Kohdunpoiston komplikaatiot

aina ei kaikki mene nappiin. itseäni edelleen hirvittää niin kaikki mahdollinen, mikä voi mennä pieleen, että kärsin vaivojani ja ketutus nousee joka päivåä. Sen kun vielä tietää, että hoitoalalla koko ajan säästölinja puree, ei voi olla varma edes siitä että saa kunnon hoitoa. Tuntuu muutenkin, että tapana on laittaa viisikymppiset naiset vaan nopeasti jonosa eteenpäin mitään keinoja kaihtamatta. Ei siinä mistään yksilöllisistä ratkaisuista voi puhua. Sama varmaan alkaa katella ruumisarkkua ja hautpaikkaa.

 

Hei. ketju on kyllä jo vanha, mutta josko joku vielä lukisi tätä. Kysyisinkin teiltä, joilta munasarjatkin poistettu, että jouduitteko syömään hormoneja vai miten pärjää ilman ? Eli tuleeko hirveitä vaihdevuosioireita jne ?
Entä minkä ikäisiä olitte munasarjojen poiston yhteydessä ? Ja miksi munasarjatkin piti poistaa ?

 

Hei. ketju on kyllä jo vanha, mutta josko joku vielä lukisi tätä. Kysyisinkin teiltä, joilta munasarjatkin poistettu, että jouduitteko syömään hormoneja vai miten pärjää ilman ? Eli tuleeko hirveitä vaihdevuosioireita jne ?
Entä minkä ikäisiä olitte munasarjojen poiston yhteydessä ? Ja miksi munasarjatkin piti poistaa ?

Multa poistettiin reilu kuukausi sitten kohtu ja munasarjat. Kummassakin munasarjassa oli kysta, toisessa hurjan iso ja vielä kuoliossa, kun oli kiertynyt. Se painoi kohtuakin niin, että kohtu piti poistaa. Myös vuotohäiriöitä oli ollut jonkin aikaa. Aloitin hormonilääkityksen noin viikko leikkauksen jälkeen, kun yöllä alkoi hikoiluttaa ja tuli univaikeuksia. Mitään suurta hikoilu ei ollut, mutta kun en ole koskaan juurikaan hikoillut, niin pienikin hikoilu tuntui pahalta. Ennen leikkausta ei ollut mitään vaihdevuosioireita. Vaihdevuosista en tiedä käytännössä mitään, mutta syön nyt kuitenkin hormoneja ja olo on hyvä. Olen 52-v.

 

Multa poistettiin reilu kuukausi sitten kohtu ja munasarjat. Kummassakin munasarjassa oli kysta, toisessa hurjan iso ja vielä kuoliossa, kun oli kiertynyt. Se painoi kohtuakin niin, että kohtu piti poistaa. Myös vuotohäiriöitä oli ollut jonkin aikaa. Aloitin hormonilääkityksen noin viikko leikkauksen jälkeen, kun yöllä alkoi hikoiluttaa ja tuli univaikeuksia. Mitään suurta hikoilu ei ollut, mutta kun en ole koskaan juurikaan hikoillut, niin pienikin hikoilu tuntui pahalta. Ennen leikkausta ei ollut mitään vaihdevuosioireita. Vaihdevuosista en tiedä käytännössä mitään, mutta syön nyt kuitenkin hormoneja ja olo on hyvä. Olen 52-v.

Kiitos vastauksesta. Kysyisin vielä, että millainen kysta oli kyseessä ? Endometrioosi, keltarauhaskysta, vai mikä ? Mitä hormoneja nyt syöt ja kuinka kauan niitä pitää syödä ?

 

Mulla lukee patologin lausunnossa, että kummassakin munasarjassa musiini kystadenooma, ei pahanlaatuisia. Syön nyt Progynova 1 mg -hormonia kerran päivässä ja annostus tuntuu nyt ainakin ihan riittävältä. En tiedä, miten kauan sitä tarvii käyttää, mutta gynen mukaan ei ehkä kannattaisi viittä vuotta pitempään.

 

Mulla lukee patologin lausunnossa, että kummassakin munasarjassa musiini kystadenooma, ei pahanlaatuisia. Syön nyt Progynova 1 mg -hormonia kerran päivässä ja annostus tuntuu nyt ainakin ihan riittävältä. En tiedä, miten kauan sitä tarvii käyttää, mutta gynen mukaan ei ehkä kannattaisi viittä vuotta pitempään.

