Kiinteät itkun kanssa

[mitätehdä...]

Hei,

Olisikohan täällä apuja tai kokemuksia seuraavaan:

Meillä aloiteltiin kiinteiden antaminen 5 kk:n iässä makuannoksilla. Melko nopeasti 1-2 vk päästiin jo siihen että poika halusi syödä koko aterian kiinteinä. Suu ammollaan odotteli seuraavaa lusikallista. Silloin aluksi kiinteitä oli vain yksi ateria päivässä, sitten parin viikon päästä kaksi, jne. Nyt 7 kk:n iässä annetaan jo kaikki ateriat ""kiinteinä"" eli mitään varsinaista ateriaa tai välipalaa ei korvata kokonaan maidolla, vaan poika juo maitoa aterian ohessa.

Nyt kuitenkin viikon-parin sisään innostus kiinteisiin on hiipunut. Aina ruoan syöminen alkaa itkumaisella huutelulla, mutta loppujen lopuksi yleensä (ei aina kunnolla) innostuu syömään, kunhan jotain muuta virikettä on katseltavana.

Onko kenelläkään ollut samanlaista tilannetta?
Pidensin ruokailujen väliäkin (aiemmin niinkin tiheä kuin 1,5 h ja nyt kiinteillä 2,5-3 h), kun ajattelin, että jos kiinteät täyttävät paremmin mahan.
Pitäisikö taas mennä takaisin vellimäisempään ruokaan, tai alkaa laittaa taas maitoa joukkoon, että maistuisi?
Vai pidentää entisestään ruokailujen välejä? Poika ei ole koskaan juuri itkenyt ruoan perään, mutta syönyt aina tosi hyvin, kun on ruokaa tarjonnut, joten itkuun saakka en mielelläni odottaisi ruoan antamista (sitten on jo _tosi_ nälkä).
Tai muita vaihtoehtoja? Mikähän saattaisi vaivata? Onko tällaiset takapakit tavallisia?

Olisiko kenelläkään vinkkejä, mitä tehdä?

 

[Elovena]

Tekisikö hampaita?? Meillä vähän samanlaista ja hampaita epäilen... Varsinkin lämpimät ruuat tekee kauppansa paremmin vasta niiden jäähdyttyä. Ja lusikalla saa leikkiä lentokonetta ja päristellä ja vaikka mitä, että alkaa syömään =) Ja sitten syö hyvin loppuun. Poika 7 kk ja ruokailuvälit sen kolme tuntia.

 

[Pahvi]

Tuo kuulostaa niin tutulta.
Meillä oli ihan sama juttu! Eli ensin ruoka maistui todella hyvin ja sitten ei enää samalla tavalla.

Luota siihen, että lapsesi osaa itse säännöstellä ruoan syömistä äläkä tuputa. Ja neuvolassa näkee sitten painon kehityksen jos se huolettaa. Meillä nyt 10kk ikäinen tyttö on puolen vuoden aikana pitänyt 2 täyttä maitopaastoa ja moneen kertaan syönyt todella vähän ja taas välissä reiluja annoksia. Ikinä ei aamulla tiedä meneekö puuroa 1/2 vai 2 desiä

 

[emmi]

samaa mieltä kuin pahvi. Eli luota lapseesi.
MEillä oli sama juttu että kiinteiden menekki lähti hyvin käyntiin mutta aina välillä tuli kausia että ei millään alas ja alkoi olla melkein huuto kun näkikin vain lusikan. Siinä kohti heräsin että meillähän on kohta lusikkakammonen lapsi..
...ja aloin kylmästi sitten luottaa lapsen ruuan säännöstelyyn eli jos lapsi ei halunnut syödä niin en sitten montaa kertaa tuputtanut eri tavalla enkä antanut mitään muuta ruokalaatua (se on loputon reitti se että jos tykkäisit tästä tai tästä...). Saattoi olla että tyttö jätti väliin yhden ruuan mutta söi sitten seuraavan normaalisti. Pahinta oli kun ei suostunut syömään joskus iltapuuroa, siitä meinas mennä äitillä hermot kun heti oli ajatuksena että yöllä sitten herää nälkäänsä mutta ei se niin mennytkään.

Noita ruuan menekin vaihteluja tulee jatkuvasti. välillä ei ymmärrä lautaselle niin paljoa laittaakaan ja joskus riittää se muutama lusikallinen.

 

[alkuperäinen]

Kiitokset vastauksistanne! Helpotti kovasti kuulla, että taitaa nämä vaihtelut olla normaaleja. Ajattelin, että näinkö taas lähdetään lähes alusta makuannoksina liikenteeseen. Eli annan sen mitä poika syö ja katsotaan, jos seuraavalla aterialla onkin enemmän nälkä. Mutta yleensä tosiaan tuo itku tulee siinä heti aterian alussa, mutta jonkun ajan jälkeen saattaa ruoka maistuakin.. ihan kummaa, olen ihan pihalla :O Maito kyllä maistuu, mutta ei kiinteä... Annatteko sitten vastaavasti maitoa ko. aterialla, jos kiinteä ei maistu? Arvelin vaan, siitä saattaa tulla takapakkia, vai?
Kokemukset ovat edelleen tervetulleita