Hae Anna.fi-sivustolta

Kortsut 12-vuotiaalla

Viestiketju osiossa 'Vanhempana' , käynnistäjänä misu7, 08.02.2009.

  1. misu7 Vierailija

    Tyttäreni on kutsunut tyttökaverin 12 v yökylään. Omani repäisi: kaupungilla oli kuulemma jaettu kortsuja, oli joku tullut tyttärenkin lompsaan. Mutta miten, oho? S*na sentään, tossa just pussasivat tyttökaverin kanssa "suudelmia harjoitellessaan", hiplaavat poikakavereiden kanssa ja joku oli "ottanut vähän vaatteita pois". Kielareita tekstiviesteissä, haleja ihan vaan kavereina päivittäin.Serkkujenkin kans puristellan perseestä ja kokeillaan tissejä, lumiukkoja tehdessä. MIKÄ HELVETTI TÄSSÄ MAAILMASSA ON VINOSSA? Tyttö suuttui mulle kun löysin kortsut. Eihän hän mitään tiedä, kunnes sanoo tietävänsä kaiken yhdynnästä ja raskauden mahdollisuudesta jne...
    Viattomuus, pulkkamäki, nukkekoti... rehellisyys... mihin ne meni?
     
  2. piipuu Vierailija

    Yhteiskunnan seksittymiseen ottamatta kantaa; miksi (ja millä oikeudella) tongit tyttäresi lompakot ja puhelimet? Muutoin et esim. tekstiviesteistä tiedä.
     
  3. Mitä vikaa halimisessa on? Haliihan lapset vanhempiaankin (ja toisin päin), mummoja halataan, kavereita halataan, jopa opettajia halataan joskus kesälomalle lähtiessä. Lämmin ja terve tapa mielestäni.

    Noin muuten, maailma tosiaan seksualisoituu, mutta tuskinpa 12-vuotias niitä kortsuja käyttää. Mutta jos niin käy, että noin nuorena menee seksiäkin kokeilemaan, niin parempi että tekee sen kortsun kanssa kuin ilman.
     
  4. 4:n äiti, ei kirj Vierailija

    No tulipa taas vastauksia...

    Tottakai on ihan oikein, että vanhemmat saavat katsoa lapsensa tekstiviestit, puhelut, sähköpostit jne. Vanhemmat maksavat kys huvit, jolloin heillä on OIKEUS myös tarkistaa miten heidän rahoittamiaan tuotteita ja palveluita käytetään. Samoin, koska vanhemmalla on vastuu sen lapsensa turvallisesta elämisestä, on hänellä (vanhemmalla) oikeus tietää kaikki tarvittava jotta voi tuon vastuunsa kantaa. Kaikki muu höpötys lapsen oikeuksista torveilla on p...apuhetta.

    Ja kyllä, ihmettelen ap:n kanssa nykymaailman kiirettä seksielämän aloitukseen ja "oman seksualisuuden löytämiseen". Ei 12 v voi vielä mitenkään ymmärtää minkä kanssa puuhaa. Seksistä on tehty halpaa jokapäiväistä viihdettä, ja se jos mikä on omiaan tappamaan oikean, aikuisille kuuluvan, tasa-arvoisen ja nautittavan seksielämän. Media ja/tai pököpää - muka ymmärtävät - vanhemmat pakottavat omilla viesteillään lapset kasvamaan liian aikaisin. Kaveripiirissä nuo paineet leviävät kuin rutto. Kyllä siinä saa fiksummat vanhemmat sompailla kieli keskellä suuta jos meinaavat saada lapsensa kasvatettua kunnialla.

    Toivotan sinulle ap onnea kasvatushommiisi, ole vain tiukkana ja pyri saamaan tyttösi eroon tuollaisesta kaveripiiristä.
     
