Kimppa-asuminen

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Turhake
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
T

Turhake

Vieras
Hitsi kun tekisi mieli muuttaa maalle. Elää vähän rennommin ja nauttia erilaisesta elämästä. Ollaan miehen kanssa katseltu vuoden verran isoja taloja n. 120km säteellä Helsingistä. Meillä ei ole lapsia. Sellaistakin ollaan heitelty ilmaan, että ostettaisiin tosiaan hyvinkin iso, vanha, mutta kohtuullisen hyväkuntoinen talo ja sitä laiteltaisiin kuntoon. Sellaiset puuhat meitä kiinnostaa ja meille hyvin kokemuksesta sopii. Työasiatkaan meille ei ole esteenä. Toinen on yrittäjä. Siihen taloon jos sitten ottaisi vuokralaiseksi jonkun toisen perheen, jolla olisi talosta oma pääty pientä vuokraa vastaan. Joku sellainen perhe tai ihan yh, jota kiinnostaa oman rauhan lisäksi puuhata välillä myös toisen pariskunnan kanssa kasvimaalla ja hoitaa yhteistä tonttia jne.

Tällainen ajatus taidetaan haukkua täällä lyttyyn, mutta antakaa palaa!
 
Alkuperäinen kirjoittaja niin nähty;22751174:
Harva vuokralainen on kiinnostunut laittamaan tikkua ristiin toisen puolesta

Olet varmaan oikeassa, että harva toiselle tekee, mutta jospa kuitenkin heitäkin on, jotka tekevät mielellään yhdessä? Ymmärsit siltä osin asian väärin, ettei ajatuksena ole tehdä toisen puolesta saamatta itse mitään. Edullisen vuokran lisäksi yhteinen kasvimaa toki tuottaa yhteiset edut molempaan ruokapöytään.
 
Ei kimppa-asumisessa ole mitään kummallista. Kummallisempaa on se, että nykyaikana ihmiset asuvat jokainen omassa kopperossaan eikä naapureita edes tervehditä. Ihminen on kuitenkin pohjimmiltaan laumaeläin. Jos toisten ihmisten tekemisistä löytää jatkuvasti moittimista, niin voisi tarkistaa hieman omia asenteitaan.
Minulla on oikein hyviä kokemuksia yhdessä asumisesta. Meitä asuu samassa asunnossa kaksi kolmihenkistä perhettä ja lisäksi yksi henkilö. Kaikki on mennyt hyvin, eikä sitä jonkun mainitsemaa parinvaihtoakaan ole tapahtunut :) eikä kyllä ole pelkoa että tapahtuisikaan! Emme asu samassa asunnossa kustannussyistä, vaan siksi että se on antoisaa ja lisäksi kätevää mm. lastenhoidon kannalta. Lapsetkin nauttivat toistensa seurasta! Ja kyllä, usein asioita joutuu tekemään toisen "puolesta", mutta niinpä sitten itsekin saan apua muilta. Ja tulos on enemmän kuin osiensa summa!
 
Hmm... tuossa mättää ehkä se, että puhut vuokralaisesta ja kuitenkin "yhteisestä tontista". Vuokralaisena on ehkä vaikea ottaa vastuuta talon hommista, kun kuitenkaan satavarmaksi ei tiedä sen enempää omasta kuin vuokranantajan puolesta asuuko talossa edes niin kauan, että ehtisi esim. kasvimaan tuotoksista nauttia. Entä kuka maksaisi taimet ja siemenet jne. Pitäisi olla tasavertaisia asujia, jotta tuollasta harkitsisi.

Niin ja opiskelijana on tullut asuttua sekä ns. soluasunnossa että kommuunissa ja kimppakämpässä kahden. Silloin se oli ok, perheellisenä en osaisi kuvitella valitsevani tuollaista asumismuotoa. Siinä helposti tulee riitaa jostain oikeuksista, vaikka miten hyvällä tarkoituksella olisi liikkeellä.
 
Se vielä, että kuka muuttaa vuokralle maalle? Siellä on kuitenkin sen verran edullisempi hintataso, että kaupunkiosakkeen hinnalla saa oman. Aina voi tietysti yrittää. Ei vaan kannata liian ruusunpunaisia kuvia maalailla mielessään.
 
Ystäväni on asunut tällä tavalla jo useamman vuoden, kun ukkonsa otti ja lähti, ja hyvin on toiminut.
Kunhan varaudutte siihen, että vuokralaiset saattaa vaihtua hyvinkin tiuhaan, ja varmistatte, että teillä riittää rahat siinäkin tapauksessa, ettei vuokralaista löydy ollenkaan.
 
Kiva kun tää nousi!

Ehkä mielikuvat ei ole ihan kohdanneet sen suhteen mitä ajoin takaa. Ajatuksissa oli siis jaettu talo, jossa vuokralaisella/silla on oma pääty ja puoli talosta. Asuminen siis tosiaan kuin paritalossa. Molemmilla on oma piha ja oma rauha. Niiden lisäksi on yhteistä piha-aluetta ja iso, ei kuitenkaan kaupallisessa koossa kasvihuone, jonka kulut toki on meidän. Kasvihuone on käytössä oli vuokralaisia tai ei. Molemmat asukasosapuolet hoitaa oman lääninsä ja yhteinen lääni hoidetaan yhdessä. Kasvihuonetta myös hoidetaan yhdessä ja sen sadosta nautitaan yhdessä.

En näe tälle kuin etuja ja yhteistä hyvää. Me lapsettomat saamme nauttia lasten läsnäolosta kotipiirissä ja vanhemmilla on saatavilla hoitopaikka kotipiirissä kun tarve vaatii.

Ei sen tarvitse olla hankalaa. Ja tuohon maaseutuun tosiaan sellainen lisäys, että paikka sijaitsee reilun 100km Helsingin keskustasta.
 

Yhteistyössä