kevään 2008 yrittäjät 4

Jolly, onko pää pipi? Hyvä kun sait tulokset, varmasti rauhoittaa mieltä.

Elsis, totta kai minut voi pitää plussanneiden listalla, koska todellakin plussasin!

Meidän tytön vaivat jatkuu.. ollaan koko viikko rampattu lääkäreissä ja testeissä, neiti varmaan sai elinikäisen piikkikammon. Maanantaina saadaan jotakin tuloksia ja ensi viikolla mennään vielä ultraan. Nyt pitää tarkasti pitstää ylös kaikki mitä neiti juo ja kuinka paljon tulee pissaa. Meillä on siis desikippo vessassa ja aina kun neiti juoksee vessaa (=jatkuvasti), niin äiti juoksee perässä pitämään mitta-astiaa... kyllä tämä tietämättömyys kieltämättä on todella ahdistavaa. Kauhea mörkö päässä. kun kehittelee vaikka mitä sairauksia, kun vastausta ei muuten saada...

 

Ja omaakin oloa... eli vuoto ei ole vähentynyt vieläkään yhtään, vaan ihan päinvastoin. Eilen ja tänään tullut ihan reilusti taas.. ja niiden e-pillereiden piti lopettaa vuoto, plääh.
Nyt on vaan niin kaikki ajatukset tuon neidin sairaudessa, että ei jaksa oikein edes pitää itsestään huolta tai siis ainakaan niin paljoa, että viitsisin itse mennä uudestaan lääkäriin. No, pakkohan se vissiin vaan on mennä. Luultavasti ensi viikolla joku päivä otan lääkäriin yhteyttä.
No, toisaalta kyllä tiedän, että keskenmenon jälkeen vuoto voi kestää 8 viikkoa, mutta yleensä se on sitten vain sellaista tuhrua.. nyt on mennyt 6 viikkoa suorastaan valumista. Ei ole kivaa ei.

 

=) ei tullut pää onneksi pipiksi! Onko teillä Sini tilanne yhtään helpottanu, kuulostaa kaikin puolin ressaavalta. Pois liika pissit ja liika vuodot, hus!

Siis ihan äimänä olen edelleen kuinka joutuisasti asiat näyttää etenevän, äsken sain soiton gynen polilta, että sihteeri oli järjestänyt mulle magneettikuvauksen viikon päästä maanantaina illalla lisäajalla! Ja perjantaina kirurgi sanoi että toimenpiteeseen on normaalisti 3 kk jonot (ja näin oli miehelläkin, kun makasi iskias vaivojen takia kuukausi tolkulla olohuoneen lattialla...) Vai olenko jo lääkäreidenkin mukaan niin vaikea tapaus että on tosi kiire =( ? Ja 1.10 soittoaika muuttuikin 8.10 oikeaksi vastaanottoajaksi. Siis ei tietoakaan vähättelevästä asenteesta tai peukaloiden pyörittelystä sairaalan taholta! Kunpa tämä tahti jatkuis vielä puukotuksessakin ja kaikki menis hyvin/säilyis hengissä jne...

Jolly -> lounastauko

 

Voi Siniä ja tyttöä: :/voimia!

Kiva että jollylla etenee asiat noin nopeeta.

Tosiaankin kävi viikonloppuna ne "ystävät". Parempi näköjään unohtaa ne meidän elämästä kokonaan. Pitkä juttu, mutta lyhyesti sanottuna ei niinkään mieli mennyt matalaksi raskaudesta hehkuttamisesta (meni se kyllä siitäkin), mutta heidän käytöksestään! Akka veti röökiä ja joi mukamas alkoholitonta siideriä ja miehestä sai semmosen kuvan ettei koko vauvajuttu kiinnosta. Lähtivätkin melkein samantien, saihan niitä ootellakin muutaman tunnin ennen kuin passasivat ilmaantua meille.

