Kokemuksia lapsen vilja-allergiasta?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja epäilijä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
E

epäilijä

Vieras
Kertokaas te, joiden lapsella vilja-allergia, kuinka hankala tuon vaivan kanssa on elää. Onko vältettäviä viljoja yksi vai useampi ja sopiiko kaura ruokavalioon? Meillä vasta epäillään tuota, joten kiinnostaisi tietää, kuinka tarkkana kaupassa saisi jatkossa olla jos esim. pelkkä vehnä ei kävisi lapsella. Sitä kun tuntuu olevan joka paikassa.
 
Meillä lapselle ei ole löydetty vielä muuta sopivaa kuin riisi. En edes osaa ajatella onko se vaikeaa vai ei, kun sopivia ruokia on muutenkin niin vähän, ettei viljojen puuttuminen menee siinä "samassa".

Vehnää kyllä on "joka paikassa". Ja jos lapsi on todella herkkä, ns. puhtaiden tuotteiden löytäminen voi olla vaikeaa. Jos lapsi ei kuitenkaan ihan hirmu voimakkaita oireita saa, niin se helpottaa paljon, kun muita viljoja voi ostaa normaalisti.
 
Meidän tytöllä oli pienä kielletty kaura, ruis ja vehnä. Tätä testattiin lääkärin ohjeen mukaan antamalla yhtä viljaa kerrallaan ja pidettiin sen jälkeen oirepäiväkirjaa. Tuli vatsavaivoja. Eri viljojen välillä pidettiin aina taukoja, jolloin varmistuttiin, ettei oireet johdu edelleen edellisestä testattavasta. En nyt enää muista tarkempia aikoja, mut olisko pari viikkoa ainakin ollut väliä.

Kaupasta saa luontaisesti gluteenittomia tuotteita, jotka sopi ainakin meidän vilja-allergiselle. Pelkkä gluteeniton ei käy. Vehnän kanssa sai olla erityisen tarkkana, sillä vehnätärkkelystä oli vaikka missä jäätelöstä lihaliemikuutioihin. Olihan sen hankalaa aikaa. Aina piti olla omat eväät mukana. Viimeinenkin vilja saatiin takaisin ruokavalioon 4-vuotiaana. Kaura oli pahin allergian aiheuttaja.
 
Minkä ikäinen lapsesi on? Pienemmän kanssa pärjää varmaan helpommin allergian kanssa, kun lapsi tottuu siihen, ettei voi syödä kaikkea samaa. Ja vanhemmatkin tottuvat alusta saakka ottamaan lapsen ruokavaliossa alusta saakka allergian huomioon. Tottuuhan sitä vanhemmankin kanssa, mutta ehkä shokki on isompi, kun joutuu opettelemaan pois normaaliruokavaliosta.

Oireiden selvittely pienemmällä voi olla taas hankalampaa, kun ei osaa kertoa esim. kivuista. Ja tosiaan pienellä menee usein ohi.
 

Yhteistyössä