Hae Anna.fi-sivustolta

Kokemuksia uskovaisista

Viestiketju osiossa 'Elämänkatsomus' , käynnistäjänä epäilevä tuomas, 30.07.2005.

  1. epäilevä tuomas Vierailija

    Tämä kirjoitelma täyttää ""kokemuksia uskovaisista"" viestini kohdat 1 6 ja 7
     
  2. totuus Vierailija


    Minulle on tosiaan ihan sama mitä sinä ajattelet minusta. Totuutta ei voi vääristää miellyttääkseen joitakin ihmisiä.

     
  3. Tot. torv. Aatami Vierailija

  4. totuus2 Vierailija


    Palstalla on keskusteltu myös raamatun tutkimuksesta. Johdatuksena siihen käytettiin Pentti Haasiosalon juttua ""Tuleeko valo pohjolasta"" joka löytyy osoitteesta www.ultra-lehti.com sieltä sitten valitset kolumnit.
    Tietoa olisi vaikka kuinka,et selvästikään ole tutkinut muuta kuin lahkosi opetuksia. Vain jäykkien opinkappaleiden ja uskonhuurujen savustamien silmälasien kautta voi ihmisille paasata ""totuudesta""
     
  5. totuus Vierailija


    Minun ei tarvitse miellyttää Jumalaa, koska en siihen pystyisi kumminkaan. Elän ainoastaan ja yksin armosta Jeesuksen Kristuksen sovitustyön tähden.

    Olen lukenut Raamatun kokonaan. Kuulun ev.lut. kirkkoon, siellä minut on vauvana kastettu ja siellä yhä olen. En ole uskovaisesta perheestä. Olen tullut uskoon aikuisena. En kuulu mihinkään lahkoon, en ole koskaan elämäni aikana kuulunut, enkä käy minkään lahkon kokouksissaan. Oppini olen saanut luterilaisen kirkon parissa, joka käsittääkseni on meidän kansankirkkomme!

    Totuus ei pala tulessakaan, niin se vain on!
     
  6. ,,,,,, Vierailija

    Varmaan helppoa elää kun on kaikkitietävä...
    Monet uskonkäsitykset ovat perittyä tietoa,ihmiset ovat keksineet ja luoneet monet opit joita pidetään totuutena.
    Raamattua on väärennetty,käännetty väärin ja tulkittu väärin monista syistä. Ja yksinkertainen kansa on ottanut totuudet kyselemättä vastaan ja siirtänyt ne lapsilleen... Ei myöskään mikään kirja ole täydellinen vaikka sanottaisiinkin sen syntyvän jumalan vaikutuksen alaisena.
    Myös nykyaikana uusissa käännöksissä tapahtuu muutoksia. Vaikeat kohdat on muutettu sellaisiksi että ne tukevat nykyisiä uskomuksia ""totuudesta"". Totuus tässäkin asiassa on tullut ja tulee ihmisten tietoon. Uskovilla on taipumus vaan nostaa hirveä metakka kun rakkaiksi käyneitä uskomuksien alkuperiä ruoditaan...
     
  7. totuus Vierailija


    Todellakin armosta on helppo elää!

    Ei Raamatun kielen nykyaikaistamisessa ole mitään pahaa. Ihmisten käytämä kieli muuttuu ajan saatossa ja, että ihmiset ymmärtävät Raamattua on hyvä, että Raamattu uudistetaan nykykielelle eli tulee ymmärrettävämmäksi tämän ajan ihmisille. Tämä ei tarkoita sitä, että Raamatun sanoman olisi tarkoitus muuttua tai, että se muuttuisi.

    Raamatun teksti ei ole muuttunut 2000 vuodessa. Israelissa on löydetty alkuperäisiä tekstejä, jotka ovat sanasta sanaan samoja, kun Raamattu tänä päivänä. Jokainen voi itse lukea Raamatun, ei tarvitse sokeasti uskoa jonkun toisen ihmisen sanomaan, me olemme onneksi nykyään kaikki lukutaitoisia.
     
  8. inkeri Vierailija

    totuus

    ""Raamatun teksti ei ole muuttunut 2000 vuodessa. Israelissa on löydetty alkuperäisiä tekstejä, jotka ovat sanasta sanaan samoja, kun Raamattu tänä päivänä. Jokainen voi itse lukea Raamatun, ei tarvitse sokeasti uskoa toisen ihmisen sanomaan. Olemme lukutaitoisia.""

    Niin teksti ei ole muuttunut eikä sieltä löydy edes kaikkia niitä tekstejä, jotka alun alkaen oli tarkoitus sinne liittää. Myöhemmät tulkitsijat poisti sellaisia kohtia, jotka ei palvellut heidän näkemyksiään. Mitä Raamattu on muuta kuin ihmisten kirjoituksia ja lainauksia tuhansia vuosia aiemmilta kulttuureilta. Esim. vedenpaisumusmyytti on sumerilaisilla ollut jo 2000 eaa josta kertoo säilynyt Gilgames-eepos. Babylonialainen säilynyt teksi on n. vuodelta 1600 eaa ja assyrialainen teksti vuodelta 600 eaa.
    Eikä ed. mainituilla kansoilla nämä vedenpaisumusmyytit olleet ainoita, joten ei Raamattu poikkea noista eepoksista muutoin kuin ihmisen itsekkyys ja vallanhimo sai aikaan ryhmän, jota nimitetään kristinuskoksi, omien etujen ylläpitämiseksi. Siis kaiken takana on ihminen. Älä usko ihmisten kirjoituksia sokeasti vaan tutustu myös tutkittuun tietoon.
     
  9. totuus Vierailija



    Minulle Jumala on niin voimallisesti osoittanut olemassa olensa, että minun ei tarvitse tutkia kyseistä asiaa. Muuten toki kyseisiä tekstejä, jotka eivät ole Raamatussa voi tutkia kuka haluaa ja käydä niistä keskustelua, Minä en viitsi. Minulle tällä hetkellä riittää Raamattu ja ennen kaikkea evankeliumi. Uudessa testamentissä on kristityn kannalta kaikki olennainen, muuta ei tarvita.
     
  10. Lähimmäinen Vierailija

    Gilgames-eepos perustuu pääasiassa nuoelenpäätekstiin, joka on peräisin 668-627 eea. muinaisessa Ninivessä hallinneen Assurbanipalin kirjastosta.