Mutta mutta... Täällä kp 28/27-29 ja jännitys päällä alkaako vai ei, mut semmonen tuntuma että kyllä ne alkaa kohta. Menkkakipuilua ollut varsinkin tän päivän, joten adios vauvahaaveet tältä kuulta. En tiiä pukkaako flunssaa, mutta palelee ja kurkku ollut vähän kipee. Jos ei vuoto ala viim. huomenna niin testiä kehiin ylihuomenna. :O

 

Voi Moon Fairy... bd bd bd bd bd bd bd!!!! Kyllä me loputkin täältä joudettais kokonaan toiseen ketjuun!

Jolly

 

Hoplaa,

kp 30/27-29 täällä sitä vaan mennään eikä tätiä näy... Oon yrittänyt kuulostella tätiin viittaavia oireita mutta eipä niitä hirveemmin ole. Tein sit raskaustestin aamulla ja negaa näytti.

 

Voi Moonis, vielä enemmän bd bd bd bd!!!! Toivotaan että se akka pysyy poissa viimeinkin sun luota ja se nega tajuaa muuttua pikkuhiljaa plussaksi. Piste.

Kuinkas Sinin olotila ja pikkutyttö? Meillä puolestaan valitti nukkumaan mennessä korvakipua, lääkäri kutsuu aamulla...

Nilla ja Tuiskuli, where are you??? And how are you???

kööpee 18 ilmeisesti ja harmittaa vietävästi kun en tilannu niitä ovistikkuja. Tuntemuksia oli joitakin päiviä sitten, mutta milläs testaat...

Öitä! Jolly

 

Se siitä sitten. Kp 1/27-29 tänään. 6. yrityskierto alkaa...

Mitäs muille?

 

Voi örkki soikoon Moon Fairy! Voin niin hyvin tuntea kuinka pettymys karvastelee... kaikki taas alusta.... hengessä mukana olen!

Omalla kohdalla on yritykset jääny kyllä niin minimaaliseksi että ei nyt ole minkäänlaista toivettakaan että olisin raskaana, mutta hauskaa kuitenkin että kuitenki ajattelee että jos ois ollu maailman seittemäs ihme ja kuitenki olis paksuna =) Jotta halut on kovat! Mutta käytännössä ajatukset on jo ihan näissä tulevissa operaatioissa eikä se raskautuminen ole nyt se ykkösjuttu ollenkaan. Tämä sekava sepustelija mänöö ny saunomahan!
Jolly

 

ex-jolly...täääällä ollaan..mutta missä kaikki nyt on on hiljasta ku hautuumaalla

tääl menossa näin:

Tänään on 27. syyskuu, ja on meneillään kiertosi 15 päivä. Ovulaatiosi: 1 päivää sitten, 26. syyskuu, ja 12 päivän kuluttua raskaustesti voi näyttää positiivista

Ja seksiä ollut vaan maanantaina ja eilen..:/ en kyllä ole huomaannut ovista mutta..

 

ja sit viime viikol tais muutamat rojut olla rännis...Hiljasta on vauvantekopuuhissakin..niinkuin kaikkialla muualllakin ei vaan oo aikaa..ku oli toi lattia remppa..onneks sekin 11pvää on ohi..

 

perke*e mis kaikkion????

täällä 2 yötä peräkkäin nähty unta et olen joko unes raskaana tai jo syntynyt lapsi sylissä....olikohan ovis siis käsillä

 

Hop, täällä ollaan... Ei ole juuri mitään raportoitavaa niin on jutustelunaiheetkin vähissä.

