K
"kiukkuinen"
Vieras
Pihamme eräs 6-vuotias tyttö kiusaa jatkuvasti pihamme lapsia (jatkunut jo useamman vuoden). Kahdestaan tämän tytön kanssa leikit yleensä sujuvat mutta heti kun ryhmässä on kolme tai enemmän lapsia kiusaaminen alkaa.
Kiusaaminen on yleensä selän takana kuiskimista (mm. usutetaan kaikkia muita jättämään yksi ulkopuolelle) tai sanotaan ettei leikitä toisen kanssa tai että ei kutsuta synttäreille tai muutenkaan olla toisen kavereita. Myös haukkumista esiintyy. Ja tietynlaista kiristämistä (jos ei esim. tee niin kuin lapsi haluaa niin ei pääse synttäreille tai hän uhkaa hakea äitinsä kovistelemaan paikalle). Joskus harvoin tyttö on myös töninyt tai potkaissut, mutta enemään tällaista verbaalista ja ulkopuolelle jättämistä.
Lapsi on niin juoni ettei kiusaa kun vanhempansa ovat läsnä mutta heti heidän pois lähdettyään alkaa juoniminen ja supattelu. Tylsää. Hän on usein yksin pihalla. Meidän pihassamme on paljon lapsia ja myös muut vanhemmat ovat huomanneet asian.
Tänään otin lapsen äidin kanssa asian puheeksi, mutta äiti vain käänsi asiaa minun ja muiden pihan lapsiin ja sanoi että kaikkihan joskus kiusaavat myös minun lapseni. Oma mielipiteeni on että vaikka olisi kuka tahansa ja omastakin lapsestani kyse niin kiusaaminen on kaikissa tilanteissa kielletty. Hän on ohjeistanut lastansa että muita pihan aikuisia ei tarvitse uskoa, ja myönsi tämän minulle. Siksi koska kaikkien muiden äideillä ja isillä on kuulemma asenne ongelma hänen lastaan kohtaan. Eikä hän voi olla koko ajan valvomassa. Mitä tässä nyt tekisi. meinaan huomenna keskustella tämän äidin kanssa mutta mietin jo mitä sanon kun hän ei tunnu olevan kovin vastaanottavainen ja syyttää muita eikä näe mitään vikaa oman lapsensa käytöksessä.
Kiusaaminen on yleensä selän takana kuiskimista (mm. usutetaan kaikkia muita jättämään yksi ulkopuolelle) tai sanotaan ettei leikitä toisen kanssa tai että ei kutsuta synttäreille tai muutenkaan olla toisen kavereita. Myös haukkumista esiintyy. Ja tietynlaista kiristämistä (jos ei esim. tee niin kuin lapsi haluaa niin ei pääse synttäreille tai hän uhkaa hakea äitinsä kovistelemaan paikalle). Joskus harvoin tyttö on myös töninyt tai potkaissut, mutta enemään tällaista verbaalista ja ulkopuolelle jättämistä.
Lapsi on niin juoni ettei kiusaa kun vanhempansa ovat läsnä mutta heti heidän pois lähdettyään alkaa juoniminen ja supattelu. Tylsää. Hän on usein yksin pihalla. Meidän pihassamme on paljon lapsia ja myös muut vanhemmat ovat huomanneet asian.
Tänään otin lapsen äidin kanssa asian puheeksi, mutta äiti vain käänsi asiaa minun ja muiden pihan lapsiin ja sanoi että kaikkihan joskus kiusaavat myös minun lapseni. Oma mielipiteeni on että vaikka olisi kuka tahansa ja omastakin lapsestani kyse niin kiusaaminen on kaikissa tilanteissa kielletty. Hän on ohjeistanut lastansa että muita pihan aikuisia ei tarvitse uskoa, ja myönsi tämän minulle. Siksi koska kaikkien muiden äideillä ja isillä on kuulemma asenne ongelma hänen lastaan kohtaan. Eikä hän voi olla koko ajan valvomassa. Mitä tässä nyt tekisi. meinaan huomenna keskustella tämän äidin kanssa mutta mietin jo mitä sanon kun hän ei tunnu olevan kovin vastaanottavainen ja syyttää muita eikä näe mitään vikaa oman lapsensa käytöksessä.