Kokoomuslähteiden mukaan vasemmistopuolueet olisivat keränneet lisää veroja verottamalla lapsilisiä, poistamalla jossain

Keep calm and carry on

Aktiivinen jäsen
09.04.2011
2 393
0
36
Mitä ajatuksia tämä herättää?

Kolmetoista päivää kestäneet hallitusneuvottelut kariutuivat keskiviikkona illalla kiistoihin erityisesti veroista.

- Verotuspuolella tuli vastaan liian paljon asioita, joissa ei pystytty löytämään yksimielisyyttä, hallitusneuvotteluja vetänyt Jyrki Katainen (kok) kertoi.

Vasemmistopuolueet eivät suostuneet arvonlisäverojen korottamiseen.

Omaa toiveikkuuttaan ja neuvottelujen hyvää etenemistä päivästä toiseen hehkuttanut Katainen tunnusti nyt, että hän on pettynyt. Se myös näkyi.

- Valitettavasti olemme joutuneet tällaiseen tilanteeseen. Sen voin taata, että jokainen neuvotteli vakavissaan. Kysymys oli keinojen erilaisuudesta.

Kokoomuslähteiden mukaan vasemmistopuolueet olisivat keränneet lisää veroja verottamalla lapsilisiä, poistamalla jossain aikataulussa asuntolainojen korkovähennyksen, leikkaamalla kotitalousvähennystä ja poistamalla verotuen pitkäaikaissäästöiltä.

Katainen tekee toisen yrityksen

Katainen selitti pitkiksi venyneitä neuvotteluja sillä, että tavoitteena oli tehdä hyvä hallitusohjelma.

- Näin pitkään emme olisi neuvotelleet, jos olisimme tyytyneet huonoon hallitusohjelmaan.

Uuden puolueen mukaantulo palauttaisi hallitusneuvottelut taas lähtöpisteeseen. Kataisen mielestä olisi kohtuutonta ajatella, että joku tulee valmiiseen pöytään.

- On luonnollista, että kun pohja muuttuu näin merkittävästi, jokainen tuo omat eväänsä.

Mahdottomana Katainen sen sijaan piti ajatusta, että SDP ja vasemmistoliitto vielä palaisivat neuvottelupöytään.

- Tässä ei oltaisi, jos se olisi mahdollista.

Vähemmistöhallituksen mahdollisuudella Katainen ei suostunut spekuloimaan millään tavalla.

Hallitusneuvottelujen kariutuminen tuli suurena yllätyksenä neuvotteluja seuraavalle medialle. Vain muutamaa tuntia aikaisemmin SDP:n Eero Heinäluoma vakuutti uskovansa, että vielä avoinna olleet kiistat voidaan sopia.

STT
 
Kotitalousvähennyksen leikkaaminen törkeä jo ajatuksena, ilmeisesti SDP ja kumppanit haluavat polttaa loppuun väsyneet omaishoitajat, ettei näillä vaan olisi varaa ostaa koskaan mitään helpotusta taakkaansa.
 
No, en mä tiedä. Lapsilisän verotus tulojen mukaan olisi iskenyt suurituloisiin eniten, kuten periaatteessa noi muutkin vasemmistoliiton ja SPD:n ehdotukset. Asuntolainojen korkovähennykset menee varmaan yhteisen sävelen löytämisen piikkiin. Arvonlisäveron nosto koskettaa kaikkia, tuloista riippumatta, joten "ei" sille on ihan järkeenkäypää.
 
Alv:n nostaminen olisi se vihoviimeinen teko. Ihan kaikki kallistuisi edelleen ja köyhimmät kärsisivät taas. Lapsilisän voisi poistaa ekan lapsen kohdalta perheiltä jotka tienaavat yhteensä yli 5000 euroa ja alkaa maksut heidän kohdallaan vasta toisestalapsesta.
 
[QUOTE="joopajoo";23897487]Noihan oli kokoomuksen omalla leikkauslistalla,mites ne nyt pomppasikin vasemmiston syliin..hmm.. onko oman nahkan pelastusta ilmassa..[/QUOTE]

Niin, tämä olikin vastaveto sille, miten täällä eilen huudettiin lapsilisien puolesta, kun ajateltiin mahdollisen verottammisen olevan kokoomuksen idea. Politiikassa (varsinkaan) mikään ei ole mustavalkoista.
 