Kp 4 ja täti tekee lähtöä - kaipa tässä vielä pitää yrittää tsempata metsästää sitä ovista. Alkaa vaan niin turhauttaa sekä miestä että minua. Yhdet ovistikut vielä jäljellä enkä taatusti enää hassaa rahojani niihin. Varmaan parempi niin, ollaan molemmat stressaantuneita tästä vauvantekohommasta... Mulla on ainakin ajatukset menossa siihen suuntaan että en viitsi enää yrittämällä yrittää vaan olla tjot-meiningillä. Ehkä se vauva tuleekin helpommin jos ei stressaile.
Eipä oo täälläkään vauvantekohommia harrasteltu yli viikkoon ja se on ihme! :/

 

Hopi vaan täältäkin suunnalta. Täälläkin aika hyytyneet tunnelmat, kp on 23/24-26 ja menkkoja ootellaan alkavaksi ihan ajallaan, ei sitä ennenkään oo pyhästä hengestä muut ku Maria. Tissit on jo kipeinä ja silleen. Illalla pitää mennä siihen magneettikuvaan, onpahan ainakin jotain konkreettista mukamas.

Voi Moonis, ehkä tästä nyt tulis teille se ratkaisun paikka, jos tosiaan voisitte vaan heittäytyä tjottailun rentoon fiilikseen. Sitähän meille yrittäjille aina jaksetaan jankuttaa, älkää ressatko, kyllä se siitä, lopeta yrittäminen jne... ärinää....

Minä puolestani olen ajatellu tilata vielä yhdet tai kahdet tikut ja sen jälkeen jätän niiden ihanan maailman toisille. Kun mulla on vähän tullu sellainen olo, että ehkä ovuloin vaan joka toinen kuukausi? Aloin sitä funtsia, kun se gyne ei ultralla löytäny kuin oikeanpuoleisen munasarjan, ja nyt viimeksi ovisaikoihin oikealla kyllä tuntemuksia oli, ja limat oli hyvin bongattavissa. Viime kierrossa ei oikein mitään tuntunu, limoja piti oikein haeskella, enkä silloin saanut niihin tikkuihin tulosta. Ja luulen, että se vasemmanpuoleinen munis on nyt liittaantunut johonkin endon ansiosta kiinni eikä pysty toimimaan kunnolla? Tästä pitäiskin muistaa esittää kinkkisiä kysymyksiä viikon päästä vastaanotolla =)

Jaksuja työpäivään meille kaikille! Onko teillä muilla ihanaa ruskaa?

Jolly-höpöttelijä

 

Puuhhh... täällä ollaan töissä pitkästä aikaa.. meni sitten melkein 3 viikkoa tuossa tytön sairastamisessa ja eihän tuo vieläkään kunnossa ole. Syytä ei sitten vaan tiedetä. Siis paljon parempi jo, mutta vessassa saattaa käydä vartin välein ja sitten onkin taas parin tunnin tauko, kunnes hätäkierre taas tulee. Koska mitään syytä ei löydy, niin lääkärien mielestä pitää olla korvien välissä vikaa. Tutkittiin ihan kaikki mahdollinen ja mahdotonkin.. En tiedä enää mitä ajatella koko jutusta. Toivon vaan, että tyttö pystyy edes jotenkin olemaan päiväkodissa, kun muuten on ihan täysin terve.

Eli palkkaa ei tästä kuusta juurikaan tule. Sairaan lapsen kanssa saa olla pois 3 päivää ja siinä se, loput menee palkattomaksi. En yksinkertaisesti ymmärrä miten saan ensi kuussa lainat ym. laskut maksettua. Masentaa.

Ja edelleen vaan vuodan, tosin nyt pikkuisen vähemmän kuin viime viikolla.

Koskakohan se aurinko alkaisi paistaa tähänkin risukasaan, sitä jo kovasti odotellaan..

Sini

 

Voi meitä! Kaikilla jotain huolia.

