Ketään MS-taudista tietävää paikalla.?

["Vaivainen"]

Olisiko paikalla ketään MS-taudista enemmän tietävää (itse sairastavaa tai muuten tietävää).
Olen tänään menossa lääkäriin astman vuoksi, mutta ajattelin samalla kysäistä oudoista oireistani.

-kädet puutuvat, pistelevät, sormia pakottaa
-jatkuvasti ympäri yläkehoa ja käsiä kulkee ns.levottomat jalat (kuulostaa hullulta) eli en pysty pitämään käsiä paikoillaan, tuntuu kuin luita "kutittaisi". Tämä oire on kaikista inhottavin.
-välillä kivistää ja vihloo rannetta, välillä säärtä, nilkkaa jne. Tulee aaltomaisena, ei kestä kauaa.
-hieno motorikan kanssa välillä takkuilee. Sormet tekevät omiaan.
-silmissäni on ollut vuosia ns.nystagmusta eli värvettä. Välillä en saa unta sen vuoksi ja nyt se on alkanut haitata myös lukemista.
-minulla on ilmeisesti Raunoldsinsyndrooma (kirjoitin varmaan väärin). Sormet menevät ihan valkoisiksi ja kynnet liiloiksi. En tiedä onko tällä mitään yhteyttä MS-tautiin. Samaan aikaan alan myös palella ja täristä ihan holtittomasti (vaikka sisällä lämpimässä).
-olen viimeiset pari kuukautta kärsinyt myös ummetuksesta joka on minulle todella harvinaista. En oikeastaan eläissäni ole kovasta vatsasta kärsinyt, päin vastoin.
-lonkissani on tapahtunut joissain liikeradoissa jäykistymistä, jota fysioterapeuttikaan ei osannut selittää. Liikeradat puuttuvat melkein kokonaan.

Tässä nyt suurimmat mitä tulee mieleen. Kannattaakohan ehdottaakaan MS-taudin tutkimista? Tädilläni on tuo tauti mutten tiedä millaisilla oireilla.

Kiitollinen olen jos joku jaksaa vastailla

 

[njp]

Sanoisin, että pyydä vain tutkimukset. Mulla ei oo omaa kokemusta, mutta suvussa tautia esiintyy. Setäni esim. huomasi, että jotain on pielessä, kun sormista meni tunto niin, ettei enää tiennyt, onko taskussa avaimet vai ei. Kuvaile ainakin oireet tarkasti lääkärille, ja luulen, että saat lähetteen.

 

["Vaivainen"]

Mietin vaan, että laittakohan lääkäri kaiken sen piikkiin, että selkä on ollut myös aika jumissa. Mutta kun näitä oireita on ollut vaikka selkä on ollut parempikin..
Jostain syystä mua hävettää kauheasti kaikki turhat tutkimiset. Hukkaan resursseja tai jotain..

 

[Aamuäree]

Pitäähän asia selvittää!

Johtuvat vaivat sitten selästä tai jostain muusta, tietenkin kerrot oireet lääkärille.

 

["Vaivainen"]

Näin kai se on, että täytyy vaan reippaasti kertoa vaivat. Saattaa pitää mua ihan pimeenä, mutta mitä sitten..

 

["Ööp"]

Minä otin vihdoin itseäni niskasta kiinni kun olen kärsinyt monta vuotta toisen jalan tuntohäiriöistä. Nyt on lähete neurologille vetämässä ja hermoratatutkimus tehtynä. Rohkeasti vaan, kyllä ne aika vakavasti tuollaiset oireet ottaa, varsinkin kun suvussa löytyy MS-tautia.

 

[ms-tautinen]

Pyydä ehdottomastoi lähete neurologille. Neurologi tekee sinut tutkittuaan päätöksen lisätutkimuksista. Ms-tauti-diagnoosin "saaminen" saattaa olla monen mutkan takana.

