V
vieraananyt
Vieras
Uskomattomia lausahduksia me yksinhuoltajat olemme varmaan kuulleet aina. Siispä tämä ei ole yllätys tai edes jaksa pahoittaa ainakaan minun mieltäni.
Omat vanhempani erosivat ollessani 11 vuotias. 12 vuotiaina saimme pikkuveljen kanssa "päättää", jäämmekö asumaan isän vai äidin luokse.
Päätimme jäädä äidin luokse. Se ei ollut aivan oikea ratkaisu, sillä jouduimme henkistä väkivaltaa käyttävän isäpuolen uhreiksi. Tietenkään omien vanhempiemme riidat sitä ennen, eivät olleet nekään mieltä ylentäviä.
Lisäksi jouduimme eroon uskonnosta, joka määräsi siihen saakka elämäämme aika tavalla.
Mutta siitä myöhemmin!
Aina sanotaan, että avioerolapseen tarttuu vanhempien köyhyys, työttömyys. Että vanhemman köyhyys toistaa itseään hänen lapsissaan.
Äitini opiskeli oltuaan pitkään kotosalla, tai maatalouslomittajana, eron jälkeen lähihoitajaksi. Sen jälkeen töitä riitti kunhan vain jaksoi tehdä.
Ja niitähän riitti.
Tämänkin jaksoi yksinhuoltajana. Emme me lapset silti saaneet mitä halusimme, kunhan ruokaa oli pöydässä. Rahat olivat aina tiukilla.
Omat sisarukseni ovat opiskelleet samoin yksinhuoltajina,leipuri-kondiittoriksi lähihoitajaksi, puuseppä-artesaaniksi, jne. Luoneet oman yrityksen. Itse olen opiskellut kahteenkin eri ammattiin ollessani yh. Olen pienipalkkainen ja nyt olen ollut koko tämän vuoden sairaslomalla reuman takia, hyvinkin pienillä tuloilla.
Itse olen kuullut suunnitelmia laatiessani monen monta kertaa, ettei nainen voi opiskella lasten ollessa pieniä, varsinkaan jos on yh.
Jaa miksikäs ei? Aikuisena opiskeleminen on päinvastoin helppoa, ja varsinkin meillä naisilla
olemmehan jo ennestään "monitaitureita", lastemme opettamina.Ja sitkeitä kuin mitkä!
Köyhyys on mielestäni "arvo", mikä riippuu meistä itsestämme. Olen ehkä aineellisesti köyhä, mutta henkistä rikkautta ei voi mitata millään.
Kehotankin kaikkia yksinhuoltajia tunnistamaan itsessään ne piirteet, joilla sitä henkistä pääomaa luodaan. Rikastu lapsistasi, he ovat kasvattaneet sinua enemmän, kuin sinä heitä.
Jos et ole luonut tukiverkostoa ympärillesi, ei ole myöhäistä aloittaa nyt.
Sydämeesi, niinkuin minunkin, mahtuu monia uusia tuttavuuksia. Toisista ihmisistä me saamme sitä elinvoimaa, joka pitää meidät pinnalla.
