Kolmiodraamaa..

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Riikkakoo
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
R

Riikkakoo

Vieras
Kiinnostaisi kuulla muiden kokemuksia tunteista puolison ystävään?

Olemme miehen kanssa olleet yhdessä jo vuosia, mutta suoraan sanottuna viimeinen vuosi on ollut aika rankka välit ovat rakoilleet välillä olen harkinnut vakavasti eroa.
Rakastan häntä paljon, mutta en ole varma tekeekö hän minut onnelliseksi.

Olen jo pitkään aavistellut että miehen ystävällä olisi tunteita minua kohtaan ja meidän välillä on ollut outo jännite. Hän on joskus kännissä hyvin selvästi antanut ymmärtää että haluaa minua..
Hän on usein sanonut miestäni hölmöksi kun ei tajua mitä sillä on. Myös mieheni on kuullut osan näistä kommenteista, mutta ei näytä välittävän, ohitamme ne aina aivan kuin emme olisi kuulleetkaan.

Olen aina tykännyt tästä kaverista ihan hirveästi, mutta kaverimielessä. Hänellä ei oikein ole ollut onnea ihmissuhteissa ja yleensä hän onkin aika yksin. Olen aina ihmetellyt syytä tähän koska hän on kuitenkin mitä mahtavin tyyppi, tosin hieman ujo.

Käännekohta tapahtui eräänä viikonloppuna kun olimme baarissa ja jäimme hetkeksi kahdestaan. Hän alkoi ylistää minua ja ehdotti että lähtisimme kahdestaan pois baarista. Ujoudesta johtuen hän ei suoraan sanonut mihin menisimme mutta ei siihen ollut tarvettakaan..
Tämän jälkeen käsitykseni hänestä on jotenkin muuttunut ja saatan ajatella häntä enemmän kuin kaverina. Koen tästä hirveä huonoa omaa tuntoa.
En ole ikinä maininnut miehelleni sanallaakaan hänen sanomisistaan, koska he ovat mitä parhaat ystävät lapaesta asti. Tästä syystä kuitenkin ihmettelen paljon että tämä kaveri ylipäätään uskaltaa tehdä minkäänlaisia aloitteita !?
 
Toppuutteles nyt vähän, kannattaako känniläisen vonkaukseen suhtautua kovinkaan vakavin tuntein ja mielin?
Vastaukseni saattaa kuulostaa ihastuneesta mielestäsi aivan karsealta, mutta niin se kuitenkin on.

 
Alkuperäinen kirjoittaja "Tango 12%":
Toppuutteles nyt vähän, kannattaako känniläisen vonkaukseen suhtautua kovinkaan vakavin tuntein ja mielin?
Vastaukseni saattaa kuulostaa ihastuneesta mielestäsi aivan karsealta, mutta niin se kuitenkin on.
Ei varmasti kannatakaan jos tapaus olisi yksittäinen, mutta kun ei ole. Muutakin on.
En sanonut suoraan että olisin ihastunut, koska en juuri nyt ole varma mistään. Halusin vain purkaa ja herättää ajatuksia sekä kysellä muiden kokemuksia..
 
Jännittävää mutta turhauttavaa...kun puolison kaverin kanssa alkaa sähköt säkenöidä ja kemiat kuumottaa. Ollakko vai eikö olla..minkäs teet ihmisfysiikalle, mutta jarrut pohjassa täytyy olla, näin kun molemmat on aviossa ja perheellisiä. Elän tätä tilannetta nyt. Elämää ei panna risaiseksi näiden tunteiden takia, otetaan vain ne positiiviset energiat ! Liian paljon on pelissä jos annetaan valta nyt himoille ! Jännitteet on olemassa, tiedetään molemmat, mutta pidetään järki päässä ja housut jalassa. Kivat vipinät, mutta puolisoita rakastetaan ja perheet pidetään, muuta ei edes harkita. Ja pidetään etäisyyttä, tarpeen vaatiessa. Aloittajan kannattaa miettiä, mitä on valmis jättämään, ottamaan ,tekemään. Kaikella on hintansa, ratkaisut riippuvat siitä, mitä on valmis maksamaan.
 
Miestäsi käy sääliksi. Sekä oma kumppani että paras kaveri vehtaavat hänen selkänsä takana. Mitä miehellesi jää tästä käteen? Sinuna jättäisin molemmat. Et selvästikään arvosta miestäsi riittävästi jotta parisuhteenne olisi onnellinen. Odotan jonkun tekevän sinut onnelliseksi. Teetkö itse hänet onneliseksi? Onnellisuus tulee vain sitä antmalla, ei vaatimalla.

Miehesi paras kaveri taas.. Tekee saman miehesi seuraavalle naiselle, oli hän itse sitten varattu tai vapaa.
 
Älä turhaan sääli ! Nuo vipinät ei ole sukua rakkaudelle ! Minä rakastan omaani ! Ja mieheni saa hyvää parasta minulta. Pitkään parisuhteeseen mahtuu monenmoista, ylä- ja alamäkeä ja tasaistakin...Sai tuosta edellisestä kommentistani sen kuvan että ois kovin vakaviakin nuo vipinät..ei. Ne ovat kivoja mutta eivät uhkaa rakkauttamme. Meidän kohdalla tämä on vain fyysistä vetoa, jota varmaan jokainen, parisuhteessakin elävä, joskus kohtaa ulkopuoleltakin. Ei silti halua "vehtailla" kumpikaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja paha paikka vastaa..:
Älä turhaan sääli ! Nuo vipinät ei ole sukua rakkaudelle ! Minä rakastan omaani ! Ja mieheni saa hyvää parasta minulta. Pitkään parisuhteeseen mahtuu monenmoista, ylä- ja alamäkeä ja tasaistakin...Sai tuosta edellisestä kommentistani sen kuvan että ois kovin vakaviakin nuo vipinät..ei. Ne ovat kivoja mutta eivät uhkaa rakkauttamme. Meidän kohdalla tämä on vain fyysistä vetoa, jota varmaan jokainen, parisuhteessakin elävä, joskus kohtaa ulkopuoleltakin. Ei silti halua "vehtailla" kumpikaan.




Vastasin tämän ketjun aloittajalle, hänen asiaanhan tämä ketju koskee. Avaa sinä oma ketjusi, jos haluat omaan tilanteeseesi vastauksia.
 
Alkuperäinen kirjoittaja henkseliville:
Miestäsi käy sääliksi. Sekä oma kumppani että paras kaveri vehtaavat hänen selkänsä takana. Mitä miehellesi jää tästä käteen? Sinuna jättäisin molemmat. Et selvästikään arvosta miestäsi riittävästi jotta parisuhteenne olisi onnellinen. Odotan jonkun tekevän sinut onnelliseksi. Teetkö itse hänet onneliseksi? Onnellisuus tulee vain sitä antmalla, ei vaatimalla.

Miehesi paras kaveri taas.. Tekee saman miehesi seuraavalle naiselle, oli hän itse sitten varattu tai vapaa.

Anteeksi vaan, mutta kukaan ei vehtaa missään!
7 vuoden yhdessäoloon tosiaan mahtuu kaikenlaista, tiedän sen. Kerran on jo otettu aikalisääkin, osaan kyllä arvostaa miestäni.

Ja henkilöitä tuntematta et voi sanoa mitä kyseinen henkilö tekisi muiden kanssa. Tämä tyyppi kun sattuu olemaan aika hyvä tyyppi jolle tällainen "toiminta" on luonnonvastaista ja yksittäistapaus. Siksipä sitä tässä ihmettelenkin..
 
On se kumma, kun miehen kaveri vähän hehkuttaa, niin heti on rouva myyty!

Et muuten ole ainoa, eikä miehesi ole ainoa , joka joutuu tuon kohtaamaan.

On muuten paskamaisin tilanne mitä voi miehelle tehdä, vaimo ja paras kaveri pettää.

Mutta kaikkeen ihminen pystyy, valitettavasti.

Pahimmassa tapauksessa tuosta tulee ruumiita.

Kuitenkin psyykkisesti sairastuneita.

Joten onnea vaan!
 
Hirmuisen ikävä juttu miehen kaverin kannalta. Meinaan, että on aika törkeä teko ystävää kohtaan. Olisiko sinusta mukava, jos sinun ystävättäresi lirkuttelisi miehellesi yhtäjatoista ja ehdottelisi jotain sutinoita. Et varmaan tykkäsi, et.

Törkeää vielä senkin vuoksi, että teillä on ollut nyt vaikeaa aikaa ja tää toinen käyttää sitä hyväkseen. MIelestäni ystävän pitäisi tukea sitä YSTÄVÄÄNSÄ, eikä yrittää tuhota tämän elämää.

Itse en voisi koskaan, en koskaan, lirkutella ystävieni miehille. Arvostan ystäviäni niin paljonl että ajatuskin tuntuisi täysin mahdottomalta.

Tietysti voisi sitten kysyä, että ei taida olla tämä äijä aito ystävä, jos on vokottelemassa kaverinsa muijaa.

Teillä on liian pienet ympyrät. Unohda koko juttu ja laajenna vähän elämänpiiriäsi, niin ei tartte turvautua typeriin vaihtoehtoihin, joista ei kukaan saa muuta kuin huonon fiiliksen.
 
Riikakoo: Sanoit jo aloituksessasi että et ole varma tekeekö miehesi sinut onnelliseksi. Kyllä minun käy miestäsi sääliksi. Aika paljon on vaadittu että koku muu tekee toisen onnelliseksi kuin itse. Ja sitä onnellisuutta ei tule sinulle takaamaan tämä miehesi paras kaverikaan. Poikkeuksiin ja yksittäistapauksiin en usko silloin kun kyseessä ovat elämän perusarvot.
 
Sinun on tosi helppo ihastua, jos koet, että sinun ja miehesi suhteesta on alkukiima kaikonnut ja kaipaisit enemmän huomiota. Jos olet ihan rehellinen itsellesi, niin varmasti sinua imartelee se, että miehesi paras kaveri olisi valmis ottamaan sinut milloin vain.

Otapa myös huomioon se, että sinulla on kokemusta miehen kaverista vain kaverimielessä. Et ole asunut hänen kanssaa jne. Jos häntä todella alat himoitsemaan, niin toivottavasti sinussa on selkärankaa, että eroat ensiksi kiltisti nykyisestä miehestäsi (tai ainakin edes otat aikalisän) ja vasta sen jälkeen mietit, mitä haluat. Kannattaa huomata, että koska tämän hetken suhteesi ei ole sitä mitä haluat, niin todennäköisesti tuo miehesi kaveri on vain keino päästä irti huonosta suhteestasi. Miehesi kaveri ei välttämättä tajua, että hän tulee olemaan vain laastarisuhde eikä välttämättä mitään muuta.

Sinun onnellisuuteesi vaikuttaa eniten sinä itse. Kenenkään miehen tehtävänä ei ole pitää sinua jalustalla, palvoa ja imarrella sinua, vaan joudut onnellisuudestasi ottamaan ihan itse vastuuta. Jos suhteenne ei toimi joltakin osin, siitä pitää puhua. Naisten perisynti on vain mököttää ja odottaa, että mies osaa lukea ajatuksia ja ihan oma-aloitteisesti osata toimia oikein juuri niin, kuin nainen haluaa.
 
On se kummallista kun heti pitää olla haastamassa riitaa! Edelleenkään, ketään ei ole petetty, eikä olla pettämässä. Taustoja tuntematta ulkopuolinen ei voi neuvoa suhteessa. Jos ei asiallisesti osata keskustella niin ei sitten.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Riikkakoo:
On se kummallista kun heti pitää olla haastamassa riitaa! Edelleenkään, ketään ei ole petetty, eikä olla pettämässä. Taustoja tuntematta ulkopuolinen ei voi neuvoa suhteessa. Jos ei asiallisesti osata keskustella niin ei sitten.



On se kummallista että aloittaa keskustelun, johon ei sitten sallikaan kuin tietynlaisia vastauksia. Mielipiteitä halusit ja niitä sait. Jotkut osaavat katsoa myös omaa napaansa pidemmälle. No, keskustelu voi jatkua vaikka aloittaja kaikkoaisikin.

Luulisi kyllä että ihminen jonka perusarvot heittävät tuollaista häränpyllyä, kestäisi myös keskusteluunsa koskevaa kritiikkiä. Vain persoonallisuushäiriöinen ihminen ei näe itsessään mitään vikaa vaikka kaikki ympärillä sen näkevät. Ja he muuten eivät kestä oloa ilman palvontaa...
 
Kyllä riikka on imarreltu ja se koira kiljahtaa, johon kalikka kalahtaa.

Kyllä se on Riikka niin, että liittosi on ohi, kun tuollaisia edes mietit, et mitenkään voi enää koota itseäsi ja alkaa rakastamaan miestäsi. Vai pystyisitkö rehellisesti kertomaan tästä miehellesi?
 
Sinä et voi tietää, mitä miehesi kaverin mielessä liikkuu. Toisaalta hän on sinkku ja hän ehkä on ajatellut, että sinun saamisesi olisi hänelle tärkeämpää kuin jatkaa kaverisuhdetta mieheen.

Sinä olet tässä avainasemassa, koska sinä et ole sinkku. Uskoisin, että missä tahansa suhteessa tulee tilanteita, joissa ruoho näyttää vihreämmältä aidan toisella puolella. Niiden tilanteiden kanssa pitää vain elää ja suhtautua niihin tilanteen vaatimalla tavalla. Toki voit tuntea olevasi imarreltu, mutta jätä asia siihen menemättä sen pidemmälle.

Aina kannattaa kuitenkin suhteuttaa asia ja miettiä, miltä itsestä tuntuisi, jos oma paras kaveri vikittelisi minun miestäni. Olisiko se sittenkään ihan OK? Vaikkei mitään pettämistä tapahtuisikaan, niin minusta ainakaan ei olisi kiva, jos ystäväni loisi kaipaavia katseita mieheen ja miehestä sellainen huomiointi tuntuisi hyvältä erityisesti silloin, kun on ollut vähän riitaa kotona.
 
ei ei ei.
Minäkin olin mukaihastunut miehen kaveriin ja hän minuun. joo kännissä.
Mutta onneksi tajusin tämän: joskus ihastus ei olekaan oikeaa ihastusta, vaan ihastusta siihen että mies ihailee minua.
Se on täyttä feikkiä ja kielletyn hedelmän tilanteethan syntyy juuri siten, että toinen ihastuu siihen että varattu ihminen ihastuu häneen, ja varattu ihminen ihastuu siihen että kelpaa vielä jollekin. Kuka siinä on ihastunut ja kehen? Jokainen osapuoli on ihastunut lähinnä omaan itseensä.
Voi herran pieksut sentään. Silloinkun on miehen itselleen valinnut niin kannattaa pysyä siinä mitä on eikä pelleillä baareissa kaikenmaailman pellejen kanssa.
varsinkin naiset ollaan joskus sellaisia, että mitä luuserimpi ja "ujompi" mies nähtemme "miehistyy" ja alkaa näyttää seksuaalisia merkkejä, alamme retuuttaa sitä kotiimme ja annetaan säälistä jotain,.eikä se ole sille ujolle miehellekään oikein, että joku varattu nainen alkaa pelaamaan ja tonkimaan hänestä tunteita esiin (joita pitäisi älytä vähemmälläkin jokaisella olevan), ja sitten alkaa pillittää että "anteeksi kun en voi antaa sinulle kun olen naimisissa mieheni kanssa joka on sinun kaverisi"
Sitä paitsi mä en miehen kavereihin vaikavissani koskisi vaikka oltais erottu kymmenen vuotta sitten. se on vain väärin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja purppurapink:
Sinä et voi tietää, mitä miehesi kaverin mielessä liikkuu. Toisaalta hän on sinkku ja hän ehkä on ajatellut, että sinun saamisesi olisi hänelle tärkeämpää kuin jatkaa kaverisuhdetta mieheen.

Sinä olet tässä avainasemassa, koska sinä et ole sinkku. Uskoisin, että missä tahansa suhteessa tulee tilanteita, joissa ruoho näyttää vihreämmältä aidan toisella puolella. Niiden tilanteiden kanssa pitää vain elää ja suhtautua niihin tilanteen vaatimalla tavalla. Toki voit tuntea olevasi imarreltu, mutta jätä asia siihen menemättä sen pidemmälle.

Aina kannattaa kuitenkin suhteuttaa asia ja miettiä, miltä itsestä tuntuisi, jos oma paras kaveri vikittelisi minun miestäni. Olisiko se sittenkään ihan OK? Vaikkei mitään pettämistä tapahtuisikaan, niin minusta ainakaan ei olisi kiva, jos ystäväni loisi kaipaavia katseita mieheen ja miehestä sellainen huomiointi tuntuisi hyvältä erityisesti silloin, kun on ollut vähän riitaa kotona.

Vihdoin asiallaista tekstiä! Ongelma on suoraan sanottuna ollut asenne millä eräät haukkuu ja vetää olemattamuksia tietämättä faktoja.

Tiedostan kaiken mitä sanoit, huomio tuntuu kivalta varsinkin kun kutona toinen ei ole läsnä..
Mutta en ole aikeissakaan tarttua tilaisuuteen vaikka tämä kaveri tekisi mitä, tapaus ei ole ensimmäinen laatuaan ja olenkin miettinyt mikä kaverin tyttöystävässä viehättää.
Taitaa olla aika "turvallinen" vaihtoehto jos sitoutuminen muuten pelottaa.

Nämä kaikki hänen kommenttinsa ovat tavallaan aika ahdistavia ja tätä on kuitenkin jatkunut jo jonkin aikaa, joten olen harkinnut että puhuisin miehelleni..
Toisaalta ei olisi mukavaa rikkoa 20 vuoden ystävyyttä ihan heppoisin perustein.
 

Uusimmat

Yhteistyössä