Mulla kaikki oireet olisi periaatteessa voineet aiheutua uupumuksesta, välilevyongelmista niskassa ja selässä tai muusta "ei niin vakavasta". Neurologi kuitenkin passitti magneettikuvaukseen, koska huomasi jotain poikkeavaa niissä kokeissaan (katsoo silmän liikkeitä, refleksejä, tasapainoa yms). Magneettikuvissa näkyi aivoissa ja selkäytimessä muutoksia, mutta sen jälkeen piti vielä käydä selkäydinpunktiossa ennen kuin ms-diagnoosi oli varma.

Ennen lääkityksen aloittamista piti vielä olla kaksi todettua pahenemisvaihetta, ennen kuin sai Kelakorvauksen lääkitykseen. Onneksi olin ehtinyt jo käymään neurologilla sekä sormien pistelyn, että jalan kömpelyyden vuoksi, joten nekin paperit saatin heti matkaan. Ilman sitä korvausta mun lääkitys maksaisi joku 1500/kk

Oireesi voivat johtua jostain muustakin kuin ms-taudista. Pyydä sitä neurologin konsultaatiota, turhaa sitä ms-tauti-sanaa on tuossa vaiheessa viljellä. Eikä kannata pelätä, hyvä, jos pääset tutkimuksiin. Ajattele, että hyvä, jos syy selviää, oli se siten mikä tahansa. Mulle diagnoosi oli loppujen lopuksi helpotus. En ollutkaan luulosairas tai "kuolemansairas".

 

["Vaivainen"]

Pyydä ehdottomastoi lähete neurologille. Neurologi tekee sinut tutkittuaan päätöksen lisätutkimuksista. Ms-tauti-diagnoosin "saaminen" saattaa olla monen mutkan takana.

Mulla kaikki oireet olisi periaatteessa voineet aiheutua uupumuksesta, välilevyongelmista niskassa ja selässä tai muusta "ei niin vakavasta". Neurologi kuitenkin passitti magneettikuvaukseen, koska huomasi jotain poikkeavaa niissä kokeissaan (katsoo silmän liikkeitä, refleksejä, tasapainoa yms). Magneettikuvissa näkyi aivoissa ja selkäytimessä muutoksia, mutta sen jälkeen piti vielä käydä selkäydinpunktiossa ennen kuin ms-diagnoosi oli varma.

Ennen lääkityksen aloittamista piti vielä olla kaksi todettua pahenemisvaihetta, ennen kuin sai Kelakorvauksen lääkitykseen. Onneksi olin ehtinyt jo käymään neurologilla sekä sormien pistelyn, että jalan kömpelyyden vuoksi, joten nekin paperit saatin heti matkaan. Ilman sitä korvausta mun lääkitys maksaisi joku 1500/kk

Oireesi voivat johtua jostain muustakin kuin ms-taudista. Pyydä sitä neurologin konsultaatiota, turhaa sitä ms-tauti-sanaa on tuossa vaiheessa viljellä. Eikä kannata pelätä, hyvä, jos pääset tutkimuksiin. Ajattele, että hyvä, jos syy selviää, oli se siten mikä tahansa. Mulle diagnoosi oli loppujen lopuksi helpotus. En ollutkaan luulosairas tai "kuolemansairas".

Kiitos kommentistasi Toivon saavani lähetteen neurologille. Menen työterveyteen, mutta koska se ei kata erikoislääkäriä hän voi kirjoittaa vaan lausunnon, jonka kanssa sitten marssin terveyskeskukseen kerjäämään lähetettä. Tk-lääkäri onkin sitten vänkä tapaus, suoraan sanottuna epäilen saanko lähetteen neurolle, mutta aion kyllä yrittää kovasti..

Saanko kysyä millaisia oireita sinulla oli ennen diagnoosia? Ovatko yhtään samankaltaisia kuin minulla? Voihan hyvinkin olla, että oireitteni syy löytyy ihan muualta tai sitten syytä ei edes löydy. Mietin kuitenkin tässä kuinka painokkaasti yritän tk-lääkäriltä painostaa lisätutkimuksia ja kehtaanko väläytellä ms-taudin mahdollisuutta..

Onko todelakin niin, että ennen Kela-korvausta täytyy itse löytää jostain tommoiset summat lääkkeisiin? Hui!

