H
haukku
Vieras
Meillä on mitä ihanin sessuli, 2-vuotias pystiffi narttu. Kaikin puolin ihastuttava tapaus, mutta...
se tekee tuhojaan. Ihan huvikseen ja aikaa tappaakseen tai jotain. Ei voi selkäänsä kääntää kun se alkaa paikkoja koluaan, että minkä seuraavaksi tuhoais. Kaikista pahinta jälkee saa aikaan silloin kun on yksin. Tänään esim. lähdettiin lasten kanssa puistoon, huomasin postilaatikon kohdalla, että kännykkä jäi. Palasin kotiin ja se oli tuhonnut tollaisen tytön tekemän pahvisen askartelun. Sit käytiin siellä leikkipuistossa ja kun tultiin takasin oli roskat levitelty pitkin kämpää ja kaikki mahdollinen roska paloteltu ihan kappalaiksi. Ja ihan varmasti olin roskiskaapin ovenkin pannu kiinni, että onko se oppinut jo aukaseenki sen.
Ja tosiaan, ei aina tartte olla edes yksin, vaikka kun laitan lapsia päikkäreille käyttää tilanteen hyväksi ja jotain hajottaa, ha ihan tuhannen nuuskaksi.
Sillä on omia leluja ja semmonen öö, aktiivipallo joka niitä namujaki antaa ym. kyllä leikkii niilläkin..
Topuhutaan paljon koiran kanssa ja on kyllä tosi ihana ja tykkää lasten kanssa tolskata ja lenkkeillään... että ei kai se ihan turhautunutkaan ole. Mutta en vaan enää keksi mitä kokeilisin tuon kanssa.
Koira tuli meille noin pari kuukauttai sitten. entinen omistaja sanoi että hheillä koira paljon ollut yksin ja osaa olla... ja aluksi ei mitään tällaista ollutkaan. Kun tutummiksi tultiin alkoi tää tuhoaminen.
Mitä mä teen?
se tekee tuhojaan. Ihan huvikseen ja aikaa tappaakseen tai jotain. Ei voi selkäänsä kääntää kun se alkaa paikkoja koluaan, että minkä seuraavaksi tuhoais. Kaikista pahinta jälkee saa aikaan silloin kun on yksin. Tänään esim. lähdettiin lasten kanssa puistoon, huomasin postilaatikon kohdalla, että kännykkä jäi. Palasin kotiin ja se oli tuhonnut tollaisen tytön tekemän pahvisen askartelun. Sit käytiin siellä leikkipuistossa ja kun tultiin takasin oli roskat levitelty pitkin kämpää ja kaikki mahdollinen roska paloteltu ihan kappalaiksi. Ja ihan varmasti olin roskiskaapin ovenkin pannu kiinni, että onko se oppinut jo aukaseenki sen.
Ja tosiaan, ei aina tartte olla edes yksin, vaikka kun laitan lapsia päikkäreille käyttää tilanteen hyväksi ja jotain hajottaa, ha ihan tuhannen nuuskaksi.
Sillä on omia leluja ja semmonen öö, aktiivipallo joka niitä namujaki antaa ym. kyllä leikkii niilläkin..
Topuhutaan paljon koiran kanssa ja on kyllä tosi ihana ja tykkää lasten kanssa tolskata ja lenkkeillään... että ei kai se ihan turhautunutkaan ole. Mutta en vaan enää keksi mitä kokeilisin tuon kanssa.
Koira tuli meille noin pari kuukauttai sitten. entinen omistaja sanoi että hheillä koira paljon ollut yksin ja osaa olla... ja aluksi ei mitään tällaista ollutkaan. Kun tutummiksi tultiin alkoi tää tuhoaminen.
Mitä mä teen?