Kipulääkkeet synnytyksessä?

Tietääkö täällä joku miksei synnytyskipuja voida hillitä suun kautta otettavilla kipulääkkeillä? Tutkiskelin netistä ja näyttää olevan pelkästään pistosmuodossa kaikki nuo kivunhillitysmenetelmät mikä tuntuu aika oudolta, jos ei oteta huomioon ilokaasua. Lisäksi pistoksena annettavat kipulääkkeet ovat voimakkaita ja haitallisia sikiölle. Luulisi että tujumpi annos jotain perus-buranaakin (tms.) voisi turvallisesti viedä terävimmän kärjen kivulta.

 

Kivut ovat kyllä sitä luokkaa, etten minä ainakaan edes huomannut, että kankkuun pistettiin piikki! Buranat eivät niihin kipuihin lainkaan tehoa. Minulle ei tehonnut yhtään edes Tramal-piikki, joka kuitenkin on todella vahva kipulääke. Kyllä sinä siinä tuskassa haluat ihan mitä vaan apukeinoa käyttöön!

 

Mietin vaan että syynä tuskin on tuo ettei tehoaisi, itselläni todella voimakkaisiin kuukautiskipuihin (kipujen aikana ei pysty liikkumaan ja tulee oksennus) auttoi Panacod joka vei kivun kokonaan pois. Panacod nyt saattaa olla sitten liian voimakas tai vaarallinen vauvalle (en tiedä) mutta mietin vaan että itse mahdollisen synnytyksen aikana ottaisin paljon mieluummin sitä kuin vauvalle vaarallisen piikin. Tai vaikka lievempää kipulääkettäkin, kuin sen vauvalle vaarallisen piikin. Yritin löytää jotain tutkimustuloksia tai tieteellisiä dokumentteja miksi jokin tietty kipulääkitys on todettu hyväksi ja miksi jotain muuta ei käytetä enkä löytänyt mitään. Mietin vaan että onko tässä kyse siitä ettei naisten synnytystä koeta niin tärkeäksi mies-valtaisessa maailmassa ettei erilaisia keinoja tutkita vai mikä on se syy että on vaan kahta kipulääkettä käytössä ja molemmat annetaan piikkeinä ja molemmat ovat vauvalle vaarallisia.

 

Kyllä Panacodia voi ottaa raskausaikana. Minulle on määrätty sitä migreeniin, mutta eipä sekään auta. En usko, että suun kautta otettavat lääkkeillä olisi vaikutusta synnytyskipuihin. ;-) Ja nehän leviävät koko elimistöön, kun taas esim. kohdunkaulan puudutus (jonka itse sain) vaikuttaa paikallisesti ja minulla se auttoi täysin.

 

ja eikös suun kautta otettavien lääkkeiden vaikutus ala vasta n. 20-30 minuutin kuluttua niiden otosta, turhan pitkä aika mahdollisesti nopeatempoisessa synnytyksessä, toisin kuin pistoksilla, jotka toimivat välittömästi. Lisäksi lääkkeitä ei saa ottaa tyhjään vatsaan, että sitten sitä pitäisi alka vielä aterioimaankin kesken ponnistusten :/

 

Eivät nuo kipulääkkeet ole vaarallisia vauvalle, eihän niitä käytettäisiin jos olisivat! Kova kipu ja sitä kautta synnytyksen pitkittyminen ovat varmasti vauvalle vaarallisempia! Suomen maassa ei varmasti anneta sellaisia lääkityksiä, jotka vauvalle olisivat vaarallisia. Ihan turvallisin mielin ap, voit synnytykseen mennä ja ottaa vaikka kaikki mitä tarjotaan!

 

Mitkä piikit on sikiölle vaarallisia? Ei kai niitä enää juurikaan anneta edes. Epiduraali ei vaikuta sikiöön mitenkään ja paracervikaali hyvin minimaalisesti, sikiön vointia seurataan kokoajan. Mut mitä oikein tarkoitat?