Meillä alkaa rahatilanne näyttää pikku hiljaa huonommalta, kun mie oon opiskelija vielä reilun kuukauden ja kesätyörahat loppuvat kohta... Miehellä on työt vähentyneet ja se ei oo saanut palkkaa vähään aikaan niin alkaa mennä tiukille. Ei oo tietoa mulla töistä kunhan valmistun marraskuussa mut satavarmasti niitä heti jostain saisin. Takaraivossahan meillä on ollut suunnitelmissa että lähdetään täältä kamalasta "citystä" heti kun mahdollista, eli aikasintaan sit kun mun koulu loppuu. Suunniteltukin viime päivien aikana että muutettais Lappiin miehen kotiseudulle joulukuun paikkeilla... Mut probleemia toki on kun emme omista autoa ja junallakin täältä menee semmoset 8 tuntia, huh. :O

Mut kerron pienen hassun kommelluksen tähän synkkyyden keskelle. En tiedä, mitkä hormoonit mulla jyllää parasta aikaa (kp 5), mutta oon ollu tosi herkkätunteinen tänään. Koulusta tullessani kävin kaupassa ja vasta koti-ovella muistin, etten ostanut wc-paperia vaikka piti! Itkuhan siinä pääsi ja mies luuli että mulla oli isompikin huolenhätä kun völlötin ku mikäkin niagaran putous sisälle tullessani. Iltalenkin aikaan pitikin mennä kaupan kautta ja alkoi jo naurattaa koko juttu.

 

mul on ollu sellaset hulabaloot et en muille jakais vaik kuin vihamiehiä oltais.

otin siis vähän yli kk sitten exän takaisin. hetken oli mukavaa, kunnes mukaan tuli hänen huumeidenkäyttö, lääkkeiden väärin käyttö, jatkuvat uhkailut siitä mitä hän voisi tehdä minulle ja ystävilleni jos puhuisin. risteilyllä oltiin viikko sitten missä hän kahdesti uhkaili minua (jotkut miehet tuli siihen sitä estämään, mutta uskoivatexääni joka ei kuulemma koskaan ole naista lyönyt, mitä nyt ois parit sormet leikannu irti). ja vikahan oli tietysti aina minussa, minä olen hullu jne (sitä se masennus teettää, muttta on hänelläkin bipo, paniikkihäiriö ym). mutta jostain kumman syystä hän halusi olla kanssani koska ymmärsi minua paremmin kuin minä itse, hänessä itsessään ei ollut mitään vikaa tai hän oli siitä tietoinen ollut jo kauan aikaa.

tänään sitten jätin hänet lopullisesti, pelkään yhä häntä, koska työskentelen hänen äitinsä liikkeessä. masennus on uusiutunut, paino on laskenut (olen ollut siis anorektikko) enkä muutenkaan tiedä enää mitä tehdä. vaihtaa työpaikkaa, vaihtaa seutua. lapsen teko pn nyt totaalisen jäissä mutta yritän tulla silloin tällöin katselemaan kuulumisia.

terveisin elsainkeri@hotmail.com

 

Elsikselle hurjasti voimia! Elämä joskus koittelee.. kunhan jaksat pitää itsestäsi huolta, niin muutkin asiat kyllä varmasti järjestyvät.

Mutta... meille tosiaan nyt kuuluu vähän parempaa. Tytön vaivat ovat vähentyneet, eilen oli oikeastaan aika normaali päivä. Voi kun pysyisikin näin! Itsellä vuoto on selvästi vähentynyt!!! JEEEEEEEEEEE! Siis oikeastiko tämä meinaa loppua? En olisi tätä päivää uskonut näkeväni.. mutta onhan tässä liki 8 viikkoa vuodettu putkeen, joten eiköhän ollut jo aikakin.
Ja vielä kaikenkukkuraksi... raha on siis tosi tiukilla ensi kuussa ja olin oikeasti jo tosi murtunut sen suhteen, mutta eilen mieheni työnantaja antoikin miehelleni bonuksen hyvin tehdystä työstä.. siis mitä?? Eipä moisia bonuksia ole ennen tippunut ja miten juuri nyt kun oikeasti sen tarve on tosi suuri?? Mieheni ei edes ole sanonut mitään rahatilanteestamme töissään. Wau.