  5. yksityinen Vierailija

    Ok. Sanotaan nyt ensin että minäkin olen saanut kesäkuminjakajilta ja jopa kouluterveydenhoitajalta kortsuja ollessani 12-vuotias. Totta helkkarissa minä ne otin vastaan, kun ilmaiseksi jaettiin, koska varsinkin tuossa iässä kaikki seksiin liittyvä kiinnosti - nimittäin siinä mielessä, että MITÄ se seksi tarkalleen ottaen on, miten se tapahtuu ja miltä se paljon puhuttu kortsu näyttää. Ja tämän mielenkiintoni siis tyydytin lukemalla salaa kaverin isosiskon Reginaa, "tiettyjä kohtia" muista kirjoista, ihan faktaa ihmisen biologiaa käsittelevistä kirjoista ja tietysti ihmettelemällä sitä kortsua. Minusta tuo on vain tervettä, hullumpaa olisi ollut pitää lapsia pimennossa. Olipahan ainakin faktat tiedossa sitten kun (useita vuosia myöhemmin) kokeilin sitä seksiä ihan oikeasti. Kouluterveydenhoitaja jakoi muuten samalla myös terveyssiteitä ja tamponeja, vaikka niitäkään en tarvinnut ennen kuin joskus parin vuoden päästä.

    Mutta tuo lompakon, tekstiviestien ynnä muun tarkkailu. Onko se oikeus sensuuntainen, että niitä tarkastetaan säännöllisesti ihan "kaiken varalta", vai onko esim sinulla 4:n äiti joku SYY tarkastaa ne puhelimet? Onko lapsesi esim. käyttäytynyt huonosti/epäilyttävästi tai epäiletkö koulukiusaamista?

    Minulla ja parilla kaverillani on kokemuksia siitä, kuinka vanhemmat (lähinnä äiti, mutta joskus myös isä) eivät lainkaan kunnioita lastensa rajoja. Itse sain luullakseni olla rauhassa kyttäykseltä jonnekin murrosikään saakka. Jossain vaiheessa kuitenkin äidilläni "naksahti" ja hän ryhtyi tutkimaan taskuni, lukemaan päiväkirjani ja kuuntelemaan oven takana puheluitani (puhuin lankapuhelimessa, tämä oli ennen kännykkäaikaa). Olin kiltti kympin oppilas, asuimme maalla joten olin vapaa-aikanani aina saman kaverin luona eikä elämässäni ollut yhtään mitään, mikä olisi voinut oikeuttaa kyttäämisen. Kahteen kaveriini verrattuna minulla oli helppoa, sillä hänen vanhempansa tekivät n. tunnin välein tarkistussoittoja selvittääkseen, oliko tytär oikeasti siellä, minne sanoi menevänsä ja toisen kaverin äiti ei päästänyt tytärtään illalla edes ulos. Puheluiden kuunteleminen vieressä oli arkipäivää ja päiväkirjaa tytöt eivät edes pitäneet, koska se olisi luettu kuitenkin. Kumpikin tytöistä vietti ihan tervehenkistä elämää, ei tullut kiusatuksi eikä liikkunut epämääräisissä porukoissa. Eikä siis edes halunnut liikkua.

    On sanomattakin selvää, että jo lapsi, murrosikäisestä tai nuoresta aikuisesta puhumattakaan kokee tuon kaiken verisenä loukkauksena, AINAKIN jos nuoren elämässä ei todellisuudessa ole mitään vialla. Kaikki on tehty luottamuksen ansaitsemiseksi, mutta sittenkään sitä ei tule, vaan henkilökohtaiset asiat katsotaan myös äidin omaisuudeksi. Tykkäysjutut sun muut ovat nuorelle isoja asioita, eikä niitä pitäisi penkoa ja revitellä, ellei nuori ole vaaraksi itselleen. Nuorta tulee siis tarkkailla, mutta mikäli mitään vaaran merkkejä ei esiinny, pitäisi hänen yksityisyyttään kunnioittaa.