 

ei mikään kipulääkitys ole täysin riskitön, mutta kaikkihan riippuu ajankohdasta, annostuksesta etc.. ja jos piikit kauhistuttaa niin voihan sitä aina synnyttää luomuna tai yrittää niitä pillereitä, jos niitä nyt sitten edes saa sillä hetkellä ottaa.

 

Minä olen jäävi sanomaan kivunlievitykseen mitään, koska omat synnytykset on tapahtuneet luomuna. Onpa kommentoitava vain siihen, miten 1. vastaaja maalailee kivuista kauhukuvia. Ei ole niin kamalaa, ei kaikille. Ei kannata peljästyä, jos joku ensiodottaja keskustelusta kauhistunee.

nim. 3x luomusynnytys kuumien geelipussien ja kuuman suihkun kanssa.

 

Jos muistan oikein niin nuo otsikossa mainitut ovat niitä mitä annetaan synnytyksessä pistoksina ja ne molemmat voivat lamata vauvan hengityksen. Asiasta löytyy tietoa kun hakee googlesta sanoilla synnytys ja kipulääkkeet. Niin noiden takia vaan mietin että eikö sitä olisi turvallisempiakin kipulääkkeitä kuin nuo kaksi. Toki samahan se on loppupeleissä annetaanko lääke pistoksena vai suun kautta, mutta ihmetyttää vaan tuo että nuo saattavat olla vauvalle vaarallisia ja että olisiko joku muu lääke vauvalle vähemmän vaarallinen. Ja vaikka että jos on sellainen tilanne että synnytys käynnistyy ja jostain syystä ei pääse nopeasti sairaalaan, voiko ensiapuna ottaa vaikka kourallisen buranaa vai onko jotain tiettyjä kipulääkkeitä joita ei missään nimessä saa ottaa synnytyksen alettua.

Tämä siis kaikki ihan vaan teoreettisesti kiinnostaa minua, lähinnä siksi että minulla on vahva tunne ettei synnytyksen kivunlievitystä ole edelleenkään tutkittu tarpeeksi. Saattaa toki olla että olen väärässä ja sitä on tutkittu enemmän kuin vaikkapa rintasyöpää, en tiedä!

 

kannattaa kysellä ja jutella näistä 'oikeiden' ammattilaisten kanssa, vaikka neuvolassa tai neuvolalääkärillä

 

Buranaa ei saa käyttää raskaana ollessa!

 

huom:lle:

Buranaa SAA ottaa 3. raskauskolmannekseen saakka. Viikolta 28 eteenpäin ei sitten enää. Ei kannata tänne tulla kirjoittamaan tuollaisia omia mielipiteitään/uskomuksiaan, joilla ei ole mitään totuuspohjaa. Tarkista asia vaikka lääkäriltäsi. Toki jokainen päättää itse mitä lääkkeitä haluaa käyttää raskauden aikana, mutta Burana (ja muut ibuprofeenit) ovat kyllä satunnaisesti käytettynä sallittuja.

 

edelliselle. synnytyskivuista puhuttaessa varmaan on jo se 3. raskauskolmannes.

Ja aplle. Mä en ainakaan lähtis buranaa kourallista syömään synnytyskipuihin. Kokeile ottaa panadolia, en kyllä usko että auttais. Hyvää asiaa kyllä pohdit. Miksköhän noihin synnytyskipuihin ei oo keksitty kunnollista toimivaa lievitystä. Epiduraali autto hyvin supistuskipuihin ja avautumiseen, mutta ponnistusvaiheessa kyllä sattu aika kovaa. Jonkunlainen puudutus sinne alapäähän olis ollu kiva.

Mulla ei oo kokemusta kohdunkaulanpuudutuksesta tai välilihan.. Oisko ne auttanu sit siihen "perse repee"-kipuun?

