Hae Anna.fi-sivustolta

Koiran takia ero?

Viestiketju osiossa 'Avioero' , käynnistäjänä Erokki, 29.08.2008.

  1. joglööri Vierailija

    Puoliso voi myös vaihtaa ystävät,tuttavat ja puolisonsa koiraan!

    On vain koira ja puoliso (hmmm
     
  2. sivhos Vierailija

    Jos koira menee puolison edelle,silloin kannattaa tunnustaa olevansa hopealla.Tyytyykö siihen,se on jokaisen oma asia.En suosittele,että koira on nr.1 parisuhteessa.
     
  3. hölmö. Vierailija

    löytyiskö naista jo ei tarvitse eläintä nautinnon saavuttamiseen,rakastaa miestään ja haluaa elää loppuelämän miehensä ,eikä 100 koiran kanssa. T. Isi & tyttäret
     
  4. Muistakaapas ihmiset, että meitä on moneen lähtöön. Toinen tykkää koirista, toinen ei. Toinen ottaisi mieluummin akvaariokaloja, toinen mieluummin oman hevosen. Joku ei voi sietää eläimiä ollenkaan. Aivan kuten toiset viihtyvät paremmin lavatansseissa ja toiset mieluummin hevibaarin nurkassa. Niin se vaan menee.

    Itse tunnustaudun koiraihmiseksi. En voisi elää ilman koiraa. Se on minun valintani, kaikkien ei tarvitse olla samanlaisia, kaikkien ei tarvitse ymmärtää. Olen kouluttanut koirani. Sillä on oma koiran peti, se ei hauku vieraita ja tottelee käskystä. Aivan niin kuin lasta opetetaan käyttäytymään eri tilanteissa, myös eläimelle täytyy opettaa käytöstavat. Tietysti muistaen, että eläin on aina eläin ja toimii loppupeleissä omien vaistojensa mukaan.

    En voisi ottaa miestä,joka ei ymmärrä tai siedä koiria. Tiedän jo siitä lausahduksesta, että olen miehen kanssa eri linjoilla, suhde ei tulisi toimimaan. Minulle ihmisestä kertoo myös paljon se, miten hän suhtautuu koiraan tai koiriin ylipäätänsä. Jos tapaan ihmisen, jolla on koira, eikä koira tottele häntä, niin valitettavasti se kertoo paljon omistajasta, hänen kasvatusmetodeistaan ja ylipäätään vastuun ottamisesta. Samoin jos koiran turkki on takkuinen tai likainen, viestittää se aika selvästi omistajan kyvystä vastuutaan kohtaan.

    Koirapuistoissa on mahtavaa tavata ja keskustella muiden koiraihmisten kanssa, samoin kuin koiralla on mahdollisuus tavata koiraystäviään. Se on kuitenkin sosiaalinen eläin, jonka on hyvä päästä välillä juoksemaan kaltaistensa pariin. Olen tavannut koirapuistoissa nykyisen mieheni. Huomioni kiinnitti silloin heti hänen vastuuntuntoinen otteensa ja leikkisyytensä koiransa kanssa. Hauska juttu oli, että hänen huomionsa oli kiinnittynyt minussa samaisiin piirteisiin. Se kertoi kummallekin heti, että meillä on jotain yhteistä. Ja paljon yhteistä on löytynyt senkin jälkeen.

    Meillä koirat ovat perheen jäseniä, mutta on muistettava, että ne ovat myös eläimiä. Niitä voi ja täytyy kasvattaa ja kouluttaa, mutta niillä on olemassa vaistot, jotka välillä vievät niitä. Koira on laumaeläin, rodusta riippuen se kaipaa enemmän tai vähemmän laumansa seuraa. Laumaeläimenä koira pyrkii luonnollisten vaistojen myötä ottamaan laumassa johtajan paikan, jos kukaan muu ei sitä laumassa ota.

    Minulle henkilökohtaisesti koira on antanut paljon sisältöä elämääni, myös "esittelemällä" minulle mieheni. Meille molemmille on luonnollinen valinta, että elämässämme on koiria ja me nautimme niiden kanssa touhuamisesta ja lenkkeilystä. Emme kumpikaan voisi kuvitella elämäämme ilman näitä karvaisia otusia. Näin meillä löytyi onni, jollekin toiselle se löytyy toisella tavalla..
     