Minulta poistettiin sekä kohtu että m-sarjat. Aloitin silloin korvaushoidon, jota jatkan edelleen, sillä estrogeeni vaikuttaa niin monin tavoin sekä henkiseen että fyysiseen hyvinvointiini. Koska hormoneja tarvitaan vain se estrogeeni, sen mahdolliset syöpäriskit ovat olemattomat, niin minulle on kertonut gynekologini, jo useampikin. Positiiviset vaikutukset sen sijaan ovat merkittävät ja sen kokemuksesta allekirjoitan. Leikkaushetkellä olin 52 vuotias, joten pääsin livistämään koko vaihdevuosirumbasta!

 

Olin maaliskuussa kohtuleikkauksessa josta seurasi komblikaatioita. Leikkauksessa olin vuotanut tavallista enemmän jota oltiin tukittu jollain menetelmällä. kotiutettiin seuraavana päivänä tokkurassa ja ilman mitään kotiuttamisoihjeita. Ajatella vuotopotilas jolla oli ollut treeni kotiin vain tässä kunnossa. Viikon päästä sain tulehduksen jolloin menin huonoon kuntoon, sain siihen hevoskuurin antibioottia. Myös ulostaminen ja pissiminen oli monta viikkoa kivuliasta. Kuurin jälkeen taas lääkäriin kipujen vuoksi ja taas tulehdus alapäässä. Ei lopu tulehdukset eikä kivut ja aikaa leikkauksesta jo kohta 6 viikkoa. En olis menny ikinä koko leikkaukseen jos olisin tienny tämän. huonoksi on menny hoitotaso suomessa. Ylös vaan ja ulos tapahtuipa potilaalle mitä vain.

 

Minulta poistettiin toissapäivänä kohtu ja munajohtimet. Hb 84 ja kotona silti. Kipuja jokin verran ja vatsa toimii huonosti. Tässä yritän toipua ja toivoa ettei tule komplikaatioita. Myooma oli nyrkin kokoinen ja vaikeassa paikassa poistaa...

 

Itselläni on kohdussa suht iso myooma, jota toistaiseksi seurataan. Kauhulla odottelen tulevaa tuomiota, jolloin kohdunpoisto on pakko tehdä (toivottavasti ei koskaan).

Lähipiirissäni on kaksi todella epäonnistunutta kohdunpoistoa; toisessa vaurioitui virtsarakko eikä korjausleikkaukset ole tuoneet hyvää tulosta. Toisessa taas kohdunpoiston yhteydessä puhkaistiin paksusuoli, seurauksena vatsakalvontulehdus ja osa paksusuolta tuhoutui, seurauksena piti tehdä avanne vatsalle, josta ulostus tulee. Tämä sössinyt lääkäri on tehnyt saman virheen pari kertaa ennenkin ja silti kuulemma yhä tekee kohdunpoistoja.

Toivon sinun leikkauksesi parantavan ongelmasi. Silti ihmettelen naisia, jotka menevät kohdunpoistoon ihan vapaaehtoisesti ja ilman pakkoa.

 

Sairaaloista kotiutetaan nykyään potilaat mahdollisimman pian, sillä kotihoidossa on pienemmät riskit saada bakteeritulehduksia tai muita pöpöjä. Omatoiminen liikkuminen on myös hyväksi, verenkierto ja aineenvaihdunta toimivat paremmin ja sehän edistää toipumista. Tietysti riskipotilaat pidettään sairaalassa pidempään seurannassa, mutta ei sielläkään maata sängynpohjalla.

Jos kotihoidon ohjeet unohtuvat antaa, voi kysyä sellaista jälkikäteenkin puhelimitse. Tarvittaessa kotihoito voidaan järjestää myös kotisairaanhoidon avulla, jos tarvitaan toimenpiteitä tai lääkitystä tms. johon tarvitaan hoitajan apua.

Perheessämme on olut useampikin operaatio, myös itselläni, jossa kotiin on lähdetty samanakin päivänä. Pidän sitä hyvänä systeeminä, toipuminen on ollut nopeaa. Aikanaan koin myös sen, kun sairaalassa makoiltiin viikko tavallisen pikkuleikkauksen jälkeen.