Mutta tämä 8 viikon vuoto ja neidin sairastelu on ajanut minut kyllä sellaiseen pisteeseen, että mietin jaksanko edes yrittää nyt heti uutta raskautta.. miehen kanssa pitää tästä kyllä vielä puhua, mutta tekisi kyllä pitää kroppa itsellään pari kuukautta. Oikeastaan melkein ½ vuotta meni tämän keskenmenneen raskauden kanssa eli ensin melkein 12 viikkoa raskaana, mikä oli pelkkää pahoinvointia ja siihen 8 viikkoa vuotoa perään. En kyllä millään jaksaisi heti uudelleen tuota alkuraskauden pahoinvointia.. ei houkuta ei. Saatikka sitten jos seuraavakin raskaus päätyisi keskenmenoon, niin sitten olisi kropan lisäksi jo pääkin vaarassa hajota.

 

Moi vaan

Elsis, samat sanat kuin Sinikin, yritä pitää itsestäs huolta! Kyllä tosiaan taidat pärjätä paljon paremmin ilman eksää toistaiseksi =)

Sinin tilanne kuulostaa jo paremmalta. On kyllä täysin ymmärrettävä ajatus tuo, että haluat ehkä pitää oman kroppasi vähän aikaa täysin itselläs. Onneksi ei ole pakko tehdä jotain mitä ei halua. Eiköhän mieskin ymmärrä täysin ajatuksesi...

Oma olotila on aika paikalleen jämähtäny. Huomenna pitäis menkkojen jo taas vaihteeks alkaa. Tulin kuumeeseen =(

Täytynee alkaa iltatoimiin pikkuhiljaa.

Jolly

 

Elsikselle tsemppiä! Yritä jaksaa, parempi varmasti näin!!! Pidä huoli itsestäsi

Jee SIni, helpotus häämöttää!

Itselleni ei kummempaa kuulu. Todellista hiljaieloa ollut tämä kuukausi. Olen ollut flunssassa jo monta viikkoa ja töissä hullu kiire jatkuu. Peiton heiluttelut on jääneet yhteen kertaan, enkä ole tikutellut. Ei ole nämä vauva hommat pyörineet päässä yhtään. Ihanaa ruska aikaa kaikille teille

 

Voisiko tähän ketjuun liittyä? Jotenkin tunnun omasta mielestäni sopivani joukkoon, kun olen teidän viestinne tässä läpi lukenut. Me ollaan miehen kanssa yritetty lasta vuodenvaihteesta lähtien, eli nyt kokonaiset 9kk. Alun hienot suunnitelmat oli tietenkin tulla heti raskaaksi ja meilläkin siintää maalle muutto mielessä, eli olisin voinut äippälomalla muuttaa maalle. Mutta eipä sitä vauvaa näkynyt, eikä näy edelleenkään.

Tänään on kp1 ja olen ollut eräänkin kerran vessassa tippalinssissä, luulin ihan todella, että nyt olisi tärpännyt. Edellinen ovulaatio jäi jotenkin välistä, kun valkovuotoa ei tullut ollenkaan ja yleensä kierto on todella säännöllinen ja merkit vahvat. Mutta ei. Rinnat ovat olleet sieltä oletetun ovulaation ajoista lähtien kipeät ja turvoksissa ja vatsa on turvoksissa niin, ettei housun nappeja voi pitää kiinni ja huimausta on esiintynyt todella paljon ja olen potenut etovaa oloa. Menkat ovat aina n. 2päivän pituisia ja toivon aina, että ne olisivat valemenkat. Turhaan.

