Koiraihmiset!!! Nyt tarvitsisin tietoa liittyen koiran hankintaan!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja koirakuume
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

koirakuume

Vieras
Ensinnäkin sellainen kysymys eli kannattaako harkita aikuisen koiran ottamista?? Olen haluamme rodun rotuyhdistyksen kautta katsonut kotia etsitään sivustoa ja siellä aikuisia koiria. Meillä ei ole ikinä ollut koiraa ja toisaalta olisi kiva, jos koira jo oppinut tietyt jutut mm. sisäsiisteys.
Olisi yhdellä kasvattajalla viime kesänä syntynyt pentu eli nyt n. 9 kk vanha. Mitä sen ikäisen koiran ottamisessa on hyvää/huonoa vrt. pentuun??
Ja mitä asioita kannattaa kysyä, jos aikuista koiraa miettii?
Pennut ovat aivan ihania, mutta olen monta kertaa miettinyt, että osataanko kouluttaa ja kasvattaa sitä kun ei mitään kokemusta. Mutta tosiaan tuollainen alle vuoden ikäinen nuori koira kuullostaisi hyvältä.
Tuokin, jota katsotiin oli eräällä kasvattajalla jäänyt ns. "yli" pentueesta ja nyt kuitenkin on uusi pentue tulossa. Onko tuossa koirassa jotain vikaa tms. kun ei ole mennyt kaupaksi??

Ja sitten vielä kokemusta noutajakoirista kaipaisin muutenkin:)
 
Kyllä, aikuisenkin koiran hankintaa kannattaa harkita.

9kk ikäisen otossa on se huonoa että koira on tuolloin oikeastaan kaikkein pahimmassa iässä. Se on kaistapäinen murkku, saattaapi olla siis jopa suorastaan mulkku. Itse otan koiran aina joko ihan pentuna tai sitten selvästi aikuisena.

Nämä kasvattajalle jääneet koirat pakkaavat olemaan niitä pahnan pohjimmaisia joita kukaan ei ole huolinut. Yleensä nämä koirat vain jäävät kasvattajan jalkoihin, eikä niiden kanssa ole ns. tehty mitään. Harva kasvattaja niihin jaksaa sen kummemmin panostaa.

Pennun koulutus on 100 kertaa helpompaa kuin sen 9 kuisen, joten jos sitä kouluttamista mietit, ota pentu.
 
Aikuista ottaessa kannattaa aina selvittää miksi siitä ollaan luopumassa. Miksi tuo yksi koira on noin kauan ollut kasvattajalla? Onko ensin ajatellut pitää, mutta nyt haluaakin myydä, miksi?
Missä oloissa koira on ollut? Jos se on viettänyt koko tämän ajan tarhassa, ei se ole sisäsiisti välttämättä. Onko koira varmasti sosiaalistunut myös ihmisiin. Koira joka on aikuiseksi elänyt kennelissä, ei välttämäti ole sosiaalistunut kunnolla. Riippuu toki kennelistä. Onko kasvattaja huolehtinut siitä, että pentuaikana koira on saanut erilaisia kokemuksia erilaisissa ympäristöissä, vai onko se elellyt vain kotikennelissä?

Nuo tuli äkkiä mieleen.
 
Itselläni ei ole kokemusta noutajakoirista.. Aikuisen koiran ottamisessa hyviä puolia ovat esim mahdolliset opitut "käytöstavat" kuten sisäsiisteys ja tottelevaisuus jos koira on koulutettu siihen:) Tuosta 9kk vanhasta koirasta kannattaa kysellä sen terveydestä, luonteesta yms. muutenki "taustatiedusteluja":) pentu koiran ottaessa pennun koulutus pitää hoitaa itse mutta aikuisella koiralla perusaiat pitäisi olla jo hoidossa.. Hirveästi en osaa sanoa aikuisen koiran ottamisesta koska itselläni ollut koirat aina pennusta asti:)
 
Minulla on ollut noin vuoden ikäisenä minulle tullut koira. Sillä oli taustalla huonoja kokemuksia ja niistä johtuvia käytösongelmia. Mutta tiesin koiran taustan tarkkaan ja siksi uskalsin sen ottaa. Työtä se vaati, jo luottamuksen saaminen oli vaikeaa.

Siksi suosittelen selvittämään koirasta kaiken mahdollisen. Parhaimmassa tapauksessa se on hyvä koira, huonoimmassa tapauksessa ihan väärä valinta.
 