  5. -H- Vierailija

    "Vai ei koirat koskaan petä?Mistä liene noita sekarotuisia koiria tullut jollei petturikoirista?Jos ihmisen kriteerit on,mieluummin koira,silloin tämä ihminen on vain koiran tasoa.Ei hän ansaitsekaan enempää.Koira on just passeli tuonlaisen ihmisen älytasolle."
    Hyvä Sivhos, tunnut olevan oikea koira-asiantuntija.
     
  6. ^no johan oli taas asiaton vastaus. Mitä se kertoo sinun "älytasostasi" -H-?
     
  7. -H- Vierailija

    Oletkos ikinä kuullut ironiasta??
    Minulla on koira, ja vaikka päästän sen viereeni sohvalle ja annan muitakin erivapauksia ei meillä ole laumajärjestyksessä epäselvyyttä. Jos minulle kävisi noin kuin aloittajalle että joku uusi tuttavuus tyrkkäisi koirani kovakouraisesti sängystä lentäisi hän hyvin nopeasti perässä. Laumanjohtajan eli minun tehtäväni on pitää laumasta huolta. Kokisin sen myös loukkauksena itseäni kohtaan, eikö toinen kunnioita minulle tärkeitä asioita? Jos mies olisi innokas autoharrastaja enhän minäkään kolhisi hänen autoaan (ehkä vähän ontuva vertaus mutta ymmärtänette pointtini).
     
  8. Eläinrakkaan ihmisen ei kannata koskaan sekaantua eläintenvihaajaan tai muunlaiseen tunnevammaiseen ihmiseen. Henkilöllä, joka tuntee jäävänsä toiseksi eläimelle tai tuntee mustasukkaisuutta eläintä kohtaan ei ole kaikki inkkarit kanootissa.

    Sen verran pitää ihmisellä olla selkärankaa ja itsetuntoa, että kestää sen, että puoliso harrastaa koiran kanssa ja hellii sitäkin välillä.

    Harmi vaan, että nämä koirattomat hinkuaa hyvin usein näitä koirallisia. Nämäkun ovat tunnetusti empaattisia, sympaattisia ja kaikin puolin mukavia ja reippaita. Näyttävät tunteensa julkisesti eivätkä levitä persusta sohvalla vaan lenkkeilevät.

    Koiranvihaajat ovat kokemukseni mukaan järjestään nirppanokkaisia, siisteysintoilijoita, tunteettomia, pidättyväisiä, kylmiä, jopa sekopäisiä jne. He menkööt yhteen kaltaisiensa kanssa.
     
  9. Aika kärjistetysti ilmaistu, mutta silti: olen täysin samaa mieltä!
     
  10. Mutteris Vierailija

    Seurustelin koirallisen miehen kanssa usean vuoden ajan. Olin allerginen, ensin vähän. Tukkoinen, keuhkoputkentulehduksia ja antibioottikuureja siihen lähes koko ajan, kun olin enempi koiran kanssa (käytännössä asuin). Sain siedätyshoitoa pari kertaa ja allergialääkkeitä päivittäin. Sitten tuli astma, allerginen. Niin paha, että jouduin muutamaan kertaan sairaalaan.
    Jätin miehen ja koiran, oli pakko jo terveytenikin takia, ja tiesin kuinka tärkeä koira oli miehelle. Mutta olen sitä mieltä, että jos olisin ollut hänen elämänsä todellinen rakkaus, hän olisi luopunut koirasta ja panostanut loppuelämän ihmissuhteeseen.

    Tällä hetkellä ei allergia eikä astma vaivaa minua yhtään, kun vältän eläimiä.

    Parhaalla ystävälläni on 3 koiraa pienessä asunnossa ja voin kyllä kyläillä ja olla yhden yön, mutta se on maksimi, alkaa hengitys jumiutumaan. Yleensä tapaamme ilman koiria siksi:). Nyt elän hienossa ihmissuhteessa ilman eläimiä ja täysin terveenä.

    Yhteenvetona, että kannatti erota, vaikka silloin se tuntui todella vaikealta ja raa'alta.
     
  11. ei ei ei Vierailija

    en hylkäisi koiraani kenenkään miehen takia!! ei kukaan mies ole sen arvoinen, sen saa naiset kokea sitten myöhemmin kun suhde " etenee " joo minne suuntaan? useinmiten sinne huonoon.
    Useinmiten miehet muuttuu naista kohtaan ajankuluessa.

    ja sitten nainen katuu kun hylkäsi ihanan rakkaan hauvansa!
     