 

Minulla todettiin kohtusyöpä tammikuussa ja luin tätä priitan tarinaa silloin ja kuulosti hurjalta!
Minulta poistettiin kohtu ja molemmat munasarjat...tässä operaatiossa virtsarakkooni tuli pieni reikä joka korjattiin samantien.Pääsin kotiin ja noin 2viikon kuluttua alkoivat oudot pissavaivat joita ensin hoidettiin pissatulehduksena ja sain antibiootit,ne eivät purreet yhtään.
Menin uudelleen tutkimuksiin ja onneksi nyt oli hyvä lääkäri joka kuunteli minua ja määräsi ct-kuviin ja virtsarakon tähystykseen,mulla on 2cm reikä virtsarakossa ja pissat tulee siis miten sattuu emättimen kautta.
Olen täysin priittan tilanteessa,vaipoissa yötä päivää ..yöt ovat aivan hirveitä pissaa vaan lorisee ja vaihdan vaippoja ja valvon...odotan tietoa koska tämä korjataan !!
Olisi mukava kuulla mitä priittalle nyt kuuluu!!

 

Edelleen vaan kärsin lääkärin tekemästä reiästä,pissat valuu entistä enemmän ja olen todella väsynyt kun yöt menee heräilyyn ja vaipanvaihtoon,tämä on aivan kamalaa..
Koska kohtuni leikattiin syövän takia minulla on myös jatkohoidot tulossa eli säde ja sytostaattihoidot joihin pitäisi kerätä voimia mutta nyt ei kyllä ole voimavaroja edes arjesta selviytymiseen.Olen vielä yksin pienen lapsen kanssa jonka kanssa pitäisi jaksaa päivät touhuta.

 

Olin viime viikolla kohdun poistoleikkauksessa, joka oli vaikea - kohtu kiinnikkeinen ja leikkaus kesti kolminkertaisen ajan, lääkäri ja hoitajat olivat leikkauksen lopussa hien vallassa. Olin epiduraalissa ja alakautta. Olin 'kanttuvei' sen illan ja oksenkin kaiken tarjotun ruuan pois, viurtsakateri oli joka otettiin pois seuraavana yönä. Kotiutus heti leikkauksen jälkeisenä päivänä, koska mitään komplikaatioita ei ollut havaittavissa.

Lähtökierroksella leikannut lääkäri sanoi minulle kuitenkin: yhdyntöjä voit harrastaa ihan kuin ennenkin, siihen ei ole rajoituksia tämän jälkeen ja turha työntää miestä pois kuukauteen kuten naiset voi yleensä tehdä. Mukana ollut hoitsu nosti kulmakarvojaan ja itse hämäännyin noista kommenteista. Tietääkseni seksi on kielletty jälkitarkastukseen asti joka on 5 vkoa tästä. Ihmettelen mieslääkärin kommetteja ja heittoja. Paikat on kipeät ja yritän olla varovaisesti ja ei tulisi mieleenkään harrastaa nyt seksiä. Mitä mieltä muut olette tästä heitosta?

No HUH HUH! Suorastaan psykopaatin kommentti lääkäriltä!

 

No HUH HUH! Suorastaan psykopaatin kommentti lääkäriltä!

Eiköhän jokainen potilas tiedä ihan itse koska on riittävän terve. Minut on leikattu 5 viikkoa sitten ja vasta nyt pärjään ilman kipulääkkeitä. Ei olisi tullut mieleenkään harrastaa seksiä.

 

Itselläni on kohdussa suht iso myooma, jota toistaiseksi seurataan. Kauhulla odottelen tulevaa tuomiota, jolloin kohdunpoisto on pakko tehdä (toivottavasti ei koskaan).

Lähipiirissäni on kaksi todella epäonnistunutta kohdunpoistoa; toisessa vaurioitui virtsarakko eikä korjausleikkaukset ole tuoneet hyvää tulosta. Toisessa taas kohdunpoiston yhteydessä puhkaistiin paksusuoli, seurauksena vatsakalvontulehdus ja osa paksusuolta tuhoutui, seurauksena piti tehdä avanne vatsalle, josta ulostus tulee. Tämä sössinyt lääkäri on tehnyt saman virheen pari kertaa ennenkin ja silti kuulemma yhä tekee kohdunpoistoja.

Toivon sinun leikkauksesi parantavan ongelmasi. Silti ihmettelen naisia, jotka menevät kohdunpoistoon ihan vapaaehtoisesti ja ilman pakkoa.

Hei
Minkä niminen lääkäri?