kokemuksia

[uusi äiti]

hei,

toivoisin neuvoja ja kokemuksia teiltä jo kokeneimmilta. Meillä on nyt vasta reilu viikon ikäinen vauva ja tämä uusi äiti on jo nyt aivan paniikissa....Meillä ei ole nukuttu yhtään yötä (tiedän, että vauva ei vielä ole vanha!!!), mutta kiinnostaisi tietää miten teillä muilla on alkuaika mennyt.

Joudun antamaan suurimman osan ravinnosta korvikkeena, vaikka imetänkin joka kerta ensin, mutta maitoa ei vain tule tarpeeksi (se masentaa... ) Päivällä vauva saattaa nukkua pari kolmekin tuntia putkeen, mutta yöllä yli puolen tunnin pätkä on harvinaisuus. Vauvallamme on lisäksi ilmiselvästi ongelmia vatsan kanssa, joka syönnistä n. vartin päästä alkaa kiemurtelu ja valitus, mikä saa äidin sydämen itkemään...teenköhän jotain väärin ja miten ihmeessä voisin helpottaa pikkuisen oloa? Onko teillä ollut alussa vastaavia ongelmia, ovatko helpottaneet jossain vaiheessa ja miten olette saaneet apua ongelmiin?

En uskalla vielä noin pienen vauvan rytmiä väkisin alkaa kääntämään, niin että herättäisin päivällä useammin esim. syömään. Pelkään, että sitten ei tule tarpeeksi unta, kun edes päivällä vauva ei saa levättyä kunnolla.

Tulipahan pitkä vuodatus....toivottavasti joku jaksaisi kertoa omista kokemuksistaan ja helpottaa osaltaan tämän uuden äidin hermostuneisuutta....

 

[lykkyä]

Heips!

Vauvat alussa tuppaavat valvomaan yöt ja nukkumaan päivät. Siksi sairaalassakin on vierailua vain tunnin tai pari, jotta päivällä saataisiin edes hetken levätä. Älä herätä mieluusti vauvaa kesken unien. Minulle neuvolassa sanottiin, että neljän tunnin välein tarvis herättää syömään, mutta olen sitä mieltä että vauva kyllä huutaa kun on nälkä.

Jos imettäminen tuntuu vaikealta eikä lähde millään sujumaan ja annat jokatapauksessa tuttelia, niin mieti olisiko kannaltasi parempi lopettaa imettäminen kokonaan. Muista, että imettäminen ei ole merkki siitä kuinka hyvä äiti olet. Lapsi kiintyy sinuun, jokatapauksessa. Onhan maito hyvä lapselle ja hyvä jos jaksat imettää, mutta muista että tyytyväisempi vauva on jos hänellä on tyytyväinen äiti

Mahavaivoihin meillä auttoi jälkapohjista hierominen ja disflatyl tipat joita saa apteekista, en kuitenkaan muista mistä asti niitä saa antaa.

Soita omaan neuvolaan ja kysy kaikki mikä askarruttaa sieltä. Sitä varten ne tädit siellä ovat. JA muista tyhmää kysymystä ei olekkaan ja kukaan ei pidä sinua epäpätevänä äitinä.

Ja jos oikein alkaa väsyttää niin pyydä vaikka joku ystäväsi tai muu vastaava luoksesi hoitamaan vauvaa, niin että voit itse mennä tunniksi lepäämään.

Tsemppiä

 

[just]