Stemppiä sinulle ja jaksamista sairautesi kanssa

 

[ms-tautinen]

[QUOTE="Vaivainen";28114522]Kiitos kommentistasi Toivon saavani lähetteen neurologille. Menen työterveyteen, mutta koska se ei kata erikoislääkäriä hän voi kirjoittaa vaan lausunnon, jonka kanssa sitten marssin terveyskeskukseen kerjäämään lähetettä. Tk-lääkäri onkin sitten vänkä tapaus, suoraan sanottuna epäilen saanko lähetteen neurolle, mutta aion kyllä yrittää kovasti..

Saanko kysyä millaisia oireita sinulla oli ennen diagnoosia? Ovatko yhtään samankaltaisia kuin minulla? Voihan hyvinkin olla, että oireitteni syy löytyy ihan muualta tai sitten syytä ei edes löydy. Mietin kuitenkin tässä kuinka painokkaasti yritän tk-lääkäriltä painostaa lisätutkimuksia ja kehtaanko väläytellä ms-taudin mahdollisuutta..

Onko todelakin niin, että ennen Kela-korvausta täytyy itse löytää jostain tommoiset summat lääkkeisiin? Hui!

Stemppiä sinulle ja jaksamista sairautesi kanssa [/QUOTE]

Mulla oli ekat oireet jo yli kymmenen vuotta ennen diagnoosia. Ekana muistaakseni silloin tällöin pistelyä ja puutumista käsivarsissa, lihasheikkoutta (aiheutti selkäjumituksia/kipuja), hermosärkyä, migreeniä. Raskauden jälkeen tauti jysähti päälle vähän isommilla oireilla: mm. polvi ja nilkka petti välillä alta, uupumus oli ihan järjetön, tuntohäiriöitä (kuuman, kylmän ja kivun erottamisen vaikeus), pistely, "sähköiskut" ja puutumiset välillä koko kropassa...

Eikä lääkitystä kai yleensä edes aloiteta ennen Kela-korvauksen saamista. Koska lääke ei paranna, korkeintaan vähän hidastaa taudin etenemistä, ei siitä kannata missään nimessä maksaa itse tuollaisia summia muutaman kuukauden vuoksi. Ja lääkkeitä on monenlaisia (kuten taudin muotojakin), eikä sellaisia ainakaan kannata stressata etukäteen.

Jos luulet, että lähetteensaamisen kanssa on vaikeuksia, älä ainakaan vähättele oireitasi (kuten minä tein monta vuotta). Liioittele ennemin hieman. Korosta näköhäiriöitä, selittämätöntä uupumusta ja ihon tuntohäiriöitä, niin lähetteen pitäisi irrota

Itse tunnistin tuon järjettömän uupumuksen (fatiikki) vasta diagnoosin saatuani. Luulin siihen asti olevani laiska, huono (ja huonokuntoinen) äiti, kun olisin tarvinnut unta enemmän kuin lapsi, enkä meinannut jaksaa kävellä portaita tai juosta metriäkään. Diagnoosin saatuani homma etenikin nopeasti. Vuoden kuluttua siitä olin jo osatyökyvyttömyyseläkkeellä tuon fatiikin vuoksi

 

["Vaivainen"]

Mulla oli ekat oireet jo yli kymmenen vuotta ennen diagnoosia. Ekana muistaakseni silloin tällöin pistelyä ja puutumista käsivarsissa, lihasheikkoutta (aiheutti selkäjumituksia/kipuja), hermosärkyä, migreeniä. Raskauden jälkeen tauti jysähti päälle vähän isommilla oireilla: mm. polvi ja nilkka petti välillä alta, uupumus oli ihan järjetön, tuntohäiriöitä (kuuman, kylmän ja kivun erottamisen vaikeus), pistely, "sähköiskut" ja puutumiset välillä koko kropassa...

Eikä lääkitystä kai yleensä edes aloiteta ennen Kela-korvauksen saamista. Koska lääke ei paranna, korkeintaan vähän hidastaa taudin etenemistä, ei siitä kannata missään nimessä maksaa itse tuollaisia summia muutaman kuukauden vuoksi. Ja lääkkeitä on monenlaisia (kuten taudin muotojakin), eikä sellaisia ainakaan kannata stressata etukäteen.