    Ja juttuhan menee niin, että tällaisessa ympäristössä kasvavat henkilöt joko viilentävät välejä vanhempiin aika nopeasti aikuistuessaan ja/tai oppivat pian salaamaan asiansa. En minäkään kerro enää mitään vanhemmilleni, kun ei ole pakko. Päiväkirjan kirjoittamisen lopetin sen jälkeen, kun olin saanut äidin kiinni sen lukemisesta - olin kirjoittanut sinne keksittyjä juttuja, joista tiesin äidin hyppivän seinille, joten kun konfrontaatio tuli, oli hän pussissa. Puhelimessa kaverin kanssa puhuimme periaatteestakin koodikieltä, vaikka jutut käsittelivätkin "vain" sitä että "iiik istuin ruotsin tunnilla Simon vieressä ja se puhui mulle!!!".

    Kun sitten joskus 16-vuotiaana ostinkin kondomeja ja myöhemmin hain terkkarilta e-pillereitä, kuitit eivät takuuvarmasti jääneet lompakkooni (yleensä ne paloivat, hups) ja apteekissakin kävin varmuuden vuoksi naapurikaupungissa ollessani vaateostoksilla. Kotona ehkäisyvälineet olivat varmassa piilossa, eikä naamastani selvinnyt lainkaan, mitä tunsin tai ajattelin. Isäni kyllä tiesi seurustelustani, mutta ei paljastanut minua, ja hän on vieläkin uskottuni monissa asioissa. Äitini kanssa minulla on melko huonot välit. Hän haluaisi tietää vieläkin varsin tarkasti, mitä teen tai kenen kanssa seurustelen, mutta hän on menettänyt oikeuden kyseisiin tietoihin jo kauan sitten käyttämällä luottamustani (luottamustani siihen, että hän kunnoittaa rajojani koska minäkin noudatan sääntöjä) väärin. Elämäni on ihan kunnossa, joten ei minulla mitään salattavaakaan ole. Voisin kertoa myös hyviä uutisia - mukava työkeikka, hyvin mennyt tentti, uusi ystävä - mutta en halua.

    Tarkistussoittovanhempien molemmat tyttäret ovat muuttaneet ulkomaille ja se tyttö, joka sai vain aniharvoin edes osallistua mihinkään ohjattuihin harrastuksiin, ei ole tavannut äitiään vuosiin. Kannattaa miettiä, haluaako säilyttää välit lapseensa lämpiminä ja luottamuksellisina myös aikuisena. Vanhempienkin on ansaittava lastensa luottamus ja kunnioitus.

    Kyllä 4:n äidinkin lapset oppivat pitämään asiansa omina tietoinaan (elleivät osaa jo). Sähköpostiosoitteita voi hankkia vaikka sata, ja niitä voi käyttää koululta ja kirjastosta jos on syytä epäillä, että vanhemmat vakoilevat salasanoja keyloggereilla tms. Tekstiviestitkin voi poistaa heti luettuaan (tuskinpa Sinäkään sentään lastesi kännyköitä koko ajan pidät hallussasi). Olen ihan samaa mieltä siitä, että vanhempien on tunnettava vastuunsa ja että 12v on liian nuori harrastamaan seksiä, mutta jonkun kortsun säilyttäminen lompakossa ei vielä mitään seksiä ole. Hyvähän se vain on, että asioista saa mahdollisimman nuorena oikeaa tietoa. Ja kyttäys ilman selkeää syytä on henkistä väkivaltaa.
     
  6. 4:n äiti, ei kirj Vierailija

    MInusta on outoa, että meidän sivistyneessä yhteiskunnassamme jaetaan kondomeja 12-vuotiaille. Mitä se kertoo aikuisista, jotka sitä tekevät? Olettavatko nämä aikuiset että seksi kuuluu jo olennaisesti 12-vuotiaan elämään? Ja annetaanko niiden jakamisella, median ylipornoistumisella ja koulujen seksivalistuksella lapsille viesti, että seksin harrastaminen on ok? Siis ok jo lapsena, kun heitä siihen kerran noin valmennetaan?

