Koira pelkoa

[minä]

oltiin v.loppuna juhlissa, siellä sitten oli monenkin koirat mukana ja irti. Kilttejä koiria että ei siinä mitään vaikka irti olikin, enkä sitten kehdannu sanoa että laittaisitteko ne kiinni jos vaikka eivät olekaan juuri koskaan kiinni. Meillä lapsi vaan pelkää ihan hirveesti koiria, ihan kaikkia.
Juhlat oli pelkkää huutoo, ja minä jouduin lapsen kanssa menemään aina pois paikalta että sain rauhottumaan. No sitten yks juhlijoista ilmeisesti kyllästy meidän lapsen huutoon, huuti että lopeta nyt se rääkyminen!
Minä miehelle sitten että lähettäskö pois että me pilataan kaikkien juhlamieli.
Kenen juhlissa oltiin niin eivät sitten halunneet että lähdetään, ja mies oli sitä mieltä että on sen joskus totuttava koiriin, eli ei lähdetty. Mua suorastaan itketti kun en saanu tuota lasta mitenkään rauhottumaan, ainoastaan kun lähdin muualle istumaan lapsen kanssa.

Mitä tuolle pelolle voisi tehdä?

 

[vieras]

minkä ikäinen lapsi? jos niin iso, että ymmärtää puhetta, kannattaa keskustella hänen kanssaa asiasta. Lisäksi kannattaa pikku hiljaa totutella johonkin kilttiiin ja rauhalliseen koiraan ja siitä se sitten lähtee. Älä ainakaan ala hyssytellä ja sääliä näissä tilanteissa. Lapsi ei varmasti rauhoitu, jos menet itse mukaan siihen hysteerisyyteen. Mutta ei totu kyllä silläkään tavalla, et pakotetaan olemaan usean koiran ympäröimänä.

 

[minä]

minkä ikäinen lapsi? jos niin iso, että ymmärtää puhetta, kannattaa keskustella hänen kanssaa asiasta. Lisäksi kannattaa pikku hiljaa totutella johonkin kilttiiin ja rauhalliseen koiraan ja siitä se sitten lähtee. Älä ainakaan ala hyssytellä ja sääliä näissä tilanteissa. Lapsi ei varmasti rauhoitu, jos menet itse mukaan siihen hysteerisyyteen. Mutta ei totu kyllä silläkään tavalla, et pakotetaan olemaan usean koiran ympäröimänä.

4v.
Lapsi menee ihan hysteeriseksi kun näkeekin koiran, ja todella vaikeeta on olla missään kun aika monella koira on. Tuntuu niin tyhmältä että kaikki joutuu koiransa lukkimaan jonnekin piiloon kun me tullaan paikalle.
Ollaan yritetty naapurin koiraan totutella kun kiltti on, mutta kun ei se tunnu auttavan.
Minä pidin tyttöö sylissä kun ainut paikka missä vähän rauhottu, ja kävelin kauemmas. Mua alko hirveesti harmittamaan tuo että aletaan lapselle karjumaan jos toinen pelkää.

Aikasemmin siinä monetkin tytölle jutteli että ei tarvii pelätä jne. vaikeetahan semmoselle on keskustella mikä huutaa täyttä kurkkua hysteerisenä eikä rauhotu.

 

[WompaTiger]

Menkää katsomaan pentukoiria. Selität vaikkapa jollekkin koirien kasvattajalle ongelman ja pyydät pääsisitkö tytön kanssa seuraamaan pentujen kehitystä. Pikkupikku pentua kun uskaltaa sylitellä, niin kohtahan se siitä jo ihan huomaamatta kasvaakin.

Tai ota yhteyttä lähialueesi kaverikoira-toimintaan. Yksi kiltti, pomminvarma ja rauhallinen kaverikoira. Selosta tilanne tytölle niin, että menette tapaamaan kaverikoiraa ja jos tyttö uskaltaa katsella koiraa kauempaa, niin saa tarran ja seuraavalla kerralla vaikka heittää koiralle pallon/namin ja saa taas tarran ja ehkä seuraavalla kerralla jo koskea, seuraavalla silittää, seuraavalla silittää vähän pidempään, seuraavalla halata....

Lainatkaa kirjastosta koirakirjoja, lukekaa kaikesta mahdollisesta koiriin liittyvästä. Koiran koulutuksesta, käyttäytymisestä.. Lukekaa erilaisista koiraroduista ja niiden erityispiirteistä, mitkä rodut tykkää erityisen paljon lapsista, miksi koira haukkuu, heiluttaa häntää jne. Miten koiraa voisi parhaiten tervehtiä? Mistä koirat ei tykkää? Laittakaa vaikka lapsen ruuan tähteen talteen ja "viette" naapurinkoiralle (odottamaan ulos ja itse laitat siitä roskiin) ja ehkä lapsi jonkin ajan päästä uskaltaa antaa vaikkapa lihapullan koiran lähelle, lähemmäs ja koiralle.

Kun ulkoilette, bongatkaa koiria. Tehkää siitä leikki. Askarrelkaa taulukko, johon tulee äidin koirasarake ja tytön koirasarake ja vaikka isän ja sisarustenkin. Koitatte aina nähdä ensimmäisenä koiran. Se kumpi ensin huomaa, saa rastin.

 

[yx]

Menkää katsomaan pentukoiria. Selität vaikkapa jollekkin koirien kasvattajalle ongelman ja pyydät pääsisitkö tytön kanssa seuraamaan pentujen kehitystä. Pikkupikku pentua kun uskaltaa sylitellä, niin kohtahan se siitä jo ihan huomaamatta kasvaakin.

Tai ota yhteyttä lähialueesi kaverikoira-toimintaan. Yksi kiltti, pomminvarma ja rauhallinen kaverikoira. Selosta tilanne tytölle niin, että menette tapaamaan kaverikoiraa ja jos tyttö uskaltaa katsella koiraa kauempaa, niin saa tarran ja seuraavalla kerralla vaikka heittää koiralle pallon/namin ja saa taas tarran ja ehkä seuraavalla kerralla jo koskea, seuraavalla silittää, seuraavalla silittää vähän pidempään, seuraavalla halata....

Lainatkaa kirjastosta koirakirjoja, lukekaa kaikesta mahdollisesta koiriin liittyvästä. Koiran koulutuksesta, käyttäytymisestä.. Lukekaa erilaisista koiraroduista ja niiden erityispiirteistä, mitkä rodut tykkää erityisen paljon lapsista, miksi koira haukkuu, heiluttaa häntää jne. Miten koiraa voisi parhaiten tervehtiä? Mistä koirat ei tykkää? Laittakaa vaikka lapsen ruuan tähteen talteen ja "viette" naapurinkoiralle (odottamaan ulos ja itse laitat siitä roskiin) ja ehkä lapsi jonkin ajan päästä uskaltaa antaa vaikkapa lihapullan koiran lähelle, lähemmäs ja koiralle.

Kun ulkoilette, bongatkaa koiria. Tehkää siitä leikki. Askarrelkaa taulukko, johon tulee äidin koirasarake ja tytön koirasarake ja vaikka isän ja sisarustenkin. Koitatte aina nähdä ensimmäisenä koiran. Se kumpi ensin huomaa, saa rastin.

tätä suosittelen minäkin...
toiminut ainakin meillä