  12. kokemusta Vierailija

    Ei ne koirat välttämäättä ole se varsinainen syy.

    Vaimon rakkaus kun alkaa hupenemaan miestään kohtaan,niin vaimo alkaa panostamaan enemmän ystäviin,harrastuksiin tai lemmikkiin.Mies kokee jäävänsä huomiotta.Saattaa olla,että lakanoidenkaan välissä ei tapahdu mitään.Se on siinä!
     
  13. tiksus Vierailija

    "Ei ne koirat välttämäättä ole se varsinainen syy.

    Vaimon rakkaus kun alkaa hupenemaan miestään kohtaan,niin vaimo alkaa panostamaan enemmän ystäviin,harrastuksiin tai lemmikkiin.Mies kokee jäävänsä huomiotta.Saattaa olla,että lakanoidenkaan välissä ei tapahdu mitään.Se on siinä!"

    - Tai tosin päin.
    Jos miehellä tunteet viilenevät niin korvikkeena voivat tulla koirat ja niiden helliminen, tavallaan vauvoina pitäminen. Voi mennä kummin päin tahansa suhteessa huonossa sellaisessa.
    Kyllä ihmissuhde tulisi aina olla ensisijalla, hyvä sellainen siis, ja sitten vasta eläimet. Yhdessä heitä hoitaen ja rakastaen. Eläin ei korvaa ihmistä koskaan täysin vaikka monelle hyvä ihmissuhteen korvike onkin. Parempi kuin yksin.
     
  14. Misukki Vierailija

    Itse en koskakaan voisi seurustella täydellisen koiraihmisen kanssa. Niitä on ystävissäni. Koko elämä pyörii koirien ympärillä ja täysin. Ovat enemmän kuin vauvoja. Ei voi viedä hoitoon etteivät kärsisi eikä siis voi ilman koiria tehdä yhtään mitään.
     
  15. m40 Vierailija

    Itse olen allerginen koirille mutta en silti vihaa niitä. Täytyy kyllä myöntää että lähi-sukulaisen panostus eläimiin vs. ihmisiin hieman ärsyttää.

    Mutta, vähän BBQ-kastiketta päälle ja hetki pannulla niin maistuvat tosi hyvälle.
     
  16. ^Ööh, miksi toisten ihmisten panostus eläimiin häiritsee sinua? Eihän asia sinulle mitenkään kuulu, omahan on elämänsä ja sinun pitäisi elää omaasi.

    Itse en ihmisistä erityisemmin pidä, en ole koskaan pitänyt. Nämä keskustelupalstat vaan vahvistavat käsitystäni, että ihminen on tämän pallon tyhmin eläin.
     
  17. m40 Vierailija

    No on kuitenkin kyse lähisukulaisesta joka kituuttaa pienellä palkalla. Ei siinä mitään mutta sitten ei saa valittaa rahan vähyyttä jos syytää satoja euroja kuussa elikoiden ylläpitoon.
    Voisin todeta että sinä olet pallon tyhmin eläin.
    vitsi.. vitsi..
    ;) :)
     
  18. eläinihminen Vierailija

    Minulle ihmiset ovat aina tärkeämpiä kuin eläimet. Palavasta talosta pelastaisin ensin ihmiset ja vasta sitten omat eläimeni jos voisin, vaikka ne ovatkin äärettömän rakkaita ystäviä minulle.

    Silti en voisi kuvitella luopuvani eläimistäni miehen takia. Miksi ihmeessä niin tekisinkään? Eläimet ovat osa elämääni, ovat aina olleet. Se on elämäntapani. En voisi olla onnellinen jos luopuisin noin isosta asiasta elämässäni loppuiäkseni. Varmaan lopulta katkeroituisin miehelle.

    En minäkään alkaisi seurustelemaan muusikon kanssa ja pakottaisi häntä luopumaan soittamisesta ja tekemään jotakin järkevää sen sijaan, vain koska itse en pidä musiikista tai tiukasti uskovaista miestä ja painostaisi häntä luopumaan uskontonsa harjoittamisesta, koska se ei ole minusta järkeää puuhaa. Ei ihmistä oteta muokattavaksi itselleen sopivaksi puolisoksi, ihminen otetaan sellaisena kuin hän on, koko pakettina. Ei toista rakastava ihminen edes haluaisi repiä rakkaansa elämästä jotakin mikä tuo suurta onnea hänelle.
     