    Raamatun vanhin osa on peräisin maailman kaikkia muita uskonnollisia kirjoituksia vanhemmalta ajalta. Toora eli Raamatun viisi ensimmäistä kirjaa, Mooseksen henkeytettynä kirjoittama laki, on peräisin 1400- ja 1500-luvuilta eaa. Toisaalta hindujen Rigveda (hymnien kokoelma) valmistui noin vuonna 900 eaa., eikä sitä väitetä Jumalan henkeyttämäksi. Buddhalaisten Tripitaka eli ”Kolmen korin” kaanon on peräisin 400-luvulta eaa. Koraani, jonka väitetään tulleen Jumalalta enkeli Gabrielin välityksellä, on ajanlaskumme 600-luvun tuotetta. Mormonin kirja, jonka Moroni-nimisen enkelin kerrotaan antaneen Joseph Smithille Yhdysvalloissa, on 1800-luvun tuote. Jos jotkin näistä teoksista ovat Jumalan henkeyttämiä, kuten jotkut väittävät, niin niiden esittämän uskonnollisen ohjauksen ei pitäisi olla ristiriidassa Raamatun opetusten kanssa, sillä se on alkuperäinen henkeytetty tietolähde. Niiden pitäisi myös vastata joihinkin ihmiskuntaa eniten askarruttaneisiin kysymyksiin.
     
  11. Todistaja Aatami Vierailija

    ""Totuudelle"" ja muille kaikkein olennaisin kristinuskosta löytyy Aatamin kirjoituksista esim. ""Pyhiä valittuja paloja..."" jne.
     
  12. epäilevä tuomas Vierailija


    Jumalan kokeminen ja siihen uskominen eivät todista ihmisten keksimien opinkappaleiden oikeutta. Ne on kaksi eri asiaa. Juutalaiset papit taistelivat ankarasti Jeesuksen oppia vastaan. He pelkäsivät asemaansa eivätkä tutkineet Jeesuksen opetusten pätevyyttä. Vaan kohdistivat vihansa häneen itseensä. He väittivät jeesuksen yllyttävän kansaa heitä vastaan ja pelkäsivät että heiltä riistettäisiin vaikutusvalta. SEN TAKIA JEESUKSEN PITI KUOLLA Pitkien aikojen päästä ihmiset keksivät sijaissovituksen (joka ei kestä edes moraalista arviointia) ja muun kristillisen humpuukin jota meille tänä päivänä totuutena opetetaan.
    Tänäpäivänäkin papit ja teologit taistelevat ihmisiä vastaan jotka ovat erimieltä,etsivät totuutta tai perustavat näkemyksensä tutkittuun tietoon. Heidän saarnaamansa opilla on pitkät perinteet ja se antaa heille elatuksen. Jos käsitys heillä totuudesta muuttuu on myös vakaumuksen muututtava. Silloin he eivät voi toimia pappeina ja saada yleistä hyväksyntää. Virkansa mukana he kadottavat leipänsä. Ihmisen suurimpia vaikeuksia on luopua toimestaan ja köyhänä ja paheksuttuna heittäytyä epävarman tulevaisuuden varaan. Siksi monet salaavat asiat vaikka tietäisivätkin enemmän.
    Ovatko kaikki alkuperäiset tekstit löydetty,kuka takaa ne alkuperäisiksi? Käsittääkseni kaikki uuden testamentin kirjat katosivat ja jäljennökset eivät pitäneet yhtä alkuperäisten kanssa. Paljon myös lainattiin muista lähteistä. Esim Johanneksen evankeliumi ja Johanneksen ilmestys ovat silkkaa satua. Näistä tarinoista kuten myös monista Paavalin nimissä kirjoitetuista kirjeistä suorastaan kumpuaa esikristillisen ajan gnostilainen filosofia johon on vain lisätty Jeesuksen nimi. Epäilevä voi tarkistaa asian dosenttien Ismo Dunderbergin ja Antti Marjasen vuonna 1999 julkaisemasta kirjasta Nag Hammadin kätketty viisaus:luvusta Johanneksen salainen kirja (NKH II,I) Mainitussa teoksessa esitetty Johanneksen salainen kirja on kristillisgnostilainen versio aiemmasta,esikristillisen ajan gnostilaisesta Johanneksen salaisesta kirjasta,jossa ei tietenkään mainita Jeesusta,koska teos oli kirjoitettu jo paljon ennen Jeesuksen syntymää.
    Yksinkertaisia ja helppoja vastauksia ei ole olemassa. Myös Jeesuksen suuhun on pistetty paljon sellaisia sanoja joita hän ei ole koskaan sanonut.Ihminen halua uskoa että on olemassa jokin kirja jossa kaikki on totta ja josta voi repäistä sopivia kohtia kumotakseen kaikki muut asiat ja pönkittääkseen omaansa.
    Esimerkiksi vuosiasadan alussa ollut raamattu sisälsi useita kirjoja jotka jätettiin kokonaan pois uudemmasta raamatusta. Kiistanalaiset kohdat ovat myös kirjoitettu siihen muotoon mikä edustaa uudistajien nykyistä uskomusta totuudesta.
     
  13. Lähimmäinen Vierailija

    Miksi voimme olla varmoja siitä, ettei Raamattu ole muuttunut?

    ”Raamattua voidaan pitää ratkaisevasti klassisia [kuten Homeroksen, Platonin ja muiden] kirjoituksia luotettavampana, kun otetaan huomioon sen tekstin muinaisten käsikirjoitusjäljennösten määrä ja myös niiden vuosien määrä, jotka ovat kuluneet alkuperäisen tekstin ja sen käsikirjoitusjäljennösten kirjoittamisen välillä. – – Klassisia käsikirjoituksia on kaikkiaan vain kourallinen verrattuna raamatullisiin. Minkään vanhan kirjan aitoutta ei ole todistettu yhtä hyvin kuin Raamatun.” (P. Marion Simms, The Bible From the Beginning, New York 1929, s. 74, 76.)

    Eräs vuonna 1971 julkaistu selonteko osoittaa, että on mahdollisesti olemassa 6 000 käsinkirjoitettua jäljennöstä, jotka sisältävät kokonaan Raamatun heprealaiset kirjoitukset tai niiden osia; vanhin niistä on peräisin 200-luvulta eaa. Kreikkalaisista kirjoituksista on olemassa noin 5 000 kreikankielistä käsikirjoitusta, joista vanhimmat ovat peräisin ajanlaskumme 100-luvun alusta. Lisäksi on olemassa monia jäljennöksiä muille kielille tehdyistä varhaisista käännöksistä.