Koita jaksaa ja varmasti jaksatkin vaikka nyt tuntuisi pahalta. Muistan itse kun kaikki sanoivat että pikkuhiljaa se helpottaa ja että kolmen kuukauden iässä ne vatsavaivatkin helpottavat, mutta itsestä tuntui siltä etten mitenkään jaksa siihen asti. Meilläkin oli pikkuisella noita vatsavaivoja. Toiset sanoivat että ne menevät ajan kanssa ohi, mutta eihän sitä pystynyt vain odottelemaan, kun näki että toista ihan selvästi sattui. Se tosiaan sattuu itseenkin todella paljon. Meillä tehtiin kaikki mahdollinen ja mahdoton, käytettiin kaikki tipat (cuplaton, distfatyl, rela -tipat, siis eriaikaan tietenkin), koitettiin hierontaa, käytiin vyöhyketerapiassa, jätettiin d-tipat hetkeksi pois. Mikään ei oikeastaan kunnolla auttanut ja tosi asia oli että vatsavaivat loppuivat siinä 2 - 3 kuukauden iässä. Mutta siis oman mielenrauhan takia kaikkia mahdollisia konsteja koitettiin.

Ja maidon tulo minulla riitti kunnolla vasta siinä 2 kuukauden iässä ja on siitä lähtien riittänyt ihan hyvin (poika nyt 4 kk). Eli älä huoli siitäkään.

Ja tuolle rytmillekään ei mielestäni voi mitään tehdä. Noin pienen vauvan pitää antaa vielä nukkua silloin kun nukuttaa ja uskoisin että jos herättelet vauvaa päivällä niin siitä ei ole mitään hyötyä yöunia ajatellen. Vauva siis vain on väsyneempi eikä uni yöllä siitä lisäänny. Koita jaksaa... vauva kyllä itse löytää oikean rytmin ajallaan.

Jaksamisia ja voimia. Tiedän että pikkuisen itkua on sydäntäsärkevää kuunnella ja muistan itsekin että itkin usein samalla kuin vauvakin. Yllättävän paljon kyllä itketti ensimmäisen kuukauden aikana, kun oli tosiaan aika toivoton olo ja ajattelin tekeväni kaiken väärin ja että vauva itkee sen takia etten osaa tehdä mitään oikein. Tuo ei kyllä pitänyt yhtään paikkaansa, mutta eihän sitä siinä tunnemyrskyssä tajunnut.

 

[maya]

Olet saanut jo hyviä vastauksia! Tässä vielä vinkkejä, mitkä ovat toimineet meillä...

Jos haluat imettää, niin anna vaan rintaa niin paljon kun vauva sitä haluaa. Jos tuntuu että vauvalla jää vielä nälkä anna lisäksi korviketta. Itselläni auttoi tuohon imetykseen itsensä psyykkaaminen, että maitoa riittää. Mutta jos tuntuu siltä, että murehdit liikaa imetystä, niin ota vaan korvikkeet kehiin!

Aluksi tosiaan rytmi saattaa olla ihan nurinkurinen, mutta kyllä se siitä ajan myötä kääntyy. Vauva itse lähtee sitä muokkamaan, joten unilta ei kannata herätellä.

Meillä oli myös jonkin verran vatsavaivoja. Meillä auttoi röyhtäyttäminen ja jalkojen jumppaus vatsan päälle. Myös kantaminen mahallaan auttoi. Ota melkein samanlainen asento kuin pesisit pyllyä, lapsi makaamaan oman kätesi päälle ja jalka koukkuun ja taputa pyllylle. Yllättävän hyvin pääsee ylimääräiset ilmat vatsasta.

Oikein paljon tsemppiä ja jaksamista!

 

[Raisa]

Mä olen kyllä eri mieltä tuosta ""anna rintaa niin paljon kun lapsi sitä haluaa"". Mullekin neuvottiin niin synnärillä ja neuvolassa, ja siinä oli juuri se syy, miksi lapsella oli mahavaivoja. Kyllähän sitä nyt pieni vauva imee rintaa (ja pulloakin?) imemisen tarpeessaan juuri niin paljon kun sitä annetaan. Kyllä varmaan olisi aikuisellakin maha kipeä, jos syö ihan kaiken mitä seisovassa pöydässä on tarjolla..