    Ja kyllä, minä katson aina välillä mm lasteni puhelimet. Varmasti oppivat jossain välissä salaamaan asioita, mutta minä en aio omalla toiminnallani helpottaa hölmöyksien tekemistä pätkääkään. Sitä paitsi kyse ei ole loukkaavasta kyttäämisestä, vaan siitä, että perheessä, jossa lapset tietävät kuinka paljon vanhemmat heitä rakastavat, ei tarvitse olla salaisuuksia. Kasvatukseen kuuluu tietysti oleellisesti muukin kuin kyttäys, mm. asioista keskustelu ja perustelu omalle kannalle. Jos minun kantani on parempi (99% keskusteluista) niin kyllä lapset sen ymmärtävät, olettaen että heidät on jo pienestä pitäen opetettu keskustelemaan ja vanhemmat ovat ansainneet kunnioituksen ja luottamuksen jo lapsen ollessa pieni. Kaiken kontrollin ja valvonnan voi suorittaa myös rakastavasti ja niin ettei se loukkaa lasta. Ainoastaan niillä, joilla on jotain salattavaa, on syytä pelätä ja ahdistua kontrollista. Rehellisillä ihmisillä sitä riskiä ei ole. Tykkäysjutut sitä paitsi ovat ok, kuuluvat ikään, niistä meillä vanhemmat lapset kertovat minulle ihan avoimesti. Ryyppäyskeikat, tupakointi ja seksin harrastaminen taas ovat niitä ei ok juttuja, niihin vanhemmilla on oikeus ja velvollisuus puuttua asioihin jo ennenkuin niitä on edes tapahtunut.

    Ja se, että sinä et ymmärrä äitisi kontrolloineen sinua rakkaudesta, niin omapa on häviösi. Luultavasti äitisi on murehtinut sinun pärjäämistä (rakkaudesta) enemmän kuin isäsi, joka lapsellisesti auttoi sinua salaamaan asioita äidiltäsi. Hölmö isä. Vanhempien ei kuulu olla lastensa kavereita vaan vanhempia. Kaverisuhteeksi tuo lapsi-huoltaja -suhde voi muuttua vasta aikuisiällä kun lapsi on tarpeeksi vanha ja kypsä ymmärtämään syyt ja seuraukset, sekä olettaen, etteivät vanhemmat ole pilanneet lapsensa elämää (ja järkevällä kontrollilla sitä ei pilata).
     
  7. eri mieltä*'* Vierailija

    Kaikki huolehtiminen ei ole rakkautta vaan sitä, että lapsen ei uskota pärjäävän. Itsellä meni äitiin luottamus, kun tämä jatkuvasti luki päiväkirjaani, postiani ja tekstareitani jopa vleä ollessani tämän luona kylässä parikymppisenä. Lapsilla on oikeus yksityiseen myös pienenä ja teinin tavaroita saa penkoa vain kunnon syystä (huumeet, rikollisuus yms.). Esim. oman lapsen ihastumiset ym. on aivan tämän oma asia eikä kuulu äidille, ellei tämä itse kerro. Kaikkea ei äidille tarvitse kertoa eikä se tarkoita, että äidissä oliis jotain vikaa.
    Toisekseen, nuorten tapahtumissa jaetaan kortsuja varmuuden varalle eikä silloin tentata nuorten ikää.
    Yleensä vanhemmat voivat katsoa peiliin ja miettiä mitä ja miksi oikein pelkäävät varsinkin tyttöjensä elämää kontrolloidessaan.
     
  8. 4:n äiti, ei kirj Vierailija

    Peilistä en näe epäonnistunutta ja liian lyhyttä lapsuutta, hyväksikäytettyä mieltä, en teiniraskauksia, lyhyttä koulutusta enkä sukupuolitauteja. Näen vain äidin, joka haluaa varjella lapsiaan, myös poikaansa, noilta surullisilta asioilta.