Jos luulet, että lähetteensaamisen kanssa on vaikeuksia, älä ainakaan vähättele oireitasi (kuten minä tein monta vuotta). Liioittele ennemin hieman. Korosta näköhäiriöitä, selittämätöntä uupumusta ja ihon tuntohäiriöitä, niin lähetteen pitäisi irrota

Itse tunnistin tuon järjettömän uupumuksen (fatiikki) vasta diagnoosin saatuani. Luulin siihen asti olevani laiska, huono (ja huonokuntoinen) äiti, kun olisin tarvinnut unta enemmän kuin lapsi, enkä meinannut jaksaa kävellä portaita tai juosta metriäkään. Diagnoosin saatuani homma etenikin nopeasti. Vuoden kuluttua siitä olin jo osatyökyvyttömyyseläkkeellä tuon fatiikin vuoksi

Kiitos taas kovasti kun vastailet.
Olen kieltämättä vähän sellainen vähätelijä lääkärissä käydessä "kyllähän se kolottaa, mutta kyllä minä henkiin jään ja pärjään". Ehkä täytyy vaan reilusti sanoa, että välillä meinaan tulla hulluksi oireiden kanssa, mikä on ihan tottakin.

Tuo väsymys on vähän sellainen juttu, että.. välillä on laitettava töissä toimiston ovi kiinni ja laskettava otsa pöydälle. Väsy vaan tulee ja ajaa yli kuin rekka. Saatan nukahtaa tai sitten en. Pahin tokkurainen pönttöolo kestää pari tuntia tai päivän.

Ei kai se normaalia ole (?), mutta olen senkin kanssa vaan sinnitellyt. Ei tullut jotenkin edes mieleen kun tuohon aloitukseen listaa tein. Täytynee mainita tuostakin lekurille. Toivottavasti sillä on aikaa...

 

[Lääkärissä käyty (a.p.)]

Kävin sitten eilen tosiaan siellä lekurissa... Jooh..

Reippaasti menin lista oireistani kädessä ja sanoin, että olisi aika monta juttua joista haluaisin puhua. Katottiin ensin nuo astma jutut ja sitten aloitin selittämään.

Lekuri siinä hymyili ja selaili samalla tietokonetta. Pariin kertaan keskeytti selitykseni ja palasi vielä astma lääkkeisiin "huomasin just, että tätähän sulle on määrätty muuten ennenkin"jne. Sitkeästi kuitenkin palasin takaisin vaivoihini vaikka tuntui, että lekuri pitää mua ihan pöljänä kuten pelkäsinkin. Hymyili siinä vaan ja nyökytteli välillä.

Nooh.. korostin sitten sitä, että en saa nukuttua ja päivisinkin olen pimahtaa jatkuvan pistelyn, puutumisen ja "kiertävän" tunteen vuoksi. Lääkäri oli sitä mieltä, että allergialääkettä voisi kokeilla! Jep..

Lääkäri totesi, että jos tulee lihasheikkoutta tai lihasten nykimistä niin mietitään tarkemmin. Sanoin, että sitä on (niin kuin olin sanonut jo aiemmin) johon lääkäri tuumasi, että no nielemisvaikeuksia ei kuitenkaan ole. Se on kuulemma tärkeää alkaa tutkia jos sellaista tulee! Selvä..

Ehdotti fysiatrille aikaa jos haluan itse maksaa (työterveys ei kata). Sanoin, etten oikein tiedä kun kuitenkin käyn jo fysioterapeutilla säännöllisesti. Lääkäri kohautti vain harteitaan ja sanoi, että voinhan käydä labrassa niin katotaan rauta ja magnesium arvot.

En tiedä mitä minun olisi vielä enemmän pitänyt tehdä Takoa nyrkkiä pöytään? Olen valitettavasti ehkä liian kiltti semmoiseen. Painotin kyllä mielestäni tosi paljon vaivojani, mutta lääkäri ei tehnyt edes perus neurologisia testejä.