Meillä liikasyöminen ilmeni juuri tuollaisena heti ruoan jälkeen alkavana itkuna ja kipuna. Vauva myös heräili koko ajan kipuun ja itki, jolloin tietty pahensin tilannetta syöttämällä vauvan taas. Tietysti äitiä pelottaa, että saako lapsi tarpeeksi ruokaa. Mutta ravinto riittää, jos lapsi kasvaa käyrillä hyvin ja märkiä vaippoja tulee tarpeeksi (oliko se 5-6 kertakäyttövaippaa, en muista kun meillä käytetään kestoja). Kuinka usein siis syötät lasta? Älä anna joka itkuun ruokaa, vaan mieti olisko joku muu hätänä.

Rytmi kääntyy kyllä itsekseen jossain vaiheessa, vaikka nyt siihen tuntuu olevan pitkä aika! Meillä herättely ja hereillä pitäminen vaan pahensi. Rytmi alkoi meillä normalisoitua vasta joskus 2 kk iässä, ja varmaan monilla se tekee niin vasta myöhemmin.

 

[uusi äiti]

Kiitos hyvistä neuvoista. Nyt on vaan niiiiin toivoton olo, kun tuntuu ettei mikään auta. Neuvolasta kehottivat kokeilemaan cuplatonia, mutta tuntuu että se vaan pahentaa tilannetta. Syöttövälit vaihtelevat kahden ja kolmen tunnin välillä, mutta vauva on lisäksi kova pulauttelemaan ja tuntuu, että nälkä yllättää herkemmin.

Ja siitä imettämisestä vielä.....huoh kuinka se lisääkään ahdistusta, kun joka paikassa suunnilleen toitotetaan, ettei lapsi pysy edes hengissä ilman äidinmaitoa...eiköhän sitä jokainen mieluusti imettäisi, jos se vaan onnistuisi. Ja voitte uskoa, että yritän...mutta tuntuu toivottomalta kun imetät reilun tunnin ja ""maitosaalis"" on ehkä noin 20 ml....jos sitäkään ja vauva jo toivottoman kiukkuinen nälissään....

Lisäksi sain lisää huolenaihetta kun 1-viikkos neuvolassa pienen paino oli laskenut...tosin vain 20 g, mutta kun senhän pitäisi nousta. Syötän kyllä vauvaa niin paljon kuin syö. Olenkin miettinyt jo kaikenlaisia sairauksia/allergioita, mistä voisi johtua. No, nyt käskivät tulla neuvolaan punnitsemaan vauvan jo ennen 2-viikon tarkastusta. Mitähän sitten tehdään, jos paino ei ole noussut? Onko kenellekään kokemusta siitä?

 

[mie]

Meillä oli alkuun sitä että vauva itki yöt ja nukkui päivät.. se oli raskasta aikaa, 2kk helpotti niin että nukuttiin yöt ja päivällä juteltiin..aika auttaa.

Joku mainitsi että paino li laskenyt 1vk neuvolassa.. niin ne vauvat tekevät, paino putoaa synnytyksen jälkeen aika ""reilusti"" parin viikon jälkeen pitäisi sitten olla jo päälle syntymäpainon.

 

[just]

Mulla oli vähän sama juttu että syötin tuntitolkulla ja silti pikkuisella oli nälkä. Ja painon kanssa vähän sama juttu eli oltiin painon kanssa tarkkailussa aluksi, kun se ei noussut kunnolla. Alkoi sitten kyllä nousemaan. Mä kyllä annoin aika herkästi korviketta. Mua neuvottiin syöttämään kummastakin rinnasta sellanen kymmenen minuuttia, jonka jälkeen antamaan korviketta eli ei kannata itseään hajottaa sillä rinnalta syöttämisellä. Mulla tosiaan se maito alkoi riittää vasta vauvan ollessa parin kuukauden.

Siis ihan yhtä hyvin vauva kasvaa korvikkeellakin. Rinta ehkä vaan on helpompi käytössä. Ja toi painonlasku ton ikäisellä ei varmaan oo mitään vakavaa. Meille sano lääkäri että syntymäpaino pitää olla saavutettu 3 viikon ikäisenä.