Miten muuten jos rotuyhdistyksen sivuilla kotia vailla oleva koira? Onko sillä jotenkin paremmat "takuut" kuin esim. yksityisellä ilmoituksella?
Meille oli tarjolla yksi aikuinen koira, mutta se asia meni puihin ja sen jäkeen on tuo asia kiinnostanut muuten ja olenkin tarkoituksella katsellut aikuisia koiria. Eli kannattaako tosiaan olla ns. selvästi aikuinen kuin tuollainen murkkuikäinen kuin joku mainitsi?
 
Noutajista yleisesti et ne on kyl niin lapsi/ihmisrakkaita... pentuna syövät kaiken mitä suuhunsa saavat mutta aikuisena unelmii... Meil lintukoiraksi otettu.. labbis.... häl on kyl suurin sydän mitä kellään tiedän olevan .. aina jos vaik joku lapsista on poijes kotoota niin menee nukkuu sen sänkyyn :heart: kova ikävöijä.... ei koskaan hauku ja muutenkin herra kiltteys....
 
Minulla oli noutaja 12.5v, labbis :heart: Saa kysyä jos mieleen tulee kysymyksiä =)
Toisen koiran otin eläis. yhdistykseltä, oli 2 vuotias tuolloin (pystykorva/saksanpaimenkoira sekoitus) ja pahoin hakattu entisessä kodissa läpi elämän. Eli nöyryytensä vuoksi oli ns. helppo koira, koska ei uskaltanut ikinä tehdä mitään.

9kk ikäisellä pennulla on siinä vaiheessa uhmaikä, eli en ottaisi sinuna sen ikäistä pentua jos ei ole kokemusta. Tietysti kaikki riippuu koiran luonteesta ym.
Ota selvää koirakoulusta, eli saat pennun koulutettua avun saattelemana ja voit sieltä kysyä aina neuvoa. Myös hyvältä ja opastavalta kasvattajalta kannattaa ottaa koira, että saat tukea ja apua kun sitä tarvitset.
 
Hipkukka, noita luettelemiasi juttuja tekee harva tavis koiran omistajakaan... mut kysymykseen. Noutajan voisin ottaa 9kk ikäsenä ja olen ottanutkin ilman ongelmia. Joka pentueesta isommissa roduissa jää nykyään jokunen käsiin. Ne myydään alella, sijotetaan tai pidetään itse. Ei se kasvattajaa huononna, päin vastoin. Ei ainakaan joka juntille myy pentujaan!
 
Alkuperäinen kirjoittaja Titi:
Hipkukka, noita luettelemiasi juttuja tekee harva tavis koiran omistajakaan...

Siis mitä juttuja? Sitä että pentu elää tarhan sijaan asunnossa ihmisten keskellä ja sosiaalistuu niihin, liikkuu lenkillä kotipihan ulkopuolella ja perheen mukana vähän muissakin paikoissa.

Ei noi nyt niin ihmeellisiltä asioilta kuulosta.
 
Labbista tosiaan ollaan ajateltu ja vakavasti harkittu tuota alle vuosikasta koiraa joka yli jäänyt pentueesta. Ainakin positiivisita olen netin välityksellä kasvattajasta lukenut ja koira ovat kaikki terveitä mm. lonkat A/A jne...
Meillä aika monta lasta joten sitäkin mietin, että miten se koira suhtautuu lapsiin jos kasvattajalla vaan ollut yms.
 
Alkuperäinen kirjoittaja häh:
Alkuperäinen kirjoittaja Titi:
Hipkukka, noita luettelemiasi juttuja tekee harva tavis koiran omistajakaan...

Siis mitä juttuja? Sitä että pentu elää tarhan sijaan asunnossa ihmisten keskellä ja sosiaalistuu niihin, liikkuu lenkillä kotipihan ulkopuolella ja perheen mukana vähän muissakin paikoissa.

Ei noi nyt niin ihmeellisiltä asioilta kuulosta.

Tutustuttaa myös muihin ihmisiin kuin kasvattajaan. Viety ulkoilemaan myös autotien lähelle. Totuttaa koiran autossa matkustamiseen. yms...
Ei minusta niin kummallisia juttuja :whistle: Mutta arkielämän kannalta helpottavaa, jos koira on jo pentuna tusustunut näihin asioihin.
 

Yhteistyössä