Olenkin tässä viimeaikoina yrittänyt kääntää itseäni vapaaehtoisesti lapsettomaksi ajattelemalla, etten halua edes lasta, mutta sekään ei onnistu. Olisi jotenkin niin mukava, jos voisi iloita näistä kuukautisista, nekun tulevat säännöllisesti joka kuukausi. Nyt ne alkoivat jo kp26, yleensä kierto on 28 pvä:n paikkeilla. Nyt haluttaisi vain lähteä kotiin masentumaan hillojen alkamisen johdosta. On niin sopiva sääkin masentua. En haluaisi edes kertoa vuodosta kundi kaverille, hän kun silitteli jo pyöristynyttä vatsaani niin lutusena ja mietti että onkohan täältä jo jotain tulossa. (Hän on veikannut, että syy tähän ettei tärppää on hänessä ja tiedän hänen syyttävän itseään mun alakulosta) Nyyh. Taidan olla vaan niin lihonut, että tissit kasvaa ja maha pyöristyy, kun flunssan takia en ole päässyt hyvään toviin urheilemaan. Mistä te sen tsempin revitte, että kyllä se meillekin vielä vauva tulee?

 

Voi Annuliina reppana =( Halitusten kera tervetuloa joukkoon! Niimpä, hyvä kysymys, mistä sitä tsemppiä aina uutee kiertoon repii. Itse olet tsempannut jo paljon pitempään kuin esim minä. Minäkin raskauduin ensimmäistä yrittäessä jo kolmannesta kierrosta, ja luonnollisesti ajattelin, että niinhän tämä käy kakkosenkin kanssa tosta vaan. Oletteko minkä ikäisiä, jos saa udella?

Tuiskuli, lohdullista että muillakin ei aina peitot heilu...

t. Jolly myöskin kp 26 = kp1 (että ihan samassa veneessä...) (mutta ei masenna, kun "tiesin" ettei tärppää pyhästä hengestä)

 

Tervetuloa Annuliina!

Neidillä vaivat kuitenkin jatkuvat, vaikka ei niin pahoina kuin aikaisemmin. Aloitimme hänellä vielä yhden lääkityksen ja katsotaan auttaako se. Parin viikon päästä sitten soittoaika lääkärille tilannekartoitusta varten. Arvatkaa muuten onko helppoa antaa 3½ -vuotiaalle tabletteja? Just, ihan mielellään ottaakin ne.. eihän tuo vielä osaa niitä kokonaisena nielaista, joten puraisee ne suussaan rikki ja lääketabletithan tunnetusti maistuukin tosi hyvältä.. keksin antaa yhtäaikaa suuhun Xylitol -pastillin, niin ei maistu ihan niin karmealle, edes vähän piparmintun maku peittää tuon lääkkeen makua ja sitten paljon vettä päälle.

Mieheni ja minä aiotaan lähteä viikonlopuksi kaksistaan reissuun. Anoppi tulee neidin seuraksi. Koska yöt ovat olleet neidin sairastelun vuoksi tosi rikkonaisia, niin odotan innolla sitä, että saisin nukkua yhden yön kokonaan ilman heräämisiä. Eiköhän sitä sitten taas jaksa. Ja on se ihanaa päästä miehen kanssa kahdestaan hotelliin, varsinkin nyt kun vuotokin sopivasti loppui tällä viikolla... ja akuuttiin rahapulaan tämä reissu ei auta yhtään, mutta henkiseen puoleen toivottavasti positiivisesti. Olen ollut niin väsynyt kaikkeen viime viikot, että pieni paussi kaikesta on todella tervetullutta.

Mukavaa viikonloppua kaikille!
Sini

 

Annuliina:Mulla on toivo mennyt ja en enää jaksa repiä tsemppiä mistään. Uskon siis vahvasti, että joskus se vauva meille tulee, mutta siihen menee vielä vuosia. Tiedän, että pystyn itse saamaan lapsia(tai ainakin tulemaan raskaaksi), mutta miehestä' ei voi tietää. En ole vielä valmis mihinkään tutkimuksiin ja tuskin on mieskään. Enkä tiedä jaksasinko mitään hedelmöityshoitoja (jos niitä nyt edes tarvittaisiin). On jotenkin vahva usko siihen, että syy siihen että ei ole tärpännyt on minun liiallinen haluminen äidiksi= stressaus asiasta. Lääkäri kaverin mukaan tuolloin kohdunsuu menee kiinni eikä voi hedelmöitys tapahtua.