Eli päin seiniä meni koko lääkärikäynti
Mitähän seuraavaksi keksisi...

 

["yks äiti"]

Mene yksityiselle neurologille. Hän osaa arvioida, kuuntelee armsti ja tekee perustutkimukset. Hän voi sitten laittaa lähetteen erikoissairaanhoitoon ihan julkiselle.
Maksaahan se jonkun verran, mutta sinuna menisin ehdottomasti jotta asia lähtee etenemään. Ja tosiaan voi pyytää laittamaan lähetteen julkiselle puolelle, ainakin Kuopiossa on onnistunut hienosti.

 

["Ööp"]

Ehdottomasti yksityiselle jos on noin epäpätevä lääkäri ettei edes kuuntele potilasta. Alle satasella selviät jos ei mmitään mangeettikuvia ruveta ottamaan.

 

[a.p.]

[QUOTE="yks äiti";28119181]Mene yksityiselle neurologille. Hän osaa arvioida, kuuntelee armsti ja tekee perustutkimukset. Hän voi sitten laittaa lähetteen erikoissairaanhoitoon ihan julkiselle.
Maksaahan se jonkun verran, mutta sinuna menisin ehdottomasti jotta asia lähtee etenemään. Ja tosiaan voi pyytää laittamaan lähetteen julkiselle puolelle, ainakin Kuopiossa on onnistunut hienosti.[/QUOTE]

Kieltämättä tuo olisi yksinkertainen ratkaisu ongelmaan. Puuttuu vaan se raha

Aikaisemmin kun lonkkiani tutkittiin, pyysin lekuria kirjoittamaan lähetteen julkiselle puolelle erikoislääkärille tai suoraan röntgeniin, koska työterveys ei meillä niitä kata. Sanoi ettei voi toimia niin. Aina on kuulemma mentävä omalle tk-lääkärille ja siitä eteenpäin jos pääsee. Kirjoitti kuitenkin mukaan lausunnon jossa suositteli lonkkien kuvaamista.

Eli voisin mennä yksityiselle neurologille jos olisi rahaa (tutkimuksiin ei varsinkaan ole siellä rahaa) ja hän voisi tietenkin kirjoittaa tuollaisen lausunnon matkaan tk-lääkärille.
En vaan tiedä pääsisinkö eteenpäin siltikään tutkimuksiin. Tk-lääkäri on todella tympeä tapaus. Vaivalla sain lähetteen lonkkien kuvauksiin ja ensiksi oli tiukasti sitä mieltä, että pelkästään toisen kuvaaminen riittää.. (mistä näitä lääkäreitä oikein tulee)


Ehkä tässä on vaan kärsittävä ja odoteltava niitä nielemisvaikeuksia... En tosiaan tiedä mitä tekisin...

 

["Ööp"]

Siis että yksityinen lääkäri ei voi kirjoittaa lähetettä julkisen puolen erikoislääkärille??? Ilman tk-lääkärin "lupaa"? Ei kyllä voi olla noin, missä ihmeessä te asutte? Kyllä yksityinen lääkäri voi laittaa lähetteen sairaalaan jos niin katsoo parhaimmaksi.

 

[Noooo]

Mutta mistä ihmeestä olet saanut päähäsi että sinulla on ms-tauti. Nuo oireethan voi olla ihan muutakin. Yleensä ms-tauti alkaa kyllä niin että toimintakyky heikkenee niin ettei voi olla epäilemättä jotain vakavampaa. Ja silloin mennään vaikka päivystykseen missä lääkäri tekee neurologiset testit. Siis tarkoitan että tuohan on todella stressaavaa ja lisää oireilua kun kuvittelee itselleen jonkun sairauden. Mutta toki sinun kuuluisi päästä tutkimuksiin jne. mutta älä tee itsellesi diagnoosia vaan liiku ja syö terveellisesti ja varaa uusi lääkäriaika.

 

[a.p.]

