Ketä muuta jo lapsena harmitti, kun vanhemmat ja sukulaiset ostivat liikaa lahjoja?

["vieras"]

:wave:

Tuli tuosta toisesta ketjusta mieleen, jossa mainostetaan kuinka tärkeää lapsen on nimenomaan saada haluamansa lahjat ja mielellään rahaa säästelemättä, että ketä jo lapsena harmitti, kun "kaikki toiveet" toteutuivat jouluna?

Yhtäkkiä nurkissa oli toistakymmentä uutta lelua, peliä ja härveliä entisten lisäksi. Kaikki toiveet toteutuivat ja näin osasta niistä "täytyy saada" toiveista tuli vain huoneen täytettä, joilla leikkiminen jäi vähäiseksi ellei olemattomaksi, kun materiaa pursusi.

Eikä siinä vielä kaikki, niiden toivottujen lahjojen lisäksi kun vielä tuli saman verran turhaa krääsää, josta jo ellei lapsena niin ainakin nuorena tiesi, ettei tälle valitettavasti tule mitään käyttöä - vaikka sen ostaja onkin hyvää tarkoittanut.

Nykyisin ainoa joululahjatoiveeni on, etten saisi ainoatakaan lahjaa - vain hyvän mielen. =)

 

[hahah]

Ketään lasta ei lahjamäärä harmita. Tää on provo. Sun nyt vaan piti keksiä jotakin vastineeksi äskiselle ketjulle.

 

["vieras"]

Vaikka aloituksesi onkin hatusta vedetty (älä nyt edes kehtaa väittää, että olisi totta). Niin ihan hyvä pointti silti. Herättää ajatuksia joka tapauksessa

 

["Neith"]

no ei kyllä.. tosin saattaa johtua siitä että vaikka lukumäärällisesti saimme paljon lahjoja, niin osa lahjoista oli nimenomaan niitä järkeviä ja tarpeellisia juttuja, yökkäriä, lakanoita/pyyhkeitä, pitkiksiä, kirjoja, kalliimat värikynät/öljyvärit ym "taide juttuja"
eli varsinaisia leluja emme kyllä saanette hirveitä määriä.
ja mitä enemmän ikää tuli, sitä vähemmän lahjoja tuli, toiveiden mukaisia osa ja osa edelleen järkeviä juttuja (tosin, järkevästi kasvatettuina me toivottiin niitä hyödyllisiä tavaroita)

 

["Alessandra"]

Höpö höpö. Ketään lasta ei harmita, että kaikki toiveet toteutuvat. Ehkä vanhempana voi osata ajatellakkin, niin että harmittaa.
Kohta tänne tulee joukko mammoja joilla on ollut muka iihan samanlainen tilanne! Voi kauheeta kun lapsena harmitti niin ! Hirveetä!

 

[hhahahaha]

Mä repesin jo pelkästä otsikosta!

 

[Uninenyökkö]

Uskokaa tai älkää, mä osasin odottaa että joku on niin fiksu että keksii vielä tällaisen aloituksen kiusatakseen

 

[Millanmamma]

Pelkkä otsikko aiheutti tääläkin päin hilpeyttä. Nyt on hyvä lopettaa lounastauko ja mennä hymyssä suin palaveriin.

 

[Khimaira]

[QUOTE="Alessandra";25223023]Höpö höpö. Ketään lasta ei harmita, että kaikki toiveet toteutuvat. Ehkä vanhempana voi osata ajatellakkin, niin että harmittaa.
Kohta tänne tulee joukko mammoja joilla on ollut muka iihan samanlainen tilanne! Voi kauheeta kun lapsena harmitti niin ! Hirveetä![/QUOTE]

Mun tyttö ( 11-v) sanoi että viime jouluna sai veljiensä kanssa ihan liikaa lahjoja, tänä jouluna ihan pari riittää :xmas:

 

[traumatisoitunut]

Siis joo ihan kauheeta oli saada lapsena mitä toivoo. Tuli ainakin kuussataa pakettia. Yleensä ne tuotiin meille rekalla((( hirveet traumat jäi! Vieläkin käyn terapiassa.

 

[EIOLETOTTA!!!]

:ddddddd

 

[idunnor]

Joskus tympäs kun avas lahjoja ja viimeisiä lahjoja avas ns. rutiinilla. Niitä jouluja oli kyl harvoin, et ei siinä

 

["vieras"]

Ketään lasta ei lahjamäärä harmita. Tää on provo. Sun nyt vaan piti keksiä jotakin vastineeksi äskiselle ketjulle.

Harmi, jos sinun käsityksesi on noin rajallinen. En ole provo ja lahjamääräni harmitti jo lapsena. Viime vuosina olen toistuvasti pyytänyt perhettä ja sukulaisia olemaan ostamatta minulle lahjoja, mutta joka joulu vähintään yksi tai kaksi pakettia on minulle eksynyt. Ihmiset eivät tunnu ymmärtävän, ettei heidän tarvitse kokea omantunnontuskaa jättäessään minun lahjat ostamatta. Itsekin pyrin suosimaan aineettomia tai itse tehtyjä lahjoja. :|

 

[Keijupölly]

Mua harmitti kyllä, ainakin kerran. Ei ois ollut paljoa rahaa ja tajusin, että oli yritetty vaan saada mahdollisimman paljon pakettteja. Tavaraa jota en tarvinnut.