 

[vanha äiti]

Pulautteluhan johtuu siitä, että ylimääräiset maidot tulevat vatsasta pois. Eli jos vauva pulauttelee runsaasti niin lisää ruokaa ei tarvi eikä kannata heti samantien antaa. Vaan pidä tosiaan ne ruokailuvälit siinä 2-3 tunnissa. Ja osta sellainen tuttipullo, jossa on venttiili ettei pullosta tule turhaa ilmaa vatsaan.

Ja jos tuntuu, että paino vaan putoaa niin sitten annat vaan korviketta jos sitä omaa maitoa ei tule tarpeeksi.

Ja tosiaan joillakin vaan cuplaton pahentaa vatsavaivoja. Ennemmin antaisin maitohappobakteereja Relaa tai Gefilusta, ne tasapainottavat vatsaa, mutta ei nekään tietty kaikille auta.

Kannattais myös harkita ostaa kantoliina tai rintareppu, jos tuntuu, että vauvaa pitää vain kanniskella. Kantoliinassa tai rintarepussa vauvan suolisto saa myös pomppivaa liikettä, joka helpottaa ilman ulostuloa. Myös kehto kuulemma auttaa samaan asiaan.

 

[Wilma]

Tuosta painon putoamisesta sen verran, että meilläkin pojan paino nousi tosi hitaasti ja sitä seurattiin vähän tarkemmin, alkuun viikon välein, mutta ""uhkana"" oli lisämaidon antaminen eli eipä kovin vakavaa . Rauhassa odoteltiin ja syntymäpaino saavutettiin hissukseen. Nyt poika on 7 kk ja paino yläkäyrillä. Noista vatsakivuista sen verran, että pikkuisesi on vielä niin pieni, että suolisto joutuu totuttelemaan sinne laitettuun maitoon ja se aiheuttaa varmaan valtaosalle vauvoista vähän masukupruja. NAUTI äitiydestä ja koita olla stressaamatta, kyllä se imetys lähtee käyntiin ja jos ei lähde, niin sitten korvikkeelle. Ja hyvä siitäkin tulee! Alkuviikot menee varmaan kaikilla ihan täydessä sumussa...

 

[lisäys]

Ja kannattaa kokeilla myös eri korvikkeita. Toiset sopii toisille paremmin ja toiset huonommin.

 

[Imettämisestä]

Kuten muutkinovat sanoneet, niin imettämisestä ei kannata stressiä ottaa. Itse taistelin imettämisen kanssa ensimmäiset kuusi viikkoa, sen jälkeen se on sujunut. Minulle sanottiin, että jaksa yrittää 6vko: a ja jos imettäminen ei sittenkään ota sujuakseen,niin lopeta. Minua auttoi tuo neuvo! Tuskaa se kyllä oli. Siis välillä itkettiin milemmat, mutta nyt ollaan syöty jo 7kk. Vieläkin muistelen kauhulla ensimmäisiä viikkoja, mutta kyllä se sitkeys sitten palkittiin. Itse toteutin tuota neuvoa, että tarjoa rintaa, jos muut itkunaiheuttajat ovat minimoitu (märkä vaippa, väsymys). Yritä jaksaa ja muista, että sinä olet paras äiti lapsellesi imetitpä tai et! Ja hormoneilla on oma osansa kaikessa.

 

[=)]

Ja muistathan että jotkut äidin syömät ruoka-aineet voivat aiheuttaa pienelle vatsavaivoja. Esim. kaali,herne, suklaa, kahvi, vahvat mausteet, jotkut jättävät maidon pois omasta ruokavaliosta hetkeksi kokeeksi. Mikä korvike teillä on käytössä? Meillä vatsalle sopi NAN. Mutta sekään ei käy kaikille!
Tosiaan imetys on nyt IN ja jokapaikassa lukee ekana Lapsen tärkein ruoka on rintamaito. Ja se kyllä sattuu niihin äiteihin joilla imetys ei onnistu. Itse tein imetyslopetus päätöksen kun vauva oli 3 kk. Kun maito ei riittänyt alkujaankaan. Päätös on vaikea tehdä. Mutta jaksamisia sinne!