    Johdannossaan seitsenosaiseen teokseensa The Chester Beatty Biblical Papyri Sir Frederic Kenyon kirjoitti: ”Ensimmäinen ja tärkein, tyydyttävä johtopäätös, joka voidaan tehdä [papyrusten] tutkimisesta, on se, että ne vahvistavat olemassa olevien tekstien olennaisen luotettavuuden. Mitään huomattavaa tai olennaista muunnosta ei ole ilmennyt Vanhassa eikä Uudessa testamentissa. Mitään tärkeitä kohtia ei puutu eikä niitä ole lisätty, ei ole myöskään muunnelmia, jotka vaikuttaisivat tärkeisiin totuuksiin tai oppeihin. Erilaisuudet tekstissä koskevat toisarvoisia seikkoja, kuten sanajärjestystä tai nimenomaisten sanojen käyttöä – –. Mutta niiden [kyseisten papyrusten] olennainen tärkeys on siinä, että koska ne ovat peräisin tähän asti käytettävissä olleita tekstejä varhaisemmilta ajoilta, ne vahvistavat olemassa olevien tekstiemme aitouden.” (Lontoo 1933, s. 15.)

    On totta, että jotkin raamatunkäännökset noudattavat tarkemmin alkukielten ilmaisuja kuin toiset. Jotkin nykyaikaiset mukaillut Raamatut ovat ottaneet vapauksia, jotka toisinaan muuttavat alkuperäistä merkitystä. Jotkut kääntäjät ovat antaneet henkilökohtaisten uskomustensa värittää käännöksiään. Nämä heikkoudet voidaan kuitenkin havaita vertaamalla erilaisia käännöksiä keskenään.
     
  14. palstaa seuraillut Vierailija

    Lähimmäiselle ja muillekin.
    Haluan esittää muutamia kysymyksiä.Millä perustellaan Raamatun muuttumattomuus jos asiasta on ristiriitaista tutkittua tietoa,vai onko sittenkään? Mitä väliä on alkuperäisillä teksteillä jos ne on osoitettu valheiksi,eli lainauksiksi muualta ja fiktioksi?
    Millä osoitetaan että alkuperäiset ovat todella alkuperäisiä,eivätkä esim niiden jäljennöksiä?
    Millä taataan että jopa yli 100 vuotta jälkeenpäin(Jeesuksen kuoleman) tehdyt kirjoitukset eivät perustu ihmisten keksimiin näkemyksiin asioista ja jo kehitettyihin oppeihin? Millä voidaan varmistua siitä että, mitä esim Jeesus on sanonut on todella sanottua eikä kirjoittajan itsensä keksimää? Miksi raamattuun perustuvat suuntaukset opettavat asioita ristiriitaisesti? Mistä voidaan tietää että jonkun asian merkitys on pysynyt samana myös nykypäivänä kuin se oli silloin?
    Miksi lähimmäisen käyttämät lähteet ovat todella vanhoja,eikö olisi syytä nojautua siihen mitä nykyinen tietämys sanoo? Emmehän lue 100v vanhoja lääkärikirjojakaan.
     
  15. Ei-seur. Aatami Vierailija

    Uuden testamentin kreikankieliset alkuperäisteksiti ovat pääosin vuosilta 200..300 ja on selvää. että ko. kreikkalaisilla kirjoittajilla ei ollut oikein mitään käsitystä ajasta, maantieteestä, Rooman / Palestiinan historiasta ja beduiinikulttuurista mistä he olivat muka kirjoittavinaan!
    Kaikki uuden testamentin teksti on yhtä puppua kirjoitetun oikean historian valossa! Eivätkä ""uuden testamentin"" kirjoittajat myöskään välittäneet mitään totuudesta - tekstit olivat ""henkeytettyjä"" - ennustuksiin perustuvia!

    Aamen!

    Jumalan kannanottoa odotellen - Aatami!
     
  16. Lähimmäinen Vierailija



    Onko ”Uusi testamentti” historiaa vai tarua? Osa 1.

    ”Uutta testamenttia voidaan nykyään kuvailla maailmankirjallisuuden parhaiten tutkituksi kirjaksi”, sanoi Hans Küng kirjassaan ”Kristittynä oleminen”. Hän oli oikeassa. Menneiden 300 vuoden aikana Raamatun kreikkalaisia kirjoituksia on paitsi tutkittu myös eritelty perusteellisemmin ja analysoitu pikkutarkemmin kuin mitään muuta kirjallisuutta.

    JOTKUT tutkijat ovat tulleet hyvin eriskummallisiin johtopäätöksiin. Saksassa 1800-luvulla elänyt Ludwig Noack päätteli, että Johanneksen evankeliumin kirjoitti vuonna 60 rakastettu opetuslapsi, joka – Noackin mukaan – oli Juudas! Ranskalainen Joseph Ernest Renan esitti, että Lasaruksen ylösnousemus oli todennäköisesti huijausta, jonka Lasarus itse järjesti tukeakseen Jeesuksen väitettä, että hän oli ihmeidentekijä, kun taas saksalainen teologi Gustav Volkmar väitti kivenkovaan, ettei historian tuntema Jeesus voinut mitenkään väittää olevansa Messias.
    Toisaalta Bruno Bauer tuli siihen johtopäätökseen, ettei Jeesusta ole koskaan ollut olemassakaan! ”Hän väitti, että todelliset varhaiskristillisyyttä muovanneet voimat olivat Filon, Seneca ja gnostilaiset. Lopuksi hän julisti, ettei historiallista Jeesusta ollut koskaan ollut olemassakaan – –, että kristillinen uskonto syntyi toisen vuosisadan lopulla ja että se oli peräisin juutalaisuudesta, jossa stoalaisuus oli tullut vallitsevaksi.”

    Harva enää nykyään kannattaa tällaisia äärimmäisiä ajatuksia. Mutta jos luet nykyajan oppineitten teoksia, havaitset monien yhä uskovan, että Raamatun kreikkalaiset kirjoitukset sisältävät taruja ja legendoja sekä liioittelua. Ovatko he oikeassa?