Ööp:
Asun pääkaupunkiseudulla. Näin lääkäri minulle selitti homman nykyään menevän. Ei voi kuulemma kirjoittaa lähetettä suoraan erikoislääkärille tai tutkimuksiin julkiselle puolelle. Aina kuulemma mentävä ensin omalle lääkärille (tai akuutissa tilanteessä päivystyksen lääkärille) joka kirjoittaa sitten lähetteen jos katsoo tarpeelliseksi. Ennen kuulemma onnistunut toisella tavalla, mutta ei enää. sama tilanne oli siskollanikin joka on käynyt neurologilla migreenien vuoksi, joten tuskin tämä menettely ihan tapauskohtaista on.

Noooo:
En tietenkään voi tietää mikä minua vaivaa. Kuitenkin jonkin verran tiedän ms-taudista ja moni oireeni sopii siihen.
Sen tiedän myös, että oireet eivät yleensä ala yllättäen ja tautia todeta missään päivystyksessä kuten kirjoitit. Joskus voi toki näinkin olla, mutta harvemmin. Epämääräisiä oireita voi olla vuosien vuosien ajan. Diagnoosin saamiseen voi mennä vuosia.

Siksihän tänne kirjoittelinkin, että mietin kannattaako tuosta taudin mahdollisuudesta edes väläytellä lääkärille. No en sitten suoraan väläyttänytkään vaan luettelin vain oireita.

Ja syön terveellisesti ja liikun. Nämä ovat olleet minulle tärkeitä asioita aina

 

[fruity]

Hei, täällä meilläpäin voi yksityislääkäri kirjoittaa lähetteen keskussairaalaan erikoislääkärille.
Myös työterveyslääkärin lähete hyväksytään.
Kannattaa sinun nyt selvittää jos se sielläkin olisi mahdollista.

 

[a.p.]

Hei, täällä meilläpäin voi yksityislääkäri kirjoittaa lähetteen keskussairaalaan erikoislääkärille.
Myös työterveyslääkärin lähete hyväksytään.
Kannattaa sinun nyt selvittää jos se sielläkin olisi mahdollista.

Selvitetty siis on. Pari kuukautta sitten juuri kun lonkkiani tutkittiin.

Pitäis varmaan muuttaa..

 

[fruity]

Selvitetty siis on. Pari kuukautta sitten juuri kun lonkkiani tutkittiin.

Pitäis varmaan muuttaa..

No höh :/ mun mielestä tämä kyllä asettaa kansalaiset eriarvoiseen asemaan.
Pyysitkö/vaaditko/ilmaisitko selkeästi, että haluat lähetteen erikoislääkärille?
Jos hän selkeästä vaatimuksesta huolimatta kieltää lähetteen,
ota yhteys johtavaan lääkäriin.

 

[a.p.]

No höh :/ mun mielestä tämä kyllä asettaa kansalaiset eriarvoiseen asemaan.
Pyysitkö/vaaditko/ilmaisitko selkeästi, että haluat lähetteen erikoislääkärille?
Jos hän selkeästä vaatimuksesta huolimatta kieltää lähetteen,
ota yhteys johtavaan lääkäriin.

Siis tuossa joulun alla kävin selkeä sanaisesti pyytämässä lähetettä kunnalliselle puolelle erikoislääkärille tai lonkkien kuvauksiin. Näin asian esitin.
Lääkäri tosiaan pahoitteli, että näin ei enää voi toimia (joskus voinut) vaan hän voi ainoastaan antaa mukaan tk-lääkärille lausunnon/suosituksen, että erikoislääkäri tai lisätutkimukset olisivat hänen näkemyksen mukaan tarpeellisia.

Nyt kävin samalla lääkärillä ja hän kyllä muisti minut. Ei tarvinnut käydä uudestaan samaa lähete keskustelua. Ehdotti, että voin itse maksaa fysiatrin ajan jos haluan. Ei ilmeisesti nähnyt tarpeeksi vakaviksi oireitani tai jotain muuta, kun ei lähtenyt suosittelemaan edes, että hakeutuisin tk-kautta erikoislääkärille ja hän laittaisi lausunnon matkaan. Vähän jäin odottelemaan sitä ehdotusta, mutta hämmennyin kai niin lääkärin käytöksestä..
Lääkäri tietää myös ettei minulla ole rahaa maksaa itse lääkäreitä (keskustelu käytiin lonkkienkin osalta) ja nytkin mietin ääneen pystynkö maksamaan osan verikokeista jotka määräsi.