 

[testaa..]

koitappas eri korvikkeita ja vaihda cuplaton vaikka siihen disflatyliin.. meillä myöskin cuplaton pahensi asiaa mutta disflatyl helppas. samoin vaihdoin tuttelit nanniin ja vältän itse limsaa, suklaata, herneitä, omppuja ja muita mistä vatsanväänteitä saattaa tulla kun kerta imetän vielä. ja siitä imetyksestä.. mun mielestä se on sama mistä sitä sapuskaa lapselleen antaa, pääasia että ruokaa annetaan..

 

[uusi äiti]

Täytyy vaihtaa tosiaan tutteli toiseen korvikkeeseen, olen kuullut aiemminkin sen vinkin. Ja disflatylia täytyy kokeilla, saako sitä antaa myös jo näin pienelle? Nyt tuntuu, että vauva ei nuku enää päivisinkään, syönnin jälkeen puoli tuntia on rauhassa sylissä, sitten alkaa vääntele ja itku. Mikään muu ei auta siihen kuin sylissä kanniskelu. Vuorokaudessa vauva nukkuu siis todella vähän, mietinkin jo onko aihetta mennä lääkäriin, kait vastasyntynyt tarvitsee unta huomattavasti enemmän. Jos ajattelee, että syö vaikka kolmen tunnin välein, syönnin jälkeen valvoo 1,5-2 tuntia ja nukkuu siis 1-1,5 tuntia (paitsi öisin ei tätäkään...) Apua....mistä ihmeestä sitä tietää, onko kaikki hyvin..... vauva ei kuitenkaan vaikuta kuumeiselta ja kuitenkin siis syö...ehkä tämä tosiaan helpottaa ajan kanssa, toivossa on hyvä elää.....

 

[varmistathan apteekista..]

kannattaa varmistaa apteekista vielä sen disflatylin anto, mutta mun muistaakseni sitä sai antaa iha pikkuisellekin, meillä neiti alkoi saamaan sitä kahden kuukauden ikäisenä.
sitä annettiin pari kertaa vuorokaudessa 10-15 tippaa kerrallaan. mut kysythän vielä apteekista ennen kuin sitä annat?
ja jos vauva itkee ihan kauheasti koko ajan niin kannattaa ottaa neuvolaan yhteyttä ja tarkastaa tilanne sitä kautta. tulee itsellesi vaan helpompi olo kun on joku osaava ihminen antanut ohjeet ja varmistanut et kaikki on ok.
ja muista itse yrittää huilata aina kun vain ehdit! kyllä se siitä lähtee hyvin rullaamaan, jaksamista ja vointeja =)

 

[just]

Muistan myös sen tunteen, kun tuntu että pitäis ottaa lääkäriin yhteyttä. Mä muistan ajatelleeni lähes joka ilta noin ja sitten aamulla oli kuitenkin paremmin. Mä muistan että meillä oli kerran pari vuorokautta niin että vauva nukkui koko vuorokauden aikana rauhallisesti 2 tuntia. Silloin oli todellinen epätoivo, mutta siitä se sitten lähti parempaan suuntaan. Voihan tietty olla, että takana on esim. allergia, muistan kuulleeni että sitä voi olla vaikka äidinmaidolle allerginen. Mutta siis en nyt halua pelotella. Kysy vaikka seuraavaksi neuvolasta ja apteekistahan saa jotain erikoismaitoa... mutta älä vielä huolestu... Ja muistan kantaneeni vauvaa joskus aamuviiteenkin asti... silloinhan ei oo kysymys vatsavaivoista, mutta jotain pikkuinen itki... luulisin että aistiyliherkkyyttä.

 

[vielä..]

Vauva on tottunut mahassasi liikkumaan sinun mukanasi. Koita vaikka jos vauva nukahtaa sisälle vaunuihin, jos heräilee niin heiluttele vähän niin ehkä jatkaa uniaan.