  19. valinta kuitenki Vierailija

    SATOJA EUROJA?! mahdan hoitaa koirani huonosti kun menee ehkä viiskymppiä.
     
  20. comppari Vierailija

    Juuri näin. piste .
     
  21. mies69 Vierailija

    En voisi seurustella koiran omistajan kanssa koska vapaus liikkua on minulle tärkeämpää eivätkä ne joka paikkaan tunkevat karvatkaan innosta. Tärkeimpänä syynä on kuitenkin useimpien koiran omistajien jatkuva lässytys.
     
  22. koiraton kolli Vierailija

    Näihän se on.

    Aina on se koira - kaikessa!

    Oli asia mikä tahansa,niin aina pitää miettiä "mutta kun on se koira".
     
  23. koirallinen kissa Vierailija

    ^ja ^^Kiittäkää onneanne ettei teillä ole lapsia, niissä sitä vasta kiinni on. Puhumattakaan siitä sotkusta jonka ne aikaansaa.

    Se on vaan välillä niin, että pitää ajatella muitakin kuin itseä...
     
  24. aino-leena Vierailija


    Se ettei halua koiraa tekee sinusta ihmisen jolla ei voi olla lapsia, tai ainakaan niitä ei tulisi suoda? Tuo vasta onkin typerää. Helpompi se muksu on mukaan ottaa matkalle kuin koira. Niin julmasti kuin sanoinkin, niin tottahan se on. Se etten minä haluaa koiraa, tee minusta julmaa tai itsekästä ihmistä. (( Sitä paitsi lapset kasvaa isoiksi, ja ne oppii siivoomaan jälkensä jos opettaa ;) ))

    Jos ukkoni hankkis nyt koiran, se olisi todennäköisesti minä tai koira. Ykkössyyksi nousee allergia, muut seikat heti perässä; aika, riippuvaisuus, koiran karvat, tila jne. En kuitenkaan alkaisi seurustelemaan henkilön kanssa jolla on koira ja joka ei olisi valmis luopumaan siitä, sillä tietäisin ettei ole mahdollista muuttaa yhteen. Enkä täten koiran luopumista vaadi keneltäkään.

    Joten se että sinä nautit eläimistä, ei tarkoita että jokaisen muun tarvitsisi.
     
  25. Koirat pihalle Vierailija

    Koirat kuolaa, haisee pahalle ja niiden ällöttävä koko ajan perässä kulkeminen ja huomion vinkuminen ärsyttää suunnattomasti. En tiedä mitä teen. Olen tavannut ihanan miehen ja olen sietänyt hänen kahta metsästyskoiraansa joten kuten. Nyt kun olen ajatellut siirtyä suhteessa vakavampaan vaiheeseen niin olen joutunut selkä seinää vasten. Hän on nimittäin opettanut nämä lemmikkinsä nukkumaan makuuhuoneessaan ja jos mitkä toimivat erinomaisina erotiikan karkoittajina pieruineen ja yöllisine älyttömine munannuolemissessioineen sekä kouhottamisineen... metsästysvietti... ymmärrän hyvin, että ja jopa voisin tykätäkkin niistä, jos ne olisivat opetettu yöpymään jossain koirille tarkoitetussa tilassa. Metsässä niiden kanssa liikuskelu on ihan mukavaa, koska ne on silloin siinä virassa, missä niiden kuuluukin olla.
    Olen ihan surullinen... olen asiasta puhunut hänen kanssaan, mutta hänelle nämä karvaiset otukset taitavat olla tärkeämpiä kuin karvakolmioni...ällöttävää
     
Kaikki kentät ovat pakollisia
Luonnos tallennettu Luonnos poistettu

Jaa tämä sivu

Alibi
Anna
Deko
Dome
Erä
Hymy
Kaksplus
Kippari
Kotilääkäri
Kotiliesi
Koululainen
Ruoka.fi
Parnasso
Seura
Suomen Kuvalehti
TM Rakennusmaailma
Tekniikan Maailma
Vauhdin Maailma
Golfpiste
Vene
Nettiauto
Ampparit
Plaza
Muropaketti