[QUOTE="Vieras";23897393]Kotitalousvähennyksen leikkaaminen törkeä jo ajatuksena, ilmeisesti SDP ja kumppanit haluavat polttaa loppuun väsyneet omaishoitajat, ettei näillä vaan olisi varaa ostaa koskaan mitään helpotusta taakkaansa.[/QUOTE]

Kotitalousvähennys pitäisi poistaa
 
[QUOTE="qaz";23897586]Kotitalousvähennys pitäisi poistaa[/QUOTE]


Pelkästään kotitalousvähennyksen lakkauttaminen kasvattaisi valtion verotuloja niin paljon, että perusturvaetuisuuksia voitaisiin korottaa 100 eurolla kuukaudessa - valtion menoja lisäämättä.

Rahaa jäisi vielä sen jälkeen 20 000 työttömän työllistämiseen julkiselle sektorille 1 700 euron kuukausipalkalla.

Kotitalousvähennyksen kustannukset ovat kasvaneet vauhdilla siitä lähtien, kun porvarihallitus nosti remonteista tehtävän verovähennyksen enimmäismäärän 3 000 euroon ja teki tuen hyväksikäytön muutenkin entistä houkuttelevammaksi.

Uudistusten tuloksena koitalousvähennyksen valtiontaloudelle aiheuttamat verotulojen menetykset kasvoivat edellisvuoden 219 miljoonasta 390 miljoonaan euroon vuonna 2009.

Kallista työllisyyspolitiikkaa

Suomessa kotitalousvähennystä on pidetty eräänlaisena työllisyyspolitiikan ihmelääkkeenä, mutta sen hyvistä työllisyysvaikutuksista ei ole näyttöä niin Suomesta kuin muistakaan maista.

”Kukaan ei pysty sanomaan, kuinka paljon näillä rahoilla on luotu työpaikkoja. Kun tuetuilla aloilla on pulaa ammattitaitoisesta työvoimasta, tuki ei luo lainkaan uusia työpaikkoja, vaan nostaa hintoja”, valtiovarainministeriön tutkija Marja Tuovinen arvioi.

”Kotitalousvähennys on mielestäni sellainen menoerä, josta voitaisiin perustellusti luopua, jos halutaan löytää sopivia säästökohteita.”

Tuovinen laati vuonna 2007 hallitukselle muistion kotitalousvähennyksen vaikutuksista. Sen keskeinen johtopäätös oli, ettei tuen ylärajaa kannata nostaa, koska sen avulla ei juuri synny uusia työpaikkoja remontti- ja siivousalojen työvoimapulan vuoksi.

Vanhasen hallitus oli toista mieltä. Sen mukaan kotitalousvähennykseen kannatti panostaa lisää siksi, että tukea kasvattamalla voi luoda uusia työpaikkoja ilmaiseksi.

Taloustutkijoille puheet ilmaisista, itse itsensä maksavista verotuista ovat kuitenkin täyttä utopiaa.

”Ainahan kaikki maksaa. Verotuet tarkoittavat sitä, että verotuloja jää saamatta”, valtiotieteiden tohtori, dosentti Jaakko Kiander sanoo.

”Valtio on tosin saanut osan menetyksistä takaisin, koska kotitalousvähennys on vähentänyt pimeän työn määrää. Verotukien vaikutus työllisyyteen voi kuitenkin olla aika lähellä nollaa. Siten kotitalousvähennyksen ansioista syntyneet työpaikat ovat tulleet kalliiksi.”

Kianderin mukaan samalla rahamäärällä saataisiin huomattavasti enemmän työpaikkoja, jos se käytettäisiin julkisen sektorin työllistämiseen tai perusturvan parantamiseen.

”Puolella miljardilla eurolla voidaan palkata yli 10 000 sairaanhoitajaa. Jos rahat käytettäisiin perusturvan parantamiseen, ne menisivät välittömästi kulutukseen. Uusia työpaikkoja syntyisi yksityiselle sektorille viidestä seitsemään tuhatta.”