Ainahan minulla on tietenkin ahdollista marssia itse suoraan tk:hon ja pyytää lisätutkimuksia. Mutta.. tietäisitte vaan minkälainen tk-lääkäri (oikeastaan kaksi) minulla on..huoh

 

[fruity]

Siis tuossa joulun alla kävin selkeä sanaisesti pyytämässä lähetettä kunnalliselle puolelle erikoislääkärille tai lonkkien kuvauksiin. Näin asian esitin.
Lääkäri tosiaan pahoitteli, että näin ei enää voi toimia (joskus voinut) vaan hän voi ainoastaan antaa mukaan tk-lääkärille lausunnon/suosituksen, että erikoislääkäri tai lisätutkimukset olisivat hänen näkemyksen mukaan tarpeellisia.

Nyt kävin samalla lääkärillä ja hän kyllä muisti minut. Ei tarvinnut käydä uudestaan samaa lähete keskustelua. Ehdotti, että voin itse maksaa fysiatrin ajan jos haluan. Ei ilmeisesti nähnyt tarpeeksi vakaviksi oireitani tai jotain muuta, kun ei lähtenyt suosittelemaan edes, että hakeutuisin tk-kautta erikoislääkärille ja hän laittaisi lausunnon matkaan. Vähän jäin odottelemaan sitä ehdotusta, mutta hämmennyin kai niin lääkärin käytöksestä..
Lääkäri tietää myös ettei minulla ole rahaa maksaa itse lääkäreitä (keskustelu käytiin lonkkienkin osalta) ja nytkin mietin ääneen pystynkö maksamaan osan verikokeista jotka määräsi.

Ainahan minulla on tietenkin ahdollista marssia itse suoraan tk:hon ja pyytää lisätutkimuksia. Mutta.. tietäisitte vaan minkälainen tk-lääkäri (oikeastaan kaksi) minulla on..huoh

Ahaa, mä jotenkin väänsin asian, että jo tk-lääkäriltä olit lähetettä pyytänyt.
No nyt vaan tk-lääkärille aika ja häneltä pyydät/vaadit lähetteen.
Ja jos ei anna, niin sitten johtavaan lääkäriin yhteyttä.

 

[a.p.]

Ahaa, mä jotenkin väänsin asian, että jo tk-lääkäriltä olit lähetettä pyytänyt.
No nyt vaan tk-lääkärille aika ja häneltä pyydät/vaadit lähetteen.
Ja jos ei anna, niin sitten johtavaan lääkäriin yhteyttä.

Näin kai se on tehtävä.
Kerään nyt voimia koitokseen. Kuten jo edellä kirjoitin en ole oikein hyvä lääkärissä kävijä. Tuntuu helposti että pyydän ihan kohtuuttomia ja vähättelen helposti oireitani.
Tk-lääkäri on semmoinen erittäin vaikeasti lähestyttävä, kiireinen "ei kiinnosta tyyppi" joka puhuu vielä huonosti Suomeakin. En jaksa edes selittää kuinka ikävästi hoiti homman viime kerralla.

No, mutta kai se on silti yritettävä

 

[fruity]

Näin kai se on tehtävä.
Kerään nyt voimia koitokseen. Kuten jo edellä kirjoitin en ole oikein hyvä lääkärissä kävijä. Tuntuu helposti että pyydän ihan kohtuuttomia ja vähättelen helposti oireitani.
Tk-lääkäri on semmoinen erittäin vaikeasti lähestyttävä, kiireinen "ei kiinnosta tyyppi" joka puhuu vielä huonosti Suomeakin. En jaksa edes selittää kuinka ikävästi hoiti homman viime kerralla.

No, mutta kai se on silti yritettävä

Tsemppiä! Kyllä asia varmasti järjestyy