Kohta 5-vuotias ei kykene olemaan "yksin"

[mamaq]

Hei.
Ajattelin vihdoin kirjoittaa tänne ja toivoisin teidän ajatuksia ja mahdollisia kokemuksia aiheesta :/

Minulla on pian viisi vuotta täyttävä tyttö, joka on vauvasta asti ollut aika takiainen. Ei viihtynyt lattialla tms. Vaan sai aina kantaa mukana.

Nyt olen ns herännyt tähän takiaismaisuuteen, ongelma on se ettei lapsi voi olla yksin hetkeäkään. Siis ei suostu leikkimään omassa huoneessa, alkaa hysteerisesti itkeä jos edes ehdotetaan moista. On aivan kauhuissaan jos pitäisi edes käydä yläkerrassa yksin... eli siis ei onnistu...Meillä on kaksikerroksinen asunto ja tytön huone on ylhäällä.
Eli kaikki lelut on alakerrassa ja siellä voi ns yksin leikkiä kun vanhempi on lähellä.
Lapsi tulee myös joka yö äidin ja isän sänkyyn, herää yöllä ja pelkää taas kerran...

Onko tämä normaalia enää? Meillä on pian neuvola ja aion tietysti sielläkin puhua tästä, mutta haluaisin kuulla teidänkin näkemyksiänne.

 

[tyttönjapoikienmama]

Ajattelisin, etä on normaalia, jos on muuten normaali lapsi Lapsillakin on luonne-eroja, joku on pelokkaampi kuin toinen, varauksellisempi, jou taas reippaampi

 

["alkup"]

Niin, tottahan että luonne-eroja tietty on.. lapsi on juu ihan normaali... tuntuu vaan välillä todella raskaalta :/

 

["Heps"]

Meillä 5vuotias poika joka vauvasta asti ollut takiainen ja kanniskeltava tyyppi. Toisinaan leikkii itsekseen jonkin aikaa, mutta ei kovain kauaa. Öisin (joka yö) tulee viereen. Todellakaan ei eri kerroksessa leikkisi yksinään. Pidän enemmän häntä kovin seuraa kaipaavana, en niinkään pelokkaana. Nyt on kyllä tullut juttuihin mukaan "pelottaa pimeä ja möröt yms". Kuulemma on tähän ikäkauteen yleisesti liittyvä juttu. En kyllä huolissani enemmältä asiasta ole, enemmänkin ajoittanut kypsynyt siihen, että itse tarttis koko ajan jaksaa leikkiä hänen kanssaan. On siis kotihoidossa, kun kuopus 1v3kk kotona vielä. Nyt kun kavereitakaan ei paljon näe kotihoidossa ollessaan, yritän vaan kovasti jaksaa olla seurana. Ja ne kaverihetket käytetään mahdollisimman paljon hyväksi.

 

[Vierass]

Samanmoinen tyttö löytyy täältäkin, ikää nyt jo 7v. Nukkuu yhä vanhempien kanssa. Nukahtaessa pitää olla katsekontakti vanhempaan. Yksinoloa ei todellakaan suostu harjoittelemaan. vielä viimekesänä ei onnistunut olla sisällä yksin, jos aikuinen haki vaikka postit laatikosta(aikaa tähän kuluu ehkä 20sek.), nyt on uskaltanut hetken olla jo sisällä yksin, jos vanhempi oman pihan alueella.
Viimekesänä hätääntyi ulkonakin, jos vanhempi katosi näköpiirissä. Onhan tuo reipastunu, mut rasittavaa roudata aina jokapaikkaan iso koululainen mukaan....

 

["alkup"]

Hei, kiva kuulla vastauksianne!
Huolihan jotenkin oli jopa siitä että mitä me vanhempina ollaan tehty väärin että lapsi niin arka noissa asioissa.
Helpottaa tietää että muillakin tälläistä. Eiköhän se siitä kun aika on kypsä.

 

[Happygirl-91]

Mitä hän pelkää? Kyllä leikki-ikäisen pitäisi pystyä olemaan erossa vanhemmastaan, itsenäisyyttä harjoitellaan siinä iässä.

 

[vierass]

Mitä hän pelkää? Kyllä leikki-ikäisen pitäisi pystyä olemaan erossa vanhemmastaan, itsenäisyyttä harjoitellaan siinä iässä.

Ap:n lapsi on varmaan päivät päiväkodissa ja iltaisin kaipaa vanhempiensa seuraa. En mä sitä kovin epänormaalina pitäis.
Mun 5v ei oo päiväkodissa, kerhossa käy. Öisin ei koskaan oo viereen nukkumaan tullut mutta päivisin leikkii mielellään olkkarissa tai muuten "silmissä". Toki omassa huoneessaankin touhuaa veljensä kanssa ja yksinkin mutta ymmärrän ap:n lasta varsinkin mikäli hänelle ei sisaruksia ole. Lapselle oleskelu yksin toisessa kerroksessa voi tuntua tosi pelottavalta.