    Milloin ne kirjoitettiin?
    Tarujen ja legendojen kehittyminen vie aikaa. On siksi tärkeää saada vastaus kysymykseen: milloin nämä kirjat kirjoitettiin? Historioitsija Michael Grant sanoo, että Raamatun kreikkalaisten kirjoitusten historiallisia osia alettiin kirjoittaa ”30 tai 40 vuotta Jeesuksen kuoleman jälkeen”. Raamatun arkeologi William Foxwell Albright mainitsi C. C. Torreyn tulleen siihen johtopäätökseen, ”että kaikki evankeliumit kirjoitettiin ennen vuotta 70 ja että niissä ei ole mitään sellaista, mitä ei olisi voitu kirjoittaa kahdenkymmenen vuoden kuluessa ristiinnaulitsemisesta”. Albrightin oma mielipide oli, että niiden kirjoittaminen saatiin loppuun ”viimeistään noin vuonna 80”. Toiset esittävät hiukan erilaisia arvioita, mutta useimmat ovat yhtä mieltä siitä, että ”Uuden testamentin” kirjoittaminen saatiin päätökseen ensimmäisen vuosisadan loppuun mennessä.

    Mitä tämä merkitsee? Albright tekee seuraavan johtopäätöksen: ”Voimme sanoa vain sen, että 20–50 vuoden jakso on liian lyhyt, jotta Jeesuksen lausuntojen olennainen sisältö tai edes nimenomainen sanamuoto olisi siinä ajassa ehtinyt merkittävällä tavalla vääristyä.”5 Professori Gary Habermas lisää: ”Evankeliumien kirjoitusaika on hyvin lähellä sitä ajanjaksoa, josta ne kertovat, kun taas muinaiset historiat kuvailevat usein tapahtumia, jotka sattuivat satoja vuosia aiemmin. Silti nykyajan historioitsijat kykenevät menestyksellisesti tuomaan esiin tapahtumia näiltä muinaisiltakin aikakausilta.

    Toisin sanoen Raamatun kreikkalaisten kirjoitusten historialliset osat ansaitsevat ainakin yhtä suuren luottamuksen kuin maalliset historiat. Varmastikaan niinä muutamina vuosikymmeninä, jotka kuluivat varhaiskristillisyyden ajan tapahtumista niiden muistiinmerkitsemiseen, eivät myytit ja legendat ehtineet kehittyä ja tulla omaksutuiksi eri puolilla maailmaa.

    Silminnäkijöiden todistus

    Tämän vahvistaa erityisesti se tosiasia, että monissa kertomuksissa puhutaan silminnäkijöiden todistuksesta. Johanneksen evankeliumin kirjoittaja sanoi: ”Tämä on se opetuslapsi [opetuslapsi jota Jeesus rakasti], joka todistaa näistä asioista ja joka on nämä kirjoittanut.” (Johannes 21:24) Luukkaan kirjan kirjoittaja sanoo: ”Ne, joista alusta asti tuli silminnäkijöitä ja sanoman palvelijoita, välittivät ne meille.” (Luukas 1:2) Apostoli Paavali sanoi puhuessaan niistä, jotka näkivät Jeesuksen ylösnousemuksen: ”Useimmat [heistä] ovat vielä nytkin elossa, mutta jotkut ovat nukahtaneet kuolemaan.” – 1. Korinttolaisille 15:6.

    Professori F. F. Bruce tekee tässä yhteydessä terävän havainnon: ”Ei olisi mitenkään voinut olla helppoa, kuten jotkut kirjoittajat näyttävät ajattelevan, keksiä Jeesuksen sanomisia ja tekemisiä noina varhaisina vuosina, jolloin elossa oli niin monia Hänen opetuslapsiaan, jotka saattoivat muistaa, mitä oli tapahtunut ja mitä ei. – – Opetuslapsilla ei ollut varaa antautua siihen vaaraan, että he olisivat esittäneet epätarkkoja tietoja (tosiasioiden tahallisesta väärentämisestä puhumattakaan), sillä heti olisi löytynyt sellaisia, jotka olisivat varsin kernaasti paljastaneet asian todellisen laidan. Apostolien alkuperäisen saarnaamisen peruspiirteitä on sitä vastoin se, että varmoina asiastaan he vetosivat kuulijoidensa tietoon; he eivät vain sanoneet: ’Me olemme näiden asioitten todistajia’, vaan myös: ’Niin kuin itse tiedätte’ (Apostolien teot 2:22).

    Onko teksti luotettavaa?

    Onko mahdollista, että nämä silminnäkijöiden todistukset kirjoitettiin täsmällisesti muistiin, mutta että teksti myöhemmin turmeltui? Toisin sanoen solutettiinko alkuperäisiin kirjoituksiin niiden valmistumisen jälkeen taruja ja legendoja? Olemme jo nähneet, että Raamatun kreikkalaisten kirjoitusten teksti on paremmin vahvistettu kuin minkään muun vanhan ajan kirjan teksti. Raamatun kreikkalaisen tekstin tutkijat Kurt ja Barbara Aland luettelevat lähes 5000 käsikirjoitusta, jotka ovat säilyneet antiikin ajalta meidän päiviimme, jotkut aina 100-luvulta saakka.8 Tämä suuri todistusaineisto vahvistaa yleisesti sen, että teksti on pohjimmiltaan luotettavaa. Lisäksi on olemassa monia vanhoja käännöksiä – varhaisimmat ovat peräisin noin vuodelta 180 – jotka osaltaan todistavat tekstin täsmällisyyden puolesta.

    Katsommepa siis asiaa miltä kannalta tahansa, voimme olla varmoja siitä, että Raamatun kreikkalaisiin kirjoituksiin ei solutettu legendoja ja taruja sen jälkeen kun alkuperäiset kirjoittajat olivat saaneet työnsä loppuun. Meillä käytössä oleva teksti on olennaisilta osiltaan sama kuin se, jonka alkuperäiset kirjoittajat kirjoittivat, ja tekstin täsmällisyyden vahvistaa se tosiasia, että samaan aikaan eläneet kristityt hyväksyivät sen. Voimmeko sitten tarkistaa Raamatun historiallisuutta vertaamalla sitä muihin muinaisiin historioihin? Voimme jossain määrin.