    Lapsilla on oikeus lapsuuteen ja turvalliseen kotiin, joka heidän pientä oikeuttansa yksityisyyteen kunnioittaen on myös tietoinen lastensa tekemisestä. En itse lukisi enää vanhempien lasten (lukiolaiset) viestejä, mutta niin kauan kuin lapset ovat noin pieniä, varmasti katson missä mennään kavereiden kanssa ja myös millaisia viestejä he muille lähettävät.
     
  9. yksityisyyden suoja Vierailija

    Minä näen äidin, joka ei ymmärrä lastensa parasta. Surullista.

    Minun isäni on aina kohdellut minua kunnioittavasti ja asianmukaisesti. Hän on ymmärtänyt (toisin kuin äitini), että kasvuun kuuluvat sekä vapaudet että vastuu. Hän on aina odottanut, että otan vastuun teoistani ja siksi olenkin kysynyt hänen mielipidettään. Kyllä hänkin on ymmärtänyt jo pitkään, ettei äitini suhtautuminen minuun ja kasvamiseeni (ja aikuistumiseeni) ole ollut tervettä, vaan on juontanut juurensa ÄIDIN epävarmuudesta ja psyykkisestä epätasapainosta, ei minun "epäluotettavuudestani". Jos hän ei olisi auttanut minua elämään omaa elämääni ja sanonut ihan suoraan, että on OK, vaikken teekään kaikessa niin kuin äiti haluaa, en olisi väleissä hänenkään kanssaan, enkä varmasti olisi pärjännyt elämässä niin hyvin kuin nyt. Nyt sentään joku kontakti kotiin on säilynyt. Olen muuten FT ja yksityisyrittäjä, elän ihanassa parisuhteessa ja odotan ensimmäistä lastani. Ymmärrän siis täysin huolesi, mutta silti asenteesi on minusta sairas. Minun isäni ei siis ollut lainkaan hölmö - päinvastoin, äitini oli ja niin olet sinäkin. Hän ehkä luuli toimivansa rakkaudesta, mutta tapa, jolla hän rakkautensa osoitti, oli kieroutunut ja satutti enemmän kuin auttoi.

    Minusta on muuten yksinomaan hyvä asia, että nuorille jaetaan kondomeja. Edelleen olen sitä mieltä, että faktatieto on parempaa kuin piilottelu ja pumpulissa kasvattaminen. Vastustatko tosiaan sitäkin, että koulujen terveystiedon tunneilla näytetään lapsille ja varhaisteineille kondomeja? Vastustatko tosiaan seksivalistusta? Vapaata tiedon saantia? Sori nyt vaan, mutta nimenomaan sinun asenteesi aiheuttaa enemmän ei-toivottuja raskauksia, hyväksikäyttöä ja sukupuolitauteja kuin mikään muu. Faktat voit käydä toteamassa omin silmin esimerkiksi Yhdysvalloissa, jossa kyseinen ajattelutapa elää ja porskuttaa. Aiheesta on uutisoitu myös Suomessa ja esitetty hyviä dokumentteja.

    Yksityisyyden loukkaaminen sillä perusteella, että "rehellisellä ei ole salattavaa" on sairasta, siitä ei pääse yli eikä ympäri. Rehellistä mutta yksityisyyttä kaipaavaa henkilöä, joka ei halua revitellä asioitaan julkisesti, se loukkaa kaikkein eniten. Tajuatko kuulostavasi samalta kuin sairaalloisen mustasukkaiset aviomiehet/vaimot, jotka tutkivat puolisonsa taskut ja käyttävät samaa perustelua kontrolloinnin tarpeelleen?
     
  10. 4:n äiti, ei kirj Vierailija

    On eri asia antaa seksiuaalivalistusta, opettaa itsensä kunnioitusta ja sitä miten kannattaa antaa muiden kohdella itseään kuin jakaa kondomeja 12-vuotiaille tai opettaa yläasteen 7. luokkalaisille kuinka kondomeja laitetaan kurkun päälle.