 

[uusi äiti]

Kiitos jälleen loistavista vinkeistä! Kävin apteekista juuri ostamassa disflatylia ja sanoivat, että voi antaa jo vastasyntyneelle. Lisäksi farmaseutti sattui olemaan kahden koliikkivauvan äiti ja suositteli vyöhyketerapiaa, heidän vauvoillansa oli auttanut. Ajattelin testata sitä seuraavaksi, jos ei näistä apua.... ja juuri nyt vauva on nukkunut melkein kolmen tunnin unet putkeen (ja on muuten nukkunut vaunuissa nyt sisällä nämä unet) ...ihanaa, vielä kun joku yö saisi kokea tuon saman autuuden!

Jännä miten nämä hormonit heittelevät, ihan niinkuin ""just"" sanoi. Joka toinen tunti on loistava olo, että kyllä me selvitään ja joka toinen hetki taas sellainen olo, että tästä ei selvitä hengissä....J varsinkin yön tunteina on niiiiiiiiiin epätoivoinen olo, että eikö sitä osaa tehdä mitään oikein.

Kiitos vielä kerran aivan ihanan asiallisista vastauksista, ne helpottivat! lisää neuvoja otetaa ilolla vastaan!

 

[pari hyvää neuvoa]

itellä oli samoja ongelmia.. yritä vaan imettää ahkerasti,ensin toisesta rinnasta ja kun vauva sylkäisee nännin suustaan niin vasta sitten vaihdat toiseen rintaan. ja imetä joka kerta kummastakin rinnasta ja mielellään istuvassa asennossa, kumpikin lisää maidon eritystä.
vatsavaivat saattavat johtua myös siitä että vauva saa pelkkää etumaitoa joka ainakin meillä aiheuttaa vatsavaivoja. tämän takia on tärkeää että annat kärsivällisesti imeä rinnan kokonaan tyhjäksi, alkuun vauva imee heikosti mutta yritä vaan. kun tuntuu että kumpikin rinta on tyhjä mutta lapsi on nälkäinen niin sitten anna korviketta sen verran että saat lapsen hiljaiseksi. myös pulauttelu saattaa johtua tästä etumaidosta.

 

[helmi]

En jaksanut lukea koko ketjua. Varmaankin oli kehoitettu kokeilemaan cuplatonta tai vastaavaa, samoin reladropseja. Sitten olisi vielä kapalo ja pierujumppa. Kylvetätkö? Ainakin sitten kun on hiukan vanhempi ja kylvetät niin kylpyvesi saa olla hiukan normaalia lämpimämpää (vauvalle uleensä 37-38 astetta; voit nostaa 40-41 asteiseksi).
Ja jos korvikkeisiin turvaudut niin kokeile toki useita eri merkkejä. Meille sopi parhaiten tuttelin plus. Mutta kyllä ne vaivat siitä aikaa myöden helpottavat jos ei muuten. Meillä oli jonkinlainen rajapyykki tuossa reilun 2 kk iässä. Sen täytettyään rupesi hiljakseen vauvan olo helpottumaan.
Jos tuntuu ettet itse saa nukutuksi ja väsymys alkaa viedä mehut, pyydä vaikka joku vahtimaan vauvaa siksi aikaa kun otat nokoset. On kuitenkin hurjan tärkeää, että jaksat sitten itse hoitaa taas vauvaa. Tsemppiä!

 

[Thelma]

Meidän tyttö on yt saman ikäinen kuin alkuperäisellä. Ja samantyyppistä rytmiä pidetään. Erotuksena se tosin, että itseltäni tulee reilusti maitoa, ihan lakanoihin asti.