5v on vielä aika pieni. Läheisyys on mun mielestä yks tärkeimpiä asioita mitä vanhempi voi lapselle antaa, ihan turha lasta "karaista". Ei hän enää teininä vanhempiensa väliin tule nukkumaan.

 

[Happygirl-91]

Ap:n lapsi on varmaan päivät päiväkodissa ja iltaisin kaipaa vanhempiensa seuraa. En mä sitä kovin epänormaalina pitäis.
Mun 5v ei oo päiväkodissa, kerhossa käy. Öisin ei koskaan oo viereen nukkumaan tullut mutta päivisin leikkii mielellään olkkarissa tai muuten "silmissä". Toki omassa huoneessaankin touhuaa veljensä kanssa ja yksinkin mutta ymmärrän ap:n lasta varsinkin mikäli hänelle ei sisaruksia ole. Lapselle oleskelu yksin toisessa kerroksessa voi tuntua tosi pelottavalta.

5v on vielä aika pieni. Läheisyys on mun mielestä yks tärkeimpiä asioita mitä vanhempi voi lapselle antaa, ihan turha lasta "karaista". Ei hän enää teininä vanhempiensa väliin tule nukkumaan.

Tai sitten ei ole, pk:sta ap ei maininnut. Lähinnä ajattelin lapsen pelkoa ja turvallisuudentunnetta (tai sen puutetta). Aika huolestuttavaa jos lapsi ei kykene olemaan hetkeäkään omissa leikeissään ilman äitiä, tai alkaa hillitön itku. Kyllä se kertoo lapsen turvattomuudesta, ettei hän pysty suuntautumaan ympäristöön, virikkeisiin ja leikkeihin.. Tulee mieleen, etteikö lapsi luota vanhempien läsnäoloon ja siihen etteivät he jätä? Todella hyvä et ap ottaa neuvolassa puheeksi asian!

 

[no miten]

Samanmoinen tyttö löytyy täältäkin, ikää nyt jo 7v. Nukkuu yhä vanhempien kanssa. Nukahtaessa pitää olla katsekontakti vanhempaan. Yksinoloa ei todellakaan suostu harjoittelemaan. vielä viimekesänä ei onnistunut olla sisällä yksin, jos aikuinen haki vaikka postit laatikosta(aikaa tähän kuluu ehkä 20sek.), nyt on uskaltanut hetken olla jo sisällä yksin, jos vanhempi oman pihan alueella.
Viimekesänä hätääntyi ulkonakin, jos vanhempi katosi näköpiirissä. Onhan tuo reipastunu, mut rasittavaa roudata aina jokapaikkaan iso koululainen mukaan....

No miten käykö koulua isän vai äidin kanssa???

 

[vierass]

Olisiko mahdollista laittaa lapsen lelut/tavarat "oleskelukerrokseen" jotta olisi enemmän läsnä itsenäisesti leikkiessäänkin? En mä usko että meidänkään lapsi suostuis leikkimään jossain täysin eri tilassa, meidän asunto on yhdessä tasossa niin ei siinä ongelmaa.
Leikkiikö lapsi kuitenkin huoneessaan jos on kaveri kylässä?

 

["täti"]

Eskari vuonna alkaisin pienellä pakolla harjoittelemaan yksin oloa. Esin just sen roskapussien viemisen ajan aluksi. Viisi vuotiaan ei vielä ole kiire itsenäistyä. Tarkkailet vain ettei lapsi pomputa. Jos pelkää oikeasti niin täysin eriasia.

 

["vieras."]

Ei tuon ikäisen vielä tarvitse osata olla yksin. Ja kyllähän aloittajan lapsi yksin leikkii, se riittää hyvin!

Eri kerroksessa oleva huone on lapsen kannalta usein sama, kuin olisi ihan eri asunnossa. Monissa vanhoissa rintamamiestalossa käynti toiseen kerrokseen on jostain verannan kautta, eikä ole mitään näkö- tai kuuloyhteyttä alakertaan. Ei minunkaan samanikäinen ihan reipas lapseni suostu mummolassa olemaan yksin yläkerrassa, vaikka leikkii kyllä kotona useinkin yksin omassa huoneessaan (yksitasoinen asunto.)

Miten muuten, jos käyt itse hakemassa jotain yläkerrasta, uskaltaako lapsi jäädä alakertaan yksin siksi aikaa?