    Minulla tuli tyttö kotiin 7 1/2 koenumeron kanssa, kokeen jossa kyseltiin hyvinkin ronskeja kysymyksiä. Tyttäreni (14) tuumasi kun näytti koetta minulle, että "äiti, ei kai tästä olisi tarvinnut saada parempaa numeroa kun eihän minun ikäiseni kuulu vielä edes miettiä saati tietää näitä asioita". Minun lapseni ovat hyvin fiksuja ja käyttäytyvät soveliaasti. Ja tyttäreni lauseessa mielestäni tulee hyvin läpi se, että noin nuoren ei todellakaan kuulu vielä miettiä kondomin paikoilleen asettamista...

    Jotenkin minusta tuntuu, että teiniraskauksia tulee nimenomaan paljon sellaisen pornahtavan mediakasvatuksen myötä. Edelleen tytöille opetetaan miten miestä miellytetään. Enää se ei vaadi kanan teurastusta ja makoisan kotiruoan valmistusta ym höpöhöpöä, mitä esim emäntäkouluissa ja tyttökouluissa opetettiin, nyt tyttöjä kasvatetaan maailmaan jossa seksi tulee nuorempana mukaan kuin mitä vielä muutamia vuosikymmeniä sitten. Tytöille (ja naisille) edelleen kerrotaan miten itseään kuuluu ehostaa, vaatettaa ja miten tulee käyttäytyä, sisustaa ja hoitaa miestä. Mikä asia on mennyt eteenpäin? Onko tämä linja tosiaan se, joka opettaa lapsille tasa-arvoisen elämäntavan ja terveet, toista aikuista kunnioittavat, seksuaaliset piirteet. Loppujen lopuksi on ihan sama miten aikuiset keskenään törmäilevät ja mitä harrastavat, kunhan se oikeasti on vapaaehtoista eikä media- ja koulukasvatuksen tulosta.

    Ja mitä tulee tuohon kontrolliin, niin en ole saanut lapsilta käsitystä että se heitä häiritsisi. En myöskään koe ettei lapseni voi kertoa minulle ongelmistaan, itseasiassa mm tämä vanhin tytär kertoo miltei kaiken. Tiedän hänen kulloisenkin ihastuksen ja sydämen särkymiset, samoin kaiken mitä kuuluu kouluun. Hyvin usein hän tuo minulle näytille saamiaan viestejä, niistä on mm puututtu jo koulussa muutamaan (ei tyttööni) kohdistuvaan kiusaukseen ja muutamaan itsensä viiltely tapaukseen.

    Ja minusta vanhemmat, jotka eivät toimi yhteisymmärryksessä kasvatuksessa, vaan toinen salailee toiselta asioita, eivät vaikuta ensinnäkään onnellisilta yhdessä eikä se salaileva osapuoli kovinkaan aikuismaiselta.
     
  11. Se kondomi nimenomaan suojaa teiniraskauksilta ja sukupuolitaudeilta, sitten kun nuori sitä seksiä väistämättä jossain vaiheessa kokeilee.

    Miksi kortsun löytyminen ei johda asialliseen keskusteluun ko. välineen tarkoituksesta, sen käytöstä, seksielämän vaatimasta henkisestä ja fyysisestä kypsyydestä yms. tärkeistä asioista? Jos mutsi vetää pultit kumin löydettyään, se tekee asiasta entistä mystisemmän - ja siten kiinnostavamman. 12-vuotias alkaa olla jo luonnostaan utelias seksuaalisuuteen liittyvissä asioissa, oli ympäristö yliseksualisoitunut tai ei.

    Lisäksi tärkein tekijä seksikokeilujen aloittamisessa yms. teini-iän touhuissa ei ole se, jaetaanko ilmaisia kortsuja vai ei, vaan tärkeintä on se, miten lapsi on kasvatettu ja miten hänelle on kotona näistä asioista puhuttu.
     