    Historian todistus

    Todellisuudessa Raamatun ulkopuoliset dokumentit kertovat Jeesuksen ja hänen apostoliensa elämässä sattuneista tapahtumista hyvin vähän. Tämä on aivan luonnollista, sillä kristityt olivat ensimmäisellä vuosisadalla suhteellisen pieni ryhmä, joka ei sekaantunut politiikkaan. Mutta kaikki maallisen historian esittämät todisteet ovat yhtäpitäviä sen kanssa, mitä luemme Raamatusta.

    Esimerkiksi sen jälkeen kun Herodes Antipaan sotavoimat kokivat murskatappion, vuonna 93 kirjoittanut juutalainen historioitsija Josephus sanoi: ”Jotkut juutalaiset pitivät Herodeksen armeijan tuhoa Jumalan kostona, ja varmasti oikeudenmukaisena kostona, siitä miten hän oli kohdellut Johannesta, joka oli lisänimeltään Kastaja. Herodes oli nimittäin surmannut hänet, vaikka hän oli hyvä mies ja oli kehottanut juutalaisia viettämään vanhurskasta elämää, harrastamaan oikeutta lähimmäisiään kohtaan ja hurskautta Jumalaa kohtaan.”10 Näin Josephus vahvistaa Raamatun kertomuksen, että Johannes Kastaja oli vanhurskas mies, joka saarnasi katumusta ja jonka Herodes teloitti. – Matteus 3:1–12; 14:11.

    Josephus mainitsee myös Jaakobin, Jeesuksen velipuolen, joka Raamatun kertoman mukaan ei ensin seurannut Jeesusta, mutta josta tuli myöhemmin huomattava vanhin Jerusalemiin. (Johannes 7:3–5; Galatalaisille 1:18, 19) Hän vahvistaa Jaakobin pidättämisen sanoessaan: ”[Ylimmäinen pappi Ananus] kutsui koolle sanhedrinin tuomarit ja toi heidän eteensä Jaakob-nimisen miehen, Kristukseksi kutsutun Jeesuksen veljen, ja eräitä muita.” Näillä sanoillaan Josephus lisäksi vahvistaa, että ”Kristukseksi kutsuttu Jeesus” oli todellinen, historiallinen henkilö.

    On muitakin varhaisia kirjoittajia, jotka viittaavat Kreikkalaisissa kirjoituksissa mainittuihin asioihin. Evankeliumit esimerkiksi kertovat, että Jeesuksen saarnaaminen eri puolilla Palestiinaa herätti laajalti vastakaikua. Kun Pontius Pilatus tuomitsi hänet kuolemaan, hänen seuraajansa joutuivat hämmennyksen ja masennuksen valtaan. Pian sen jälkeen samat opetuslapset rohkeasti täyttivät Jerusalemin sillä sanomalla, että heidän Herransa oli herätetty kuolleista. Muutamassa vuodessa kristillisyys oli levinnyt läpi koko Rooman valtakunnan. – Matteus 4:25; 26:31; 27:24–26; Apostolien teot 2:23, 24, 36; 5:28; 17:6.

    Kaiken tämän paikkansapitävyyden vahvistaa roomalainen historioitsija Tacitus, joka ei suinkaan suhtautunut suopeasti kristillisyyteen. Pian vuoden 100 jälkeen kirjoittamassaan historiassa hän kertoo, miten Nero vainosi julmasti kristittyjä, ja mainitsee ”Kristuksen, jonka prokuraattori Pontius Pilatus oli teloituttanut Tiberiuksen aikana. Turmiollinen taikausko talttui hetkeksi mutta levisi sitten uudelleen, ei ainoastaan Juudeaan, jossa paha oli saanut alkunsa, vaan jopa Roomaankin.”

    Raamatunkirjoittaja mainitsee Apostolien tekojen 18:2:ssa, että ”[Rooman keisari] Claudius oli määrännyt kaikki juutalaiset lähtemään Roomasta”. Toisella vuosisadalla elänyt roomalainen historioitsija Suetoniuskin mainitsee tämän karkotuksen. Teoksessaan Rooman keisarien elämäkertoja tämä historioitsija sanoo: ”Juutalaiset, jotka aiheuttivat jatkuvasti levottomuutta Chrestuksen heitä siihen yllyttäessä, hän [Claudius] karkotti Roomasta.”13 Jos tässä mainittu Chrestus tarkoittaa Jeesusta Kristusta ja jos Rooman tapahtumat noudattivat samaa kaavaa kuin muissa kaupungeissa, niin mellakat eivät todellisuudessa tapahtuneet Kristuksen (toisin sanoen Kristuksen seuraajien) yllytyksestä. Ne johtuivat pikemminkin siitä, että kristittyjen uskollinen saarnaamistoiminta sai juutalaiset ryhtymään väkivallantekoihin.

    Toisen vuosisadan keskivaiheilla kirjoittanut Justinus Marttyyri mainitsi Jeesuksen kuolemasta seuraavaa: ”Sen, että näin todella tapahtui, voitte varmistaa ’Pontius Pilatuksen teoista’.”14 Justinus Marttyyrin mukaan samoissa asiakirjoissa mainittiin myös Jeesuksen ihmeet, joista hän sanoi: ”Sen, että Hän teki niitä, voitte saada tietää ’Pontius Pilatuksen teoista’.”15 Näitä ”Tekoja” eli virallisia muistiinmerkintöjä ei tosin enää ole olemassa, mutta ilmeisesti ne olivat olemassa toisella vuosisadalla, ja Justinus Marttyyri oli varma asiastaan kehottaessaan lukijoitaan varmistumaan niiden avulla hänen sanojensa paikkansapitävyydestä.

    Arkeologiset todisteet

    Arkeologiset löydöt ovat myös valaisseet tai vahvistaneet sitä, mitä luemme Raamatun kreikkalaisista kirjoituksista. Esimerkiksi vuonna 1961 löydettiin Kesareassa sijaitsevan roomalaisen teatterin raunioista piirtokirjoitus, jossa oli Pontius Pilatuksen nimi.16 Ennen tätä löytöä oli itse Raamatun lisäksi ollut vain hyvin niukasti todisteita tämän roomalaisen hallitsijan olemassaolosta.