 

Mä sain sairaalassa jotain suun kautta annettavaa kipulääkettä kun synnytys alkoi. Ei kyllä auttanut yhtään. Että ihan ilomielin otin sitten sen epiduraalin kun sitä tarjosivat. Ja kyllähän sitä voi tosiaan synnyttää ihan luomuna. Mulla kolmas tuli luomuna enkä voi sanoa että kivut olisivat olleet mitään aivan kauheita. Mutta synnytyskin oli nopea. Luottan kyllä että sairaalassa annetaan vain turvallisia tai ainakin riskit-ovat-mietitty-lääkkeitä.
Jos synnytys ja kivut pelottavat niin kehotan keskustelemaan ihan oikean ammattihenkilöstön kanssa. Esim kätilön ja synnytyslääkärin. Siis etukäteen.

 

edelliselle. synnytyskivuista puhuttaessa varmaan on jo se 3. raskauskolmannes.

Kylläkyllä, kommenttini olikin tarkoitettu huom:lle, joka kirjoitti ettei Buranaa saa syödä raskauden aikana. Siis lainkaan.

 

Mä olin niin pahoinvoiva, ettei suun kautta otetut lääkkeet olis pysyneet sisällä.

 

No joo, ei kyllä tullu mieleen synnyttäessä että pyydämpäs nyt buranaa, sitä saa sitten popsia ihan riittävästi synnytyksen jälkeisiin kipuihin. Eikä kaikki tarvitse varsinaista kipulääkettä, puudutteet ja ilokaasu riittää monelle.
Ja kyllä synnytyskivut taitaa olla sen kaltaiset, että sen supistuksen kestää alkuun ilman kipulääkettä, että ehtii sairaalaan ja kuten jo mainittu, moni synnyttää luomuna.
Itsellä epiduraali ja thats it. Ei käyny mielessäkään että muuta tarvis.

 

Panadolia suosittivat syömään avautumisvaiheen alussa (kotona), mutta kun pääsin laitokselle, sain heti (pyytämättä mutta tietty luvalla) epiduraalin, en usko että suun kautta otettavilla lääkkeillä olisi pystynyt samaa vaikutusta saamaan aikaan. En pystynyt juomaan mitään ja (sorry yksityiskohdat) suoli tyhjennettiin heti, myös katetri laitettiin helpottamaan virtsarakon painetta. Tuntuu jotenkin kaukaiselta, että minut oltaisiin otettu vastaan vesilasilla ja buranalla . Kyllä se kivunlievitys ja suoliston & vitrsarakon toiminnan auttaminen tuntuu ihan tarkkaan tutkitulta ja harkitulta toimelta. Luomuna olisi todella mielenkiintoista ja kokemuksellista synnyttää, mutta itse olen sellainen kipupelkopeikko, että pyydän varmaan toistekin kaikki helpotukset...

 

Mietin vaan että syynä tuskin on tuo ettei tehoaisi, itselläni todella voimakkaisiin kuukautiskipuihin (kipujen aikana ei pysty liikkumaan ja tulee oksennus) auttoi Panacod joka vei kivun kokonaan pois. Panacod nyt saattaa olla sitten liian voimakas tai vaarallinen vauvalle (en tiedä) mutta mietin vaan että itse mahdollisen synnytyksen aikana ottaisin paljon mieluummin sitä kuin vauvalle vaarallisen piikin. Tai vaikka lievempää kipulääkettäkin, kuin sen vauvalle vaarallisen piikin. Yritin löytää jotain tutkimustuloksia tai tieteellisiä dokumentteja miksi jokin tietty kipulääkitys on todettu hyväksi ja miksi jotain muuta ei käytetä enkä löytänyt mitään. Mietin vaan että onko tässä kyse siitä ettei naisten synnytystä koeta niin tärkeäksi mies-valtaisessa maailmassa ettei erilaisia keinoja tutkita vai mikä on se syy että on vaan kahta kipulääkettä käytössä ja molemmat annetaan piikkeinä ja molemmat ovat vauvalle vaarallisia.

NO, OH MY GOD! MIKÄ FEMINISTI!

