Kokemuksia Henk. koht.avustajan työstä?

[Hoitaja-mamma]

Onko kenelläkään kokemuksta vaikea vammaisen henkilökohtaisen avustajan työstä? Olen ammatiltani lähihoitaja, ja nyt tässä hoitovapaalla olessani kaipailen osa-aika työtä ja henkilökohtaisi avustajia etsitäään aika innokkaasti ja minulle sopivilla tuntimäärilläkin( esim `10h/vko). Samalla saisin sitä kullan arvoista työkokemustakin, kun en ehtinyt valmstumisen jälkeen työelämään enen lasten syntymää. Ja vielä en tahoisi koko ika työhön lähteä...

 

[äiti täälläkin]

Kokemusta minulla ei ole henkilökohtaisen avustajan työstä, mutta kirjoitan nyt kumminkin.

Monenlaista kokemusta olen kuullut ja paljon riippuu tietenkin tästä avustettavasta.Ymmärrät varmaan, jos sanon, että toisten ihmisten kanssa tullaan toimeen paremmin ja toisten kanssa huonommin.Osaltaan vaikuttaa myös avustettavan lähiomaiset, kuten kaikessa hoitotyössä.Jos kemiat menee hyvin yksiin tämän avustettavan kanssa, voi työ parhaimmillaan olla todella antoisaa ja työkokemuksen saaminen on tietenkin aina eteenpäin.

Mainitsemallasi tuntimäärällä voisin varmasti itsekin tehdä kyseisenlaista työtä, keikkaluonteisesti, kotonaolon vastapainoksi.Päätoimisesti en tällaiseen ryhtyisi, koska työ on varsin yksinäistä puurtamista.Tämä on aivan luonnekysymys, tietenkin.

Eikö näissäkin työsuhteissa toimi normaalit koe-ja irtisanomisajat, jonka aikana voit itse määrittää, onko työ sinulle sopivaa.Kokeile rohkeasti ja tule sitten minullekin kertomaan, miltä homma tuntui.

 

[taustalla]

Kokemusta on liikuntavammaisen lapsen avustajana olosta.Tuntimääräni oli 30h/vkko ja viime vuoden olin ekalla luokalla.Työ todella mielenkiintosta ja haastavaa.Tukemista mahdollisimman tasaarvoiseen opiskeluun muiden luokkatovereiden kanssa.Myös sitä omatoimisuuteen tukemista.Tosin siinä oli haastetta kun kellon mukana mennään tunnit-välitunnit.Yhteistyötä fysio-ja toimintaterapeuttien kanssa.Ja siinä sivussa tein myös luokka-avustajan hommia.