    Luukkaan evankeliumista luemme, että kun Johannes Kastaja aloitti palveluksensa, oli ”Lysanias Abilenen piirihallitsijana”. (Luukas 3:1) Jotkut epäilivät tätä lausuntoa, koska Josephus mainitsi Lysaniaan, joka hallitsi Abilenea ja joka kuoli vuonna 34 eaa., siis kauan ennen Johanneksen syntymää. Arkeologit ovat kuitenkin kaivaneet Abilenesta piirtokirjoituksen, jossa mainitaan toinen Lysanias, joka oli tetrarkkina (piirihallitsijana) Tiberiuksen hallituskaudella. Tiberiushan hallitsi keisarina Roomassa, kun Johannes aloitti palveluksensa.17 Viimeksi mainittu Lysanias on hyvinkin voinut olla se, johon Luukas viittasi.

    Apostolien teoista luemme, että Paavali ja Barnabas lähetettiin Kyprokseen lähetystyöhön ja että he tapasivat siellä Sergius Paulus -nimisen prokonsulin, ”älykkään miehen”. (Apostolien teot 13:7) Kyproksessa 1800-luvun puolivälissä tehdyissä kaivauksissa paljastui vuodelta 55 peräisin oleva piirtokirjoitus, joka mainitsee saman miehen. Arkeologi G. Ernest Wright sanoo tästä: ”Tämä on ainoa Raamatun ulkopuolinen maininta tästä prokonsulista, ja on kiinnostavaa, että Luukas mainitsee oikein hänen nimensä ja arvonimensä.”18

    Paavali sanoi huomanneensa Ateenassa ollessaan alttarin, joka oli omistettu ”Tuntemattomalle Jumalalle”. (Apostolien teot 17:23) Rooman valtakunnan eri osista on löydetty alttareita, joissa on latinankielinen omistuskirjoitus nimettömille jumalille. Pergamonista löydettiin yksi, jonka teksti oli kirjoitettu kreikaksi, kuten olisi ollut Ateenankin alttarissa.

    Myöhemmin kun Paavali oli Efesoksessa, häntä vastustivat väkivalloin hopeasepät, jotka saivat tulonsa valmistamalla Artemis-jumalattaren pienoispyhäkköjä ja kuvia. Efesoksen sanottiin olevan ”suuren Artemiin – – temppelinvartija”. (Apostolien teot 19:35) Sopusoinnussa tämän kanssa on muinaisen Efesoksen paikalta löydetty useita pieniä Artemiin veistokuvia, jotka ovat terrakottaa tai marmoria. Viime vuosisadalla kaivettiin esiin itse suuren temppelin jäännökset.
     
  17. mm Vierailija

    1. Uskovaisen ei tarvitse perustella väitteitään.

    - mitä väitteitä? Raamattuako? Raamattu on Jumalan sanaa, mikä minä olen sitä perustelemaan... ;) Minä olen saanut uudeksisyntymisen kautta syntyä Jumalan lapseksi, kenelle minun sitä pitäisi perustella? ;) Se on minun ja Jumalan välinen asia.

    2. Uskovaisen ei tarvitse kantaa vastuuta teoistaan.

    - mistä teoista? Minä en kanna vastuuta toisten teoista, mutta jokainen meistä on vastuussa omista teoistaan Jumalalle - sinäkin. Kun ihminen tulee uskoon, niin hän joutuu tekemään parannuksen, jotta Jumala hänet ottaisi lapsekseen. Tämä tarkoittaa esim. sitä, että jos olet tehnyt rikoksen, niin se rikos on tunnustettava sen rangaistukset on kärsittävä maan lain mukaan. Vähän aikaa sitten oli juuri lehdessä pikku juttu entisestä moottoripyöräjengiläisestä, joka tuli uskoon ja tunnusti vanhan rikoksen, josta ei ollut jäänyt kiinni. Tiedän yhden mökkivarkaan, joka myös uskoontulon jälkeen lähetti kaikille mökkiläisille anteeksipyyntökirjeen, jossa lupasi hyvittää kaikki rötöksensä.

    3. Uskovainen sivuuttaa vaikeat kysymykset.
    - mitkä vaikeat kysymykset? Jumala on ilmaissut sanassaan sen, mitä on katsonut tarpeelliseksi meille kertoa. Kaikkea esimerkiksi luomisesta ei ole kerrottu biologian kirjan tasolla, sillä Raamattu ei ole biologian kirja. Mitä haluat tietää? :)

    4. Uskovainen tuomitsee ja lyö raamatulla päähän.
    - koskaan en ole lyönyt ketään Raamatulla päähän. Uskovainen kyllä tuntee Raamattua ja perustelee tekonsa ja tekemättä jättämisensä sillä, että se perustuu Raamattuun. Uskomaton harvemmin tuntee sanaa yhtä tarkasti. Uskovaiset eivät tuomitse, sillä Raamatussa sanotaan, että jos uskova ei anna anteeksi veljelleen 7 kertaa päivässä niin TAivaan Isäkään ei anna hänelle anteeksi. Uskomattomasta alkaa usein uskovan lähellä tuntua ""syntiseltä"" ja ""tuomitulta"", mutta tämä on yksi Jumalan keino herättää uskomattomassa synnintuntoa... Itselläni oli ennen ihan samanlainen käsitys uskovista, tosi asia on, että uskomattomien maailmassa tuomitaan - olet alkoholisti, avionrikkoja ja yksinhuoltaja - mutta uskovat antavat toisilleen nämä asiat anteeksi, koska Jumalakin on ne anteeksiantanut.

    5. Uskovainen tyrkyttää uskoaan.
    - uskova on elävä todiste Jumalan valtakunnasta. Uskova tietää, että uskoon ei kukaan tule tuputtamalla, uskoon tullaan niin, että Jumala kutsuu ja herättää. Hän kyllä käyttää uskovia ihmisiä todistajina ja sanan puhujina, sillä usko syntyy sanan kuulemisesta. Siis me pienet uskovat olemme vain välikappaleita, joita Jumala voi käyttää, työn tekee aina Jumala. Totta on, että uskova ei malta olla kertomatta muille, mistä hyvästä hän on päässyt osalliseksi, näkyyhän rakastuneesta ihmisestäkin aina ulospäin, että hän on onnellinen? Onnea ja hyvää oloa on vaikea kätkeä, eikä se ole Jumalan tarkoituskaan.

    6. Uskovainen tietää totuuden:muut ovat väärässä.
    - Jeesus on tie, totuus ja elämä. Joka on Jeesuksen oppinut tuntemaan, tietää, että tämä on totuus.

