T
Tuumimista
Vieras
Nielurisaleikkaus johti aivokuolemaan – 13-vuotiaan kohtalo kuohuttaa USA:ssa - Ulkomaan uutiset - Ilta-Sanomat
Suomessa lääkärit olis vain irrottaneet lapsen hengityskoneesta eikä vanhemmat olisi edes saaneet olla paikalla. Kun joku "viisas" on päättänyt että vanhemmat/omaiset eivät mukamas kestäisi katsella kuolleen refleksejä.
Tämä amerikkalainen tapaus järkyttävä, hyvin ymmärrettävää että vanhemmat haluavat tietää mikä rutiinitoimenpiteessä meni vikaan. Yleensä nielurisaleikkaus ei pääty noin. En tiedä selviääkö syy koskaan, ehkä ruumiinavauksessa jos siinäkään. Joskus vaan jokin menee vikaan. Tuntuu että vanhemmat ovat täydellisessä kieltämisen tilassa. Mutta myös sairaala vaikuttaa hoitaneen tapauksen psyykkisen puolen huonosti, onko vanhemmille tarjottu tukea?
Schiavon tapaus oli käsittääkseni erilainen, hän ei ollut aivokuollut vaan vegetatiivisessä tilassa, pahoja aivovammoja, vai muistanko väärin? Eikait aivokuollut voi pysyä hengissä edes hengityskoneen avulla kovin kauaa?
Pelottavinta aivokuolemassa on se ettei se ehkä edustakaan täydellistä tietoisuuden ja tuntemisen loppumista, jos kerran elimiä irrotettaessakin aivokuolleet voivat liikkua tuskaa ilmaisten (ei reflekseistä kyse). Ehkä joskus sadan vuoden päästä todetaan ettei aivokuolema olekaan sama kuin kuolema...Suomihan on kovin ylpeä kun ekana hyväksyi aivokuoleman kuolemaksi, ei siinä ole mitään ylpeilemistä...Tämän hetkisten käsitysten mukaan se kuitenkin on sama kuin kuolema ja sen mukaan toimitaan ja pitääkin toimia.
Vaikeita nuo asiat.
Suomessa lääkärit olis vain irrottaneet lapsen hengityskoneesta eikä vanhemmat olisi edes saaneet olla paikalla. Kun joku "viisas" on päättänyt että vanhemmat/omaiset eivät mukamas kestäisi katsella kuolleen refleksejä.
Tämä amerikkalainen tapaus järkyttävä, hyvin ymmärrettävää että vanhemmat haluavat tietää mikä rutiinitoimenpiteessä meni vikaan. Yleensä nielurisaleikkaus ei pääty noin. En tiedä selviääkö syy koskaan, ehkä ruumiinavauksessa jos siinäkään. Joskus vaan jokin menee vikaan. Tuntuu että vanhemmat ovat täydellisessä kieltämisen tilassa. Mutta myös sairaala vaikuttaa hoitaneen tapauksen psyykkisen puolen huonosti, onko vanhemmille tarjottu tukea?
Schiavon tapaus oli käsittääkseni erilainen, hän ei ollut aivokuollut vaan vegetatiivisessä tilassa, pahoja aivovammoja, vai muistanko väärin? Eikait aivokuollut voi pysyä hengissä edes hengityskoneen avulla kovin kauaa?
Pelottavinta aivokuolemassa on se ettei se ehkä edustakaan täydellistä tietoisuuden ja tuntemisen loppumista, jos kerran elimiä irrotettaessakin aivokuolleet voivat liikkua tuskaa ilmaisten (ei reflekseistä kyse). Ehkä joskus sadan vuoden päästä todetaan ettei aivokuolema olekaan sama kuin kuolema...Suomihan on kovin ylpeä kun ekana hyväksyi aivokuoleman kuolemaksi, ei siinä ole mitään ylpeilemistä...Tämän hetkisten käsitysten mukaan se kuitenkin on sama kuin kuolema ja sen mukaan toimitaan ja pitääkin toimia.
Vaikeita nuo asiat.