V
vierailija
Vieras
Keskiviikko 9.3.2016 klo 18.35 Valomerkki-lehden kolumnisti Samuli Suonpää kertoo tehneensä rikosilmoituksen Teemu Selänteen kuvailemasta alaikäisen joukkoraiskauksesta.
Teemu Selänne korostaa, että tiedot raiskauksen yksityiskohdista eivät kuulu medialle. Kolumnisti Samuli Suonpää huomauttaa, että poliisille ne kyllä kuuluvat. (KARI PEKONEN)
Jääkiekkoilija Teemu Selänne kertoi tammikuussa blogissaan ystävänsä alaikäisen tyttären joutuneen turvapaikanhakijoiden raiskaamaksi.
Moni tuomitsi kertomuksen sosiaalisessa mediassa ja esimerkiksi Yle on kyseenalaistanut tiedon paikkansapitävyyden.
- Millä poliisilaitoksella törkeä rikos on tutkittavana? Keitä tekijät ovat? Näitä asioita toimittajat tavallisesti selvittävät, kun näin poikkeuksellisia rikosepäilyjä tulee ilmi. Toimittaja Salla Vuorikoski kysyi asiasta Selänteen asiamieheltä, jonka mukaan Selänne ei kommentoi tai täsmennä asiaa tarkemmin sanallakaan, Ylen ajankohtais- ja featuretoimituksen esimies Jussi Eronen kirjoittaa.
Selänne jyrähti viime viikolla Twitterissä, että asian yksityiskohdat eivät kuulu julkisuuteen.
- VAU..Kenelle kuuluu oikeus tietää MISSÄ, MILLOIN ja MITEN joku on raiskattu? Tämän raskaan päätöksen tekee vain ja ainoastaan UHRI ei MEDIA!
Valomerkki-lehden kolumnisti Samuli Suonpää kertoi tehneensä maanantaina Selänteen kuvailemasta alaikäisen joukkoraiskauksesta rikosilmoituksen, sillä Ylen tekemän selvityksen mukaan sellaista ei ole tehty. Suonpää sanoo, että hänen tarkoituksensa ei ole kyseenalaistaa Selänteen kertomaa, vaan muistaa uhriksi joutunutta lasta.
- Kenelle kuuluu oikeus tietää? Poliisille, Selänne. Poliisille kuuluu. Jos sinä tiedät asiasta jotakin, sinun tehtäväsi on kertoa siitä poliisille, ei kirjoittaa siitä blogissasi. Minä huomasin asiassa vain rasismin, sinä ulkomaalaiset miehet. Me kumpikin unohdimme lapsen. Pelko valtasi mielen ja sai seurakseen vihaa, ei myötätuntoa, Suonpää kirjoittaa blogissaan.
Huomio uhriin
Suonpää sanoo Iltalehdelle, että aluksi hänkään ei uskonut Selänteen kertomaan.
- Lähdin olettamuksesta, että tuo ei pidä paikkaansa, vaan on osa tämänhetkistä narratiivia. Meillä on viime aikoina uutisoitu monia liioiteltuja kertomuksia ja tiedotusvälineissä on ollut paljon hyvin epäuskottavaa tietoa liittyen esimerkiksi Senaatintorin ja Kölnin [uuden vuoden] tapahtumiin. Tavallinenkin lehdistö päätyy julkaisemaan juttuja joita pitää hyvin kummallisella tavalla korjata edestakaisin, Suonpää sanoo.
Noin kuukausi sitten hän havahtui siihen, että hänen ajatusmaailmansa on muuttunut radikaalisti lyhyessä ajassa.
- Vielä vuosi sitten, ennen kuin keskustelu rasismista ja turvapaikanhakijoista sytytti netin tuleen, olisi ollut mahdotonta, että olisin väittänyt vastaan jonkun kertoessa raiskauksesta. Kynnyksen lapsen kokeman väkivallan kyseenalaistamisessa pitäisi olla vielä paljon korkeammalla. Huomaan asenteeni muuttuneen. Jos nainen kertoisi minulle tulleensa raiskatuksi, kysyisin nyt ensimmäisenä, onko hän rasisti, hän kirjoittaa blogissaan.
Hän muutti suhtautumistaan ja päätti kyseenalaistamisen sijaan kiinnittää huomion kuvatun rikoksen uhriin.
- Ehdin netissä jo huudella, että juttu ei pidä paikkaansa. Sitten havahduin, että se ei ollut asiallista. Ero on selkeä siihen miten asiaan on suhtauduttu vuosia aiemmin. Pitkään on ollut selvää, että nämä on asioita, joita ei kuulu epäillä. Raiskauksesta rikosilmoituksen tekeminen on korkean kynnyksen takana ja asiasta puhuminen on vaikeaa, Suonpää sanoo.
Hän teki tapauksesta rikosilmoituksen, vaikka ei tiedäkään osallisia tai edes tapahtumapaikkaa.
- Tein sähköisen rikosilmoituksen Helsingin poliisille, sillä ajattelin resurssien olevan siellä parhaat. Korostin ilmoituksessa, että en tiedä rikospaikkaa, en tosiasiassa edes maata.
"Arvioimme tutkintaedellytyksen"
Helsingin poliisin rikostorjuntayksikön johtaja Tuomo Lotta kommentoi kolmannen osapuolen tekemiä rikosilmoituksia yleisellä tasolla.
- Aina kun ilmoitus tulee, se on lain mukaan otettava vastaan. Ilmoituksessa annettujen tietojen perusteella arvioimme, onko siinä sellaista faktatietoa, että olisi epäily siitä, että on tutkintaedellytyksiä, Lotta kertoo.
- Jos siinä on rikosepäily, otamme selvää, mitä asialle tehdään.
Lotta kertoo, että rikosilmoitukset, joissa rikoksen tapahtumapaikkaa ei tiedetä ovat yleisiä.
- Tämä on hyvin tyypillistä. Silloin meidän on selvitettävä olosuhteet, tekopaikka ja aika. Se on meidän työmme, Lotta sanoo.
Rikosilmoituksesta kertoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat.
Teemu Selänne korostaa, että tiedot raiskauksen yksityiskohdista eivät kuulu medialle. Kolumnisti Samuli Suonpää huomauttaa, että poliisille ne kyllä kuuluvat. (KARI PEKONEN)
Jääkiekkoilija Teemu Selänne kertoi tammikuussa blogissaan ystävänsä alaikäisen tyttären joutuneen turvapaikanhakijoiden raiskaamaksi.
Moni tuomitsi kertomuksen sosiaalisessa mediassa ja esimerkiksi Yle on kyseenalaistanut tiedon paikkansapitävyyden.
- Millä poliisilaitoksella törkeä rikos on tutkittavana? Keitä tekijät ovat? Näitä asioita toimittajat tavallisesti selvittävät, kun näin poikkeuksellisia rikosepäilyjä tulee ilmi. Toimittaja Salla Vuorikoski kysyi asiasta Selänteen asiamieheltä, jonka mukaan Selänne ei kommentoi tai täsmennä asiaa tarkemmin sanallakaan, Ylen ajankohtais- ja featuretoimituksen esimies Jussi Eronen kirjoittaa.
Selänne jyrähti viime viikolla Twitterissä, että asian yksityiskohdat eivät kuulu julkisuuteen.
- VAU..Kenelle kuuluu oikeus tietää MISSÄ, MILLOIN ja MITEN joku on raiskattu? Tämän raskaan päätöksen tekee vain ja ainoastaan UHRI ei MEDIA!
Valomerkki-lehden kolumnisti Samuli Suonpää kertoi tehneensä maanantaina Selänteen kuvailemasta alaikäisen joukkoraiskauksesta rikosilmoituksen, sillä Ylen tekemän selvityksen mukaan sellaista ei ole tehty. Suonpää sanoo, että hänen tarkoituksensa ei ole kyseenalaistaa Selänteen kertomaa, vaan muistaa uhriksi joutunutta lasta.
- Kenelle kuuluu oikeus tietää? Poliisille, Selänne. Poliisille kuuluu. Jos sinä tiedät asiasta jotakin, sinun tehtäväsi on kertoa siitä poliisille, ei kirjoittaa siitä blogissasi. Minä huomasin asiassa vain rasismin, sinä ulkomaalaiset miehet. Me kumpikin unohdimme lapsen. Pelko valtasi mielen ja sai seurakseen vihaa, ei myötätuntoa, Suonpää kirjoittaa blogissaan.
Huomio uhriin
Suonpää sanoo Iltalehdelle, että aluksi hänkään ei uskonut Selänteen kertomaan.
- Lähdin olettamuksesta, että tuo ei pidä paikkaansa, vaan on osa tämänhetkistä narratiivia. Meillä on viime aikoina uutisoitu monia liioiteltuja kertomuksia ja tiedotusvälineissä on ollut paljon hyvin epäuskottavaa tietoa liittyen esimerkiksi Senaatintorin ja Kölnin [uuden vuoden] tapahtumiin. Tavallinenkin lehdistö päätyy julkaisemaan juttuja joita pitää hyvin kummallisella tavalla korjata edestakaisin, Suonpää sanoo.
Noin kuukausi sitten hän havahtui siihen, että hänen ajatusmaailmansa on muuttunut radikaalisti lyhyessä ajassa.
- Vielä vuosi sitten, ennen kuin keskustelu rasismista ja turvapaikanhakijoista sytytti netin tuleen, olisi ollut mahdotonta, että olisin väittänyt vastaan jonkun kertoessa raiskauksesta. Kynnyksen lapsen kokeman väkivallan kyseenalaistamisessa pitäisi olla vielä paljon korkeammalla. Huomaan asenteeni muuttuneen. Jos nainen kertoisi minulle tulleensa raiskatuksi, kysyisin nyt ensimmäisenä, onko hän rasisti, hän kirjoittaa blogissaan.
Hän muutti suhtautumistaan ja päätti kyseenalaistamisen sijaan kiinnittää huomion kuvatun rikoksen uhriin.
- Ehdin netissä jo huudella, että juttu ei pidä paikkaansa. Sitten havahduin, että se ei ollut asiallista. Ero on selkeä siihen miten asiaan on suhtauduttu vuosia aiemmin. Pitkään on ollut selvää, että nämä on asioita, joita ei kuulu epäillä. Raiskauksesta rikosilmoituksen tekeminen on korkean kynnyksen takana ja asiasta puhuminen on vaikeaa, Suonpää sanoo.
Hän teki tapauksesta rikosilmoituksen, vaikka ei tiedäkään osallisia tai edes tapahtumapaikkaa.
- Tein sähköisen rikosilmoituksen Helsingin poliisille, sillä ajattelin resurssien olevan siellä parhaat. Korostin ilmoituksessa, että en tiedä rikospaikkaa, en tosiasiassa edes maata.
"Arvioimme tutkintaedellytyksen"
Helsingin poliisin rikostorjuntayksikön johtaja Tuomo Lotta kommentoi kolmannen osapuolen tekemiä rikosilmoituksia yleisellä tasolla.
- Aina kun ilmoitus tulee, se on lain mukaan otettava vastaan. Ilmoituksessa annettujen tietojen perusteella arvioimme, onko siinä sellaista faktatietoa, että olisi epäily siitä, että on tutkintaedellytyksiä, Lotta kertoo.
- Jos siinä on rikosepäily, otamme selvää, mitä asialle tehdään.
Lotta kertoo, että rikosilmoitukset, joissa rikoksen tapahtumapaikkaa ei tiedetä ovat yleisiä.
- Tämä on hyvin tyypillistä. Silloin meidän on selvitettävä olosuhteet, tekopaikka ja aika. Se on meidän työmme, Lotta sanoo.
Rikosilmoituksesta kertoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat.