 

on täysin absurdia väittää että epiduraali yms. eivät vaikuttaisi vauvaan mitenkään. Mieti miten kova synnytyskipu on ja mieti sitten miten tehokkaasti puudutteet siihen vaikuttavat. Ja kerro sitten minulle että minkä panssarin ne vetävät siihen istukan ja sikiön ympärille ettei puudute menisi sikiöön. Jos joku osaisi minulle vakuuttaa että puudute ei mene sikiön verenkiertoon hermostoon niin voisin harkita sen ottamista, siihen asti synnytän ilman lääkkellistä kivunlievitystä. En sano että ilman kivunlievitystä, koska minä ainakin sitä kipua pystyin lievittämään ilman lääkkeitä. Lisäksi synnytyskipua auttaa kestämään ajatus siitä että se loppuu, ja se ett tiedät mistä se johtuu

 

Lainaus Aktiivinen synnytys ry:n Sydänääni lehdestä 2/2007 jossa TYKSin kätilö Ilmi Tuomi kertoo työstään synnytysosaston hoitajana, työstä jota hän on tehnyt jo 27 vuotta. Hän on mukana turkulaisen Mammakeidas ry:n järjestämässä synnytysvalmennuksessa, siellä hän puhuu siitä kuinka synnytyksessä ei aina välitetä siitä miltä vauvasta tuntuu. Nykyinen synnytyskulttuuri, jossa halutaan palon puudutteita, tekee Ilmi Tuomen surulliseksi. Äidin itsekkyys ja halu päästä helpolla ajaa kaiken ohi, vaikka vauva on tunteva olento koko raskauden ja synnytyksen ajan. Kun äiti tulee raskaaksi hän antaa kehonsa lapsensa käyttöön. Myös synnytyksessä pitäisi Tuomen mukaan olla näin. "puudutteiden vaikutus näkyy usein laspessa, ja puudutteet saavat aikaan passiivisen, makaavan synnytyksen, joka on luonnonvastainen. Puudutteiden lisäksi on paljon vaihtoehtoja j aapukeinoja joilla synnyttäjää voidaan auttaa - eivätkä lempeät hoitokeinot vahingoita vauvaa"

 

Mä otin epiduraalin koska olin ollut hereillä lähes 30 tuntia putkeen josta kipeitä supistuksia oli tullut muutamaa taukoa lukuunottamatta jatkuvasti. Väliä oli 2-10min. Mä en olis jaksanut synnyttää tuota lapsukaista ellen olisi saanut hetkeä levätä. Ja ei mun synnytys muuttunut passiiviseksi, päin vastoin, kun mä tirsasin tunnin oli paikat auennu liki kolme senttiä sillä aikaa ja mä taas jaksoin.
En kyllä kadu. Ja lapsikin ihan normaali, suorastaan valloittava tyyppi

 

Nykyinen synnytyskulttuuri, jossa halutaan palon puudutteita, tekee Ilmi Tuomen surulliseksi. Äidin itsekkyys ja halu päästä helpolla ajaa kaiken ohi--

Aika jännittävää puhetta kätilöltä. Mahtaakohan hän tuoda julki näitä ajatuksiaan myös synnyttäjälle?

 

joo, mullakin oli takana valvomista siinä likemmä 40 tuntia, ja sitä ennenki 3h "yöunet". Eipä petidiini ees antanut unirauhaa - tuskin ois pari buranaa paljon lohduttanut. Kohtalaisen pitkän synnytyksen läpikäyneenä todellakin halusin epiduraalin, kun sen pystyi ottamaan. ja mulla se nopeutti synnytystä, jäi enemmän voimia sitten ponnistamiseen.
jokainen tyylillään, synnytykset ovat toki erilaisia eri ihmisilä- ja joskus samalla ihmiselläkin. Tiedänpä ainakin yhden luomusynnytyksen nimeen vannoneen, joka sitten huusi lopulta itselleen kaikki mahdolliset puudutteet... sitä kun ei voi tietää, millaista se oma synnytys sitten tulee olemaan.