  12. eri mieltä*** Vierailija

    Miten ne tytöt tulevat raskaaksi? Minusta tuntuu, että he harrastavat seksiä poikien kanssa, joten teiniraskaudet pitäisi kokea yhtä lailla poikien "ongelmaksi". Opettamalla kortsun käyttöä turhankin varhain voidaan ehkäistä ei-toivottuja raskauksia, koska kondomi on ainoa nuorille hyvä ehkäisymuoto. Itse en suosittelisi hormoniehkäisyä vasta kasvuvaiheessa oleville tytöille ja lisäksi kortsu suojaa taudeilta. (Vaikea muuten uskoa, että seksivalistuskokeessa kysyttäisiin mitenkään ronskeja kysymyksiä).
    Juurikin pojille pitäisi opettaa tyttöjen kunnioittamista sellaisina kuin nämä ovat ja hitaasti etenemistä tyttöjen kanssa, jotta tyttö ei kokisi tulleensa painostetuksi seksiin. Miksi vain tyttöjä kontrolloidaan ja kritisoidaan siitä, että nämä pyrkivät olla seksikkäitä poikien silmissä? Useimmat sydänsurut nuorilla taitavat tulla siitä, että toinen haukkuu toisen ulkonäköä tai sitä, ettei anna, on huono jne. joten eiköhän tätä tunnekasvatusta pitäisi antaa molemmille sukupuolille.

    Kun kirjoitin aiemmin, että tyttöjään kontrolloivien vanhempien tulisi katsoa peiliin ja miettiä mitä pelkäävät, tarkoitin juuri tätä. Ymppäät tavalliseen seksivalistukseen ja teinien ihastumisiin median pornoistumista, tyttöjen ulkonäkö- ja seksipaineita (vai omiasi?), "hyvän naisen" roolia jne. Unohdat kuitenkin sen, että on ihanaa ihastua johonkin ja toisaalta pojilla on samanlaiset paineet. Tutkimusten mukaan seksiä ei myöskään keskimäärin aloiteta aiemmin, vaikka onkin kaksitoistavuotiaita, joilla jo on seksielämä.
    Teiniraskauksia esiintyy paljon silloin, kun ei osata tai kehdata käyttää ehkäisyä. Niitä on ollut yhtä lailla ennen pornahtavaa mediaa ja toisaalta mediakasvatus on nykyään tasokasta ja varmaan kaikki nuoret tietävät, ettei kannata uskoa kaikkea mitä lehdissä lukee. Poikien haukuilla (läski, ruma ...jne) on paljon suurempi vaikutus tytön huonoon itsetuntoon kuin joillain naistenlehdillä. Joten vanhemmat voisivatkin välillä keskittyä poikiensa terveen itsetunnon tukemiseen ja kertoa miten tyttöjä tulee kohdella sen sijaan, että teljettäisiin vain tytöt kotiin, "ettei mitään kamalaa tapahdu".
     
  13. Kokemus-73 Vierailija

    Tunne ei vain ole sama kuin tieto. Esim. Amerikassa teiniraskaudet ovat yleistyneet kun Bushin ajama "uuspuritaaninen" ajattelutapa on viime vuodet saanut vallita. Saarnataan esiaviollisen seksin turmiollisuudesta ja koulusta lopetetaan seksivalistus. Nuorten kiinnostusta seksiin ei vain sellaisella politiikalla lopeteta ja kondomia ei osata käyttää jos joku ei siitä ensin valista. On turha sanoa että vaikka 7. luokkalainen ei vielä tuota tietoa tarvitse. Ei ehkä tarvitse nyt mutta jollekin se voi tulla pian eteen. Jos silloin pitää alkaa arpomaan että mikä nyt laitetaan minnekin ja miten päin niin voi jäädä käyttämättä. Jollekin tuon valistuksen sulattaminen voi olla vielä silloin vaikeaa mutta kyllä se siellä mielessä muhii ja tieto säilyy vaikka sitten siihen aikuisikään saakka. Tuossa iässä nuoret ovat muutenkin hyvin erilaisissa kehitysvaiheissa jolloin valistuksen ajoitus ei oikein koskaan ole kaikille oikea. Mutta parempi vähän liian aikaisin kuin liian myöhään
     
  14. Bete Aktiivