[QUOTE="äiti 44v";22117779]Parisuhteen päättymisen perusteella? Eihän se ole päättynyt muuta kuin ap:n mielestä. Jos ap:lla ei ole enää parisuhdetta mieheensä niin ap:n pitää muuttaa pois.[/QUOTE]
Paskapuhetta. Jokainen voi erota silloin kun haluaa kyselemättä keltään lupaa. Tuollaisesta miehestä, joka ei suostu keskustelemaan asisoista, kannattaa hankkiutua eroon pian. Omaisuus tietysti menee jakoon. Ap:n tapauksessa oikeus todennäköisesti asettuisi sille kannalle, että äiti ja lapset saavat jäädä asumaan taloon kunhan miehelle maksetaan talon puolikkaasta. Tässä vähän asiasta ja asian vierestä:
" Avioliitto ei ole vuokrasuhde
Avioerossa toiselta ei saa periä vuokraa, jos ero ei ole selvä
Julkaistu: HS 24.2.2008 lehdessä osastolla Asuminen
Pettynyt
Erosin vaimostani, ja sovimme yhdessä että hän jää tyttärensä kanssa asumaan yhteiseen asuntoomme asunnon myynnin ajaksi. Sovimme myös, että hän voi asua asunnossamme ilman korvausta, kunnes ero astuu voimaan. Asunto on ollut myynnistä siitä lähtien, kun panin eron vireille. Kuuden kuukauden harkinta-ajan puolivälissä saimme välittäjän arvion mukaan kohtuullisen tarjouksen, jonka minä olisin hyväksynyt. Vaimoni torpedoi sen vetoamalla siihen, että hän haluaa kovempaa hintaa. Ero on nyt astunut voimaan, mutta ex-vaimoni kieltäytyy maksamasta asumisestaan korvausta. Mielestäni hänen pitäisi nyt maksaa omaisuuteni käytöstä. En ole velvollinen elättämään häntä ja hänen tytärtään. Ex-vaimoni kieltäytyy kaikista neuvotteluista. Miten menetellä? Voinko nostaa kanteen häntä vastaan jälkikäteen, kun selviää koska kauppa toteutuu ja millä ehdoilla?
"Avioliitto ei ole huoneenvuokrasuhde. Avioliiton aikana toinen puoliso ei ole velvollinen maksamaan vuokraa tai korvausta siitä, että hän asuu toisen puolison omistamassa asunnossa", sanoo Helsingin yliopiston perheoikeuden professori Urpo Kangas. Puoliso saa asua "ilmaiseksi", koska molemmat ovat toisiaan kohtaan elatusvelvollisia.
Erilleen muutto tai avioeron vireille pano ei lopeta elatusvelvollisuutta. Se päättyy vasta, kun avioero on saanut lainvoiman. Puolison oikeus asua yhteisessä asunnossa ilman korvausta jatkuu yhtä kauan.
Asiasta on tuore korkeimman oikeuden ratkaisu (KKO:2007:13). Puoliso ei saanut osituksessa korvausta siitä, että toinen puoliso oli saanut hyötyä asumalla avioeron harkinta-ajan yksin yhteisessä asunnossa. KKO katsoi, että kyseessä oli avioliiton aikainen elatusvelvollisuus, eikä sitä voinut käsitellä osituksessa. Kanta on pysynyt vakiintuneena jo vuodesta 1974 lähtien.
Vaikka avioero olisi jo voimassa, puolisoiden omaisuutta ei silti aina automaattisesti jaeta eli ositeta.
"Usein toinen puolisoista jää asumaan yhteiseen kotiin. Silloin pois muuttaneella on oikeus saada häneltä asumiskorvausta", Kangas sanoo.
Asiasta on olemassa korkeimman oikeuden ratkaisu (KKO:1996:53). Tuomioistuin määräsi, että vaimo ja puolisoiden alaikäinen lapsi saivat avioeron jälkeen jäädä asumaan yhteiseen kotiin, vaikka mies omisti sen. Miehellä oli kuitenkin oikeus saada asumisesta kohtuullinen korvaus siltä ajalta, joka jäi avioeron voimaan tulon ja osituksen väliin.
Pesänjakaja määrää korvauksen suuruuden osituspäivään saakka, mutta ei enää sen jälkeiseltä ajalta.
Jos käräjäoikeuden avioeropäätöksestä on valitettu hovioikeuteen, avioeron lasketaan tulleen voimaan hovioikeuden päätöksestä (KKO:1996:54).
Avoparit eivät ole keskenään elatusvelvollisia, koska heihin avioliittolaki ei päde. Korkeimman oikeuden ratkaisu vuodelta 2000 (KKO:2000:114) vetää kuitenkin linjaa:
Avopuolisot A ja B omistivat yhdessä asunnon. Välirikon jälkeen B muutti pois ja A jäi asumaan huoneistoon. KKO päätti, että A:n on maksettava B:lle korvausta asumisestaan siihen saakka, kunnes asunto oli myyty. KKO:n mukaan A sai taloudellista hyötyä käyttäessään yhteistä omaisuutta yksin, B taas joutui kärsimään, koska ei voinut käyttää sitä.
Sekä avio- että avopuolisot voivat myös sopia keskenään, kumpi puolisoista jää välirikon jälkeen asumaan yhteiseen kotiin, ja mistä lähtien hän maksaa asumisestaan, Kangas muistuttaa.
"Jos aviopuolisot ovat sopineet, että toinen saa asua korvauksetta siksi kunnes avioero on voimassa, sopimus sitoo."
Kumpi tahansa voi hakea pesänjakajaa myös yksin heti kun avioero on tullut vireille ja harkinta-aika alkaa kulua.
"Pesänjakajalla on valta ratkaista riita asumiskorvauksesta, kuten edellä mainituista korkeimman oikeuden ratkaisuista ilmenee. Pesänjakajan ositusratkaisua voi moittia alioikeudessa." "
Jos olisi joku vuokra tms. kämppä niin olisin lähtenyt jo vuosi sitten.