Köyhät rikkaiden palvelijoiksi …

Kiander muistuttaa, että kotitalousvähennys otettiin käyttöön kokeiluluonteisesti viime laman jättityöttömyyden aikana. Sen tarkoituksena oli luoda vähän koulutetuille työttömille matalan tuottavuuden työpaikkoja.

”Tällaisena pulapolitiikan välineenä kotitalousvähennystä voi vielä jotenkin perustella. Kun tukea olisi kannattanut supistaa, siitä oli tullut hyvin suosittu eniten ansaitsevan kymmenyksen keskuudessa. Siksi kotitalousvähennystä on vaikea lähteä purkamaan, vaikka siihen olisi järkeviä syitä”, Kiander toteaa.

Hänen mukaansa työttömien palkkaaminen kuntasektorille olisi edullisin tapa luoda työpaikkoja. Porvaripuolueet, osa demareista ja ennen kaikkea johtavat virkamiehet ovat viime laman jälkeen kuitenkin olleet sitä mieltä, että julkista sektoria on pakko supistaa.

”Verotukia onkin kehitetty juuri siksi, että työpaikat syntyisivät yksityiselle sektorille. Muutenhan verovaroilla voitaisiin panna esimerkiksi rappiolla olevat vanhuspalvelut kuntoon palkkaamalla lisää hoitajia julkiselle puolelle.”

Kianderin mukaan kotitalousvähennys on ollut osa porvarieliitin strategiaa, jonka tavoitteena on luoda matalapalkkaproletariaatti Suomeen.

”Porvaripuolueissa alettiin puhua jo 1990-luvun alussa, että työllisyysongelma ratkeaa, jos rikkaat palkkaavat köyhiä palvelemaan itseään. Jotta hyvätuloisilla olisi varaa palkata palvelijoita, tuloerojen tulisi kasvaa.”

… vai tuottamaan palveluja julkiselle sektorille?

Tuloeroja on kasvatettu 1990-luvun puolesta välistä lähtien esimerkiksi hyväosaisten verotusta keventämällä ja antamalla perusturvaetuisuuksien jäädä vuosi vuodelta enemmän jälkeen yleisestä ansiotason kehityksestä.

Harjoitetun politiikan seurauksena Suomessa on jo nyt lähes miljoona köyhää ja neljännesmiljoonan vahvuinen työttömien armeija. Pitkäaikaistyöttömyys kasvaa koko ajan.

Verotukien johdosta valtio menettää 18 miljardia euroa verotuloja vuodessa. Näiden tukien perkaamisen voisi hyvin aloittaa kotitalousvähennyksestä. Sen menettäminen ei ajaisi ketään ahdinkoon, sillä tuesta hyötyvät eniten hyvätuloiset.

Kuluttajatutkimuksen tilastojen mukaan noin puolet tuen kokonaismäärästä on mennyt ”tulonsiirtoina” suurituloisimpaan kymmenykseen kuuluville kotitalouksille. Pienituloisimpaan viidennekseen kuuluvista kotitalouksista vähemmän kuin joka sadas oli käyttänyt vähennystä.

Työmarkkina-asiantuntijat varoittavat, että suuri osa pitkäaikaistyöttömistä on vaarassa pudota työmarkkinoilta pysyvästi, jos työvoimapoliittisiin toimiin ei panosteta. Heidän mukaansa pitkäaikaistyöttömyys voitaisiin ajaa alas nopeasti, eikä se tulisi edes kalliiksi.

Työministeriön laskelmien mukaan 40 000 työttömän palkkaaminen julkiselle sektorille 1 700 euron kuukausipalkalla maksaisi valtiolle nettona noin 390 miljoonaa euroa. Viime vuonna valtio menetti yhtä suuren määrän verotuloja kotitalousvähennyksen johdosta.
 
Ehdoton ei tasaverotukseen siirtymiselle ja alvin nostolle. Lapsilisiä voitaisiin verottaa pienellä prosentilla, kotitalousvähennys (korkeahkon omavastuun vuoksi hyödyttää lähinnä ko. vähennystä paljon käyttäviä) voitaisiin ihan hyvin poistaa, samoin säästö- ja asuntolainan verovähennykset.
 

Yhteistyössä