Tuli meidän silti ostettua lapsille aika paljon kaikke. Mut musta ne oli kivoja juttuja ja sellasia, jotka ne käyttää kanssa.

 

["Annika"]

Muistan kyllä että harmitti kun sitä turhaa krääsää tuli niin paljon.

 

["vieras"]

Joskus tympäs kun avas lahjoja ja viimeisiä lahjoja avas ns. rutiinilla. Niitä jouluja oli kyl harvoin, et ei siinä

Tämä viesti kuvaa hyvin omia tuntemuksiani. Ne muutamat ensimmäiset lahjat olivat kivoja ja odotettuja, jossain vaiheessa aina tuli kuitenkin olo, että liika on liikaa. Viimeiset lahjat joutui avaamaan rutiinilla ja pelonsekaisin tuntein, että mitäköhän vanhemmat ovat vielä menneet tuhlaamaan, kun tässäkin on jo ihan liikaa. Ei kai sen määrän tarvitse lyödä yli, vaikka kaikki lahjat olisivatkin laadukkaita. :|

 

["vieras"]

Minä en koskaan ihan valtavia lahjamääriä saanut, eikä ihan pienenä kyllä varmasti olisi harmittanut jos olisin saanut valtavasti lahjoja. Jossain vaiheessa kuitenkin alkoi tuntua siltä, että mitä järkeä tässä touhussa on. Usein saa sellaista mitä ei halua tai tarvitse. Ihmiset kyllä ajattelevat hyvää, mutta minulle mieluisan lahja jo teini-iästä on ollut joku erikoinen konvehtirasia (ja silloin teininä myös raha, koska sitä ei kauheasti ollut).

 

["vieras"]

Ei ois ollut paljoa rahaa ja tajusin, että oli yritetty vaan saada mahdollisimman paljon pakettteja.

Omalla kohdallani ei ollut tästä kyse. Ei oltu köyhiä, eikä rikkaita, ihan tavallisia keskituloisia, mutta koin silti suuren lahjamäärän turhaksi. :|

 

[kompa]

No voiko tätä omaa kokemustani nyt aloittajan tunteisiin verrata, mutta muistan kyllä itsekkin aina jotenkin pettyneeni jouluisin lahjat avattuani saadessani melkein kaikki toivomani lelut. Se pettymys tuli siitä, kun mikään niistä ei paketin avattua enää tuntunut kovin merkitykselliseltä vaan suurin osa jäi kaapin perälle melkein heti avaamisen jälkeen. Uskon ettei tuota olisi ollut jos olisin saanut vain muutaman niistä toivomistani leluista. Silloin ne pari olisivat tuntuneetkin mielekkäämmiltä. En silti todellakaan syytä vanhempiani tästä mitenkään. Turhaa rutinaa.

 

[Kyllä ja useasti]

Tiesin jo lapsena, että idioottimaiset sukulaiseni elävät velaksi. Hävetti ottaa vastaan krääsävuoria kun tiesin, että niitä varten on kirjoiteltu vekseleitä.

 

["vieras"]

En silti todellakaan syytä vanhempiani tästä mitenkään. Turhaa rutinaa.

En minäkään syyttämällä ketään syytä. Harmittelen vain, kun eivät millään uskoneet, eivätkä usko vieläkään, etteivät lahjat ole minulle joulussa _se_ juttu. Ja ei näytä uskovan kovin moni täälläkään, kun heti aletaan provoksi huutelemaan ja nauramaan päin kasvoja. :|

 

[vrs]

Ihan USKOMATONTA että joku edes kehtaa ääneen myöntää luulevansa APn olevan provo!!!

Newsflash: Vain, koska itse olet itsekeskeinen, materialistinen p*skapää, ei kaikki muut ole sitä edes lapsena.

Oma äitini aina kertoilee huvittuneena, kuinka jo kerhoikäisenä halusin, että adoptoidaan kaikki Afrikan lapset, kun niillä on kurjaa. Olen kuulemma yrittänyt lähettää niille lahjoja ja muistan itsekin, kuinka kasvatin hiekkalaatikossani herneitä joita ajattelin lähettäväni Afrikkaan ruoaksi. :|

Ja KYLLÄ, joka joulu minua ahdisti se lahjamäärä. Paperit otin vanhempieni ärtymyksestä huolimatta talteen ja käytin myöhemmin askarteluihin (teen samaa edelleen) ja hävetti, kun jo lahjoja avatessa tiesin suurimman osan jäävän käyttämättä. Söin mummolta saadut vihreät kuulat ja leikin sillä yhdellä toivomallani barbilla/pelattiin sitä yhtä parasta peliä. Kaikkien aikojen paras lahja kuitenkin oli veljeni minulle hankkima maalausteline. Olin tuolloin 10v ja edelleen nyt 15v myöhemmin sama nykyään jeesusteipillä ja nippusiteillä kasassa oleva härveli on tiiviissä käytössä.