Mutta tosiaan rinnalle halutaan usein. Ja varsinkin aluksi ennen maidon nousemista vein rinnalle niiin usein kuin pyysi. Edelleen meillä on maitobaari auki lähes koko ajan. Pieni on kova nukahtamaan rinnalle kesken syönnin. Tähän olen sen verran koittanut vaikuttaa, että kutittelen vähän leuan alta ja vedän rintaa suusta pois päin, jotta alkaisi taas imemään ja erityisesti nielemään. Muuten mneee tissittely liiallisuuksiin. Puolessa tunnissa koitan että on syönnit syöty ja sitten rinnalta pois ja röyhtäytys.

Kun lasken tytön nukkumaan sänkyyn, kestää yleensä vain hetki ja alkaa kuulumaan kähinä ja viimein itku. Sitten röyhtäytetään taas ja yritetään uudestaan. Yleensä syynä ei ole nälkä (jonka tunnistaa maiskuttelusta ja hamuamisesta meidän neidill') tai mahan purut vaan rinnalla olon tarve ja äidin syliin pääseminen.

Olen pitänyt pientä sitten sylissä niin paojon kuin haluaa. Ja viimein aina tulee se hetki, jolloin suostuu nukkumaan hetken itsekseenkin. Kantoliina tai rintareppu voi ola hyvä pinelle kitisijälle, joka haluaa vain läheisyyttä ja rinnan suuhun.

Ei mielestäni tarvitse äidinkään koko ajan huvituttuna olla, ainakaan öisin, mutta aluksi tuo huvituttina istuminen auttoi minulla maitoa nousemaan rintoihin.

Sinuna koittaisin kitinään ja ilmavaivoihin siis syliä, hierontaa, ja kantoliinaa/rintareppua. Ja itselle kovasti voimia olla vauvan kanssa. Yhdessä olemista, vaikka sitten sylissä nukuttamista, että pieni saisi nukuttua.

 

[elina]

Meilläkin oli aluksi tuollaista, nyt kuitenkin nukutaan jo kohtuullisesti (tyttö 5kk). Kyselin neuvolassa, onko vauvalle haittaa, että nukkuu niin vähän. Sanoivat, että ei lapsi rupea unen puutteeseen nääntymään, nukkuu kyllä niin paljon kuin tarvii jos ei nyt väkisin hereillä pidetä... Itse uskoisin että tyttö torkahteli sylissä sen verran, että pärjäsi niillä unilla. Vastasyntynythän on muutenkin suurimman osan ajasta ikäänkuin unen ja valveen rajamailla. Oli miten oli, kyllä ne unet siitä syvenee iän myötä.Kärsivällisyyttä ja voimia!

 

[uusi äiti]

Vielä tuli yksi kysymys mieleen. Lueskelin noita vastauksia ja mieleen tuli sellainen, että oletteko pitäneet ihan pieniä vauvoja sylissä lähes koko hereillä olo ajan? Meillä ei tunnu viihtyvän hetkeäkään yksin (tai siis ilman syliä, vaikka joku olisi ihan vieressä) hereillä ollessaan (tai unen ja hereillä olon rajamailla) vaan koko ajan pitää olla sylissä. Se vaan tuntuu hieman rankalta, itselläni on vielä takana sektio ja maha aika kipeänä jatkuvasta kanniskelusta. Ja minkä ikäistä voi kantaa kantorepussa? Täytyykö itse jaksaa pidellä päätä jo kunnolla?

Siis eihän pientä voi tietysti jättää itkeämään yksikseen, mutta mietin, että missä menee raja? Opetanko tällä tavoin vauvan vain siihen, että pieninkin inahdus ja heti pääsee syliin, tuleeko tästä joku kierre? Eli minkä ikäistä voi jo totutella olemaan kaiken aikaa ilman syliä, jos ei ole mitään hätää?

Tulipas taas sekava kysymys, mutta kertokaa ihmeessä kokemuksistanne tässä asiassa! Jos ymmärsitte mitä tarkoitan....

 

[pari nyvää neuvoa]

meillä lasta ei pidetty vastasyntyneenä juuri ollenkaan sylissä, yksinään se sängyllä makoili ja nukkui. vasta reilun kuukauden iässä kun alkoi itkemään syliin,ollaan sylittely aloitettu.