Jos kerran lapsen hankinta on vasta suunnitteilla, niin teillä ei ole mitään "hätää". Eli ensimmäisenä panostaisin koiran kouluttamiseen, jotta se olisi siellä ulkonakin rauhallinen, kuten sisällä. Tämä on täysin koulutettavissa oleva asia ja helpottaa elämää siinä kohtaan, kun sinulla on vauva vaunuissa ja koira toisessa kädessä remmissä.
Olen yksinhuoltajana ollut alusta alkaen, joten mies ei hoitanut ulkoilutuksia (kun ei miestä ollut), kun vauva syntyi. Ystäväni vei muutamat ensipäivät koiria ulos, tai vaihtoehtoisesti piti vauvasta huolta, kun minä lenkkeilytin koirat.
Kyllä vaan se koira menee siinä mukana siinä kohtaan, kun vauvan voi jo viedä ulos. Meillä on 3 isoa koiraa ja olen reilut 4 vuotta jo pystynyt niitä ulkoiluttamaan niin, että lapsi on mukana.
Koirat ovat saaneet ihan rauhassa haistella ja tutustua vauvaan. Eivät nuo koirat tyhmiä ole, kyllä ne ymmärtävät ison aikuisen ja pienen lapsen eron. Ikinä ei ole koirat esim. lasta kohden hypänneet, vaikka innostuessaan aikuisia päin saattavatkin hypätä.
En oikein käsitä sitä voohotusta siitä, että vauva tulee, mitä ihmettä tehdään eläimille. Mitä niille muka pitäisi tehdä, tai miksi niistä pitäisi luopua? Tämä ei ole suunnattu nyt ap:lle, vaan yleisesti kaikille.
Meillä on 3 koiraa, joiden yhteispaino on reippaasti minun painoani enemmän. Lisäksi meillä on 2 kissaa. Yksi koira on tässä välissä nukkunut pois, mutta sen "tilalle" on tullut toinen koira. Toinen kissoista meillä oli jo kun raskauduin, toinen tuli vasta lapsen syntymän jälkeen. Mitään ongelmia ei ole ollut, sillä meillä on tiukat säännöt, joita noudattavat ihan kaikki.
Kissoila on ollut aina pääsy kielletty pinnasänkyyn ja rattaisiin. Oppivat tuon nopeasti. Koskaan eivät ole lasta raapineet, tai mitään muutakaan tehneet.
Koirilla on selkeät säännöt. Remmissä ei ikinä, milloinkaan vedetä, sillä näin se kävely vaunujen ja 3 ison koiran kanssa on miellyttävämpää. Muiden koirien luokse ei myöskään remmissä ikinä mennä, eikä koskaan vastaantulijoille rähistä. Koirat pääsevät päivittäin tarhaan juoksemaan muiden koirien kanssa, eli saavat kuitenkin pidettyä loistavasti yllä sosiaalista elämää.
Lenkiltä tullessa istutaan ja istutaankin sitten niin kauan, että minä olen riisuutunut ja riisunut lapsenkin. Vasta tämän jälkeen poistan koirien remmit ja vapautan ne.
Ovelle ei ikinä rynnitä, kun minä tulen kotiin lapsi sylissä ja kauppakassit kädessä. Äkkiseltään saa tulla morjenstamaan, mutta tämän jälkeen pitää poistua muutaman metrin päähän ja antaa minulle tilaa ja aikaa riisuutua ja ottaa lapseltakin vaatteet pois. Sen jälkeen menen vielä purkamaan kauppakassit, jonka jälkeen koirat saavat tulla enempi moikkaamaan.
Ovikellolle EI haukuta, jotta lapsi ei herää.
Lastenhuone ei ole kielletty alue koirilta, mutta koska neliöitä riittää, ei siellä tarvitse hirmusesti oleskella. Toki aamulla saa käydä nuuhkimassa herännyttä lasta ja päivällä saa käydä "tarkistamassa" että lapsella on kaikki ok, jos se vaikka leikkinsä tiimellyksessä kiljuu. Lastenhuone kuitenkin on lasta ja lapsen leluja varten. Sinne en halua sitä karvamäärää, joka muualla kämpässä on.
Tärkeintä on muistaa se, että vauvan syntymän jälkeen koira tarvitsee yhtä paljon huomiota ja tekemistä, kuin ennen vauvan syntymääkin. Jos tämä onnistuu minulta 3 koiran ja yhden mukulan kanssa, niin onnistuu varmasti teiltäkin.