Huh, tulipa vuodatus ja varmaan tosi sekava!! Mulla oli siis jo aika yksityiselle ovulaatio ultraan, mutta en mennyt huonon rahatilanteen takia. Sinille oikein ihanaa viikonloppua! Nauti pitkistä yöunista ja miehestäsi!

Kivaa viikonloppua!!!

 

Ikää meillä on 25 ja 37. Meillä myös vika taitaa olla miehessä. Olenki välillä pistänyt juomaan hedelmä smoothieta, jotta saisi kuituja ja vitamiineja. Katsottiin dokumentti brittiläisistä pariskunnista, joiden miehillä oli heikot siittiöt ja niihin auttoi, kun miehet joivat kuukauden ajan vihannes ja hedelmä mehuja, jotka oli siis itse tehtyjä ja ainakin yksi pariskunta tällä keinoin onnistui hedelmöittymään. Meillä mehua juotiin vain kolme päivää.. Ehkä pitää ottaa uusiksi ja pidemmällä ajalla. Miehen mielestä ne olivat jopa hyviä. Ja sain siihen Smoothiehen jemmattua myös kuitulisää, mikä on miehellä inhokki nro 1 jostain syystä.

Onko täällä muuten kaikilla jo valmiiksi 1 lapsi? En onnistunut löytämään sellaista ryhmää, joka olisi myös vuoden vaihteesta aloittanut yrittämisen, joten tämä oli lähimpänä. Meillä ei siis entuudestaan lapsia ole.

Nyt tosiaan tuleekin itsellekin muuta ajateltavaa, kuin vauvan teko kun tuo muutto varmaankin osuu tähän vuodenvaihteeseen. Nyt ei oikeastaan edes olisi hyvä aika tärpätä, koska työtä joudun varmaankin vaihtamaan. Mutta siltikin toivoisin, että tärppäisi.. Siksi oikeastaan nyt olinkin niin varma, että jotain olisi tulossa, koska ajatukset ovat olleet niin muualla. Ehkä sitä kuitenkin takaraivossa vauvatoiveet puksuttaa niin kovasti, ettei se siksi onnistu. Tai sitten stressaan jo sen muuton takia, kai se on sama mikä stressi on. Ja jos tosiaan syy on miehessä, niin silloinhan se on ihan sama. Pitäisi vissiin saada mies spermatestiin, mutten oikein osaa sellasta tuosta vain möläyttää.

Tänään on taas vähän paremmat fiilikset, kun pääsi eilen taas avautumaan miehelle. Toinen ei onneksi ota asiaa niin raskaasti, kuin itse. Kai se on miehille helpompaa, kun itse kuitenkin kuuntelen kehoani ihan jatkuvalla syötöllä, kun rintoja aristaa ja alavatsaa pistelee ja kaikki muut raskausoireet siihen päälle. Ikinä en ole kyllä oksentanut, mutta kun etova olo on ihan tuttu tunne. Tää vauva homma jotenkin aina nielaisee syövereihinsä, josta saa taistella itsensä aina pois. Kunnes taas uusi ovulaatio aika iskee. "Normaalia" olotilaa kerkeää kestää n. 1vko kuukaudessa, ettei koko ajan tunnustele. Nytkin taas huomaan toivonani, että tämäkin vuoto olisi valevuotoa, kun sitä tuli vain eilen ja tämän aamun aikana ei mitään, mutta tälläiset nämä mun kuukautiset ovat olleet jo vuosia. En ole niihin vain näin tarkasti kiinnittänyt huomiota. Pitää taas repäistä ajatukset pois tästä koko asiasta.