    7. Uskovainen ei arvosta toisten näkemyksiä.
    - tarkoitatko muiden maailmankatsomuksia? uskova on etsinyt ja löytänyt totuuden - hänen elämänsä perustuu sellaiselle kalliolle, joka ei horju eikä heilu eikä tutise, vaikka kaikki muu ympärillä kaatuisi. Mutta tämä ei tarkoita, etteikö uskova rakastaisi niitä toisia ihmisiä ihmisinä ja ystävinään, vaikkei hän heidän kanssaan samaa mieltä olisikaan. Jumalakin rakastaa kaikkia ihmisiä, mutta vihaa vääriä tekoja.

    8. Uskovainen määrittelee miten toistenkin on elämänsä elettävä.
    - mitä tarkoitat? Tarkoitatko sitä, että länsimainen elämä perustuu pitkälti kristinuskon perusteisiin? Hyvä näin. Uskova elää omaa elämäänsä eikä ""taivu"" muiden mielipiteiden eikä lähde miellyttämään muita ihmisiä heidän mielikseen. Itse voin lähteä terassille kaverin kanssa istumaan, mutta en juo enkä polta. Miksi muut sitten tuntevat seurassani nykyään olonsa vaivautuneeksi? En minä kiellä heitä juomasta enkä polttamasta :)
     
  18. Ym. Aatami Vierailija

    Mm vain vahvistat vastauksillasi sen mitä ""epäilevä tuomas"" aloituksessaan totesi.

    Mutta otanpa yhden esimerkin vastauksistasi:
    ""Uskovainen sivuuttaa vaikeat kysymykset.
    - mitkä vaikeat kysymykset? Jumala on ilmaissut sanassaan sen, mitä on katsonut tarpeelliseksi meille kertoa. ""

    Eli kysyä ei saa mitään ""sopimatonta"" - koska vastauksiakaan ei ole ja jumala pahoittaa mielensä - niinpä ei Aataminkaan kysymyksiin uskovilta vastauksia löydy!

    Mutta ajatteleva ihminen esittää kysymyksiä:
    Mistä tämä tulee, kuka näin on sanonut ja miksi? Miksi totuudet lyövät toisiaan korville?
    Missä ihmeen jumalan sanassa - kun Aatami lainaa jumalan sanomisia kuitataan jumalan sanomiset aikaa sitten ""vanhentuneiksi"" tai ""kumotuiksi"", ""käännösvirheiksi"" tms... Ei ihan ymmärrä.
     
  19. epäilevä tuomas Vierailija


    Muutamia kommentteja kirjoitukseesi mm. Väitteet pitää pyrkiä perustelemaan jollain tavoin. Perusteluksi ei todellakaan kelpaa että se on ""jumalan sanaa"". Maailma on täynnä pyhiä kirjoja,paljon raamattuakin vanhempia. Kaikkien niiden väitetään olevan ""jumalan sanaa"" ja kaikki löytävät ""jumalan sanasta"" perustelut sille miksi juuri tämä uskonto on oikea. Ei ainuttakaan totuuden etsijää ja syvällisesti asioita ajattelevaa löydy niiden joukosta jotka uskovat sokeasti ""jumalan sanana"" kirjoitukset,olivatpa ne sitten Allahilta, Brahmaalta tai Jehovalta. Joka uskoo oman uskontoonsa PELKÄN USKON perusteella,pitää muiden ihmisten käsityksiä ja uskontoja vääränä ja valheena. Sekä jopa vihaa sitä. Se sokaisee ihmisten ja kahlitsee järjen tajuamasta mitään omien uskomusten ulkopuolella olevaa. Se on pelkkää harhaa. Mitä uskonto usein on? Palkan toivossa työskentelyä. Tämän maailman monet sodat ja pahat teot on perusteltu ""jumalan sanalla"" ja ""oman uskontonsa oikeellisuudella"". Ahdasmieliset ja epäoikeudenmukaiset ihmiset ottavat jumalasta ja uskontonsa totuudesta tekosyyn johon ""ripustavat"" parjauksensa ja ilkeät huomautuksensa.
    Uskovainen ei perustele tekojaan ja ajatuksiaan muulla kuin ""jumalan sanalla"" tai omalla tulkinnallaan siitä. Loogiset ja järkevät perustelut eivät hänelle kelpaa. Uskovainen poimii kohdan raamatustaan ja huutaa ""koska tässä lukee niin"".Tämä on heidän perustelunsa esim vähemmistöjen syrjimiseen. Raamatusta ja tulkinnoista kinastellaan sekä riidellään jatkuvasti. Ja sitä käytetään lyömäaseena todella usein. Uskovainen ehkä myöntää ""voit valita tai elää kuten tahdot"" mutta mitään kunnioitusta hän ei muiden näkemyksille anna. Kuten sanoin ""uskovainen tietää totuuden,muut ovat väärässä"". Omalta pohjaltaan hän selittää kaiken USKONSA MUKAISESTI niinkuin mm kin tekee.
    Mitä uskovilla on tarjota? Yksinkertaista ja lapsellista opetusta syvällisistä asioista joka ei sovi kenellekään ajattelevalle ihmiselle. Jatkuvaa ehdollisesti rakastavan ja vihaisen jumalan pelastuspaketin markkinointia sekä tuomitsemista ja syntisyntisynti mantraansa.
     
  20. Lähimmäinen Vierailija

    Uskovainen ei perustele tekojaan ja ajatuksiaan muulla kuin ""jumalan sanalla"" tai omalla tulkinnallaan siitä.

    Näinhän se on muuten emme olisi Uskovaisia Raamattu on ohjenuoramme, siitä ei pääse mihinkään! Mitä usko on?

    Raamatussa sanotaan: ”Usko on sen vakuuttunutta odotusta, mitä toivotaan, selvä osoitus todellisuuksista, vaikka niitä ei nähdä.” (Hpr 11:1.)

    Usko nojautuu konkreettisiin todisteisiin. Näkyvät luomistyöt todistavat näkymättömän Luojan olemassaolon (Ro 1:20).

    Usko ei ole näin ollen herkkäuskoisuutta. Ihminen, joka pitää kenties pilkkanaan uskoa, uskoo yleensä itse hyviin, luotettavaksi todettuihin ystäviin. Tiedemies uskoo oman tieteenhaaransa periaatteisiin. Hän perustaa uudet kokeensa aikaisempiin havaintoihin ja pyrkii tekemään uusia havaintoja jo todeksi vahvistettujen seikkojen perusteella. Samoin maanviljelijä muokkaa maaperää, kylvää siementä ja odottaa, että edellisvuosien tapaan siemen orastaa ja kasvit kasvavat saadessaan tarvitsemaansa kosteutta ja auringonvaloa. Usko kaikkeutta hallitsevien luonnonlakien pysyvyyteen muodostaa sen tähden perustan ihmisen suunnitelmille ja toimille. Saarnaajan kirjan viisas kirjoittaja viittaa tähän pysyvyyteen: ”Aurinko on leimahtanut loistamaan, ja aurinko on laskenut, ja se kiirehtii sijalleen, josta se taas leimahtaa loistamaan. Tuuli menee etelään ja kiertää ympäri pohjoiseen. Se kiertää kiertämistään, ja takaisin kierroilleen tuuli palaa. Kaikki talvipurot lähtevät virtaamaan mereen, silti ei meri ole täynnä. Siihen paikkaan, josta talvipurot lähtevät, sinne ne palaavat lähteäkseen jälleen.” (Sr 1:5–7.)
     
  21. mm Vierailija

    Mun oli tarkoituskin vahvistaa - suurin osa oli oikeita havaintoja, mutta syyt... niitä yritin selittää.

    Luin juuri eilen hyvän kirjan tästä uskovan roolista maailmassa: uskovan kuuluu sanoa totuus, vaikka muut saattavat siitä ottaa nokkiinsa. Jeesuskin oli ""kiivas"" ja moni ihminen loukkaantui hänen puheistaan, koska ne olivat totta.

    Aatami, Jumala vastaa niihin vaikeisiinkin kysymyksiin, omalla tavallaan, kun häneltä kysyy tosi mielellä. Mutta se ajatus, että sinä voisit ""pahoittaa"" Jumalan mielen arvostelemalla häntä, on aika hupaisa :) Kyllä siinä käy kuule ihan päin vastoin, kun sinä Jumalan nenän eteen joudut.

    Ei uskovilta löydy vastauksia kaikkeen, mutta Jumalalta kyllä löytyy...
     
  22. vierailija Vierailija

    Autuaita ovat he, jotka toisia armahtavat - heidät armahdetaan.
    Rakasta lähimmäistäsi.
    Älä tuomitse.

    Luulisi, että uskovainen, joka fanittaa Raamattua, myös ymmärtäisi esimerkiksi nuo kolme asiaa, mutta ei ainakaan eräs tuntemani uskovainen, jonka suusta jatkuvasti virtaa lainauksia Raamatusta.

    Hän kertoo, ketkä ihmiset joutuvat Helv.....n. Hän tuomitsee, jos joku käy tanssimassa tai lottoaa tai tupakoi, alkoholin käytöstä puhumattakaan - hän ei armahda ketään, hän on aina oikeassa.

    Jos Jeesus eläisi täällä pallollamme fyysisesti tänä aikana, niin olisipa mukava olla läsnä siellä, missä tämä uskovainen tuttavani kertoisi Jeesukselle käsityksiään Raamatun opetuksista.

    Raamatussa on paljon hyviä asioita, mutta myös sellaisia asioita, mitä ei mitenkään voi ottaa kirjaimellisesti tosissaan. Eri ihmiset ymmärtävät samatkin lauseet ihan eri tavalla.
     
  23. armosta pelastettu Vierailija

    Ei-uskovaisten on vaikea ymmärtää uskovaisen kristityn elämää, usein kommentit ovat negatiivisia ja pilkallisia. Sen sijaan että osoitetaan uskovaisia sormella, kannattaisi ryhtyä itse etsimään elävää jumalasuhdetta. Kun on kokenut herätyksen ja tullut uskoon, ei enää halua arvostella muiden elämää, vaan haluaa elää Jumalan tahdon mukaista ja puhdasta elämää. Pyhän Hengen vaikutuksesta uudestisyntynyt ihminen elää täyttä elämää Jeesuksessa Kristuksessa. Minulla on elävä suhde Jumalan kanssa, minä puhun hänelle, rukoilen apua hädässä, kiitän sielun pelastuksesta, ylistän ja kunnioitan Herraa.
    Kuuntelen ja luen Sanaa jatkuvasti, minulla rauha sydämessä, jonka vain Jumala voi antaa.
     
  24. vierailija Vierailija

    Kiitos kun kirjoitit. Hienoa, että sinulla on rauha sydämessä.

    Mitä tuo elävä suhde Jumalan kanssa tarkoittaa noin tarkalleen?

    Olen itse tullut uskoon jo lapsena. Olen, niin kauan kuin muistan, puhunut Jumalalle, rukoillut apua itselleni ja muille, kiittänyt joka päivä. Eräs 60-vuotiaana uskoon tullut, ennen hyvinkin paljon juhlinut, on sitä mieltä, että koska olen lapsen uskossa, niin minulla ei ole todellista kokemusta uskoon tulemisesta ja siten en voi myöskään ymmärtää elävää suhdetta Jumalan kanssa, jollainen hänelläkin on. En ole saanut häneltä perusteluja.
     
  25. armosta pelastettu Vierailija

    Jeesus sanoi: "Sallikaa lasten tulla minun tyköni, sillä senkaltaisten on taivasten valtakunta." Usko ei vaadi järkeilyä, vilpitön lapsen usko minusta riittää. Sanoisin että kyllä sinullakin on elävä jumalasuhde, kun puhut Jumalalle tai Jeesukselle, olet rukoillut ja kiittänyt. Jos haluat syvempää yhteyttä, pyydä Jumalalta, että hän puhuu enemmän sinulle ja sydämellesi. Itse katson paljon kristillistä tv-kanavaa, (Taivas tv7) sieltä saan paljon hengellistä ravintoa, opetusta, viisautta ja uskon vahvistusta, Suosittelen.
     

Tilaa Annan uutiskirje!

Annan uutiskirje tuo sähköpostiisi uusimmat artikkelit, testit ja kilpailut.

Kaikki kentät ovat pakollisia
Luonnos tallennettu Luonnos poistettu

Jaa tämä sivu

Alibi
Anna
Deko
Dome
Erä
Hymy
Kaksplus
Kippari
Kotilääkäri
Kotiliesi
Koululainen
Ruoka.fi
Parnasso
Seura
Suomen Kuvalehti
TM Rakennusmaailma
Tekniikan Maailma
Vauhdin Maailma
Golfpiste
Vene
Nettiauto
Ampparit
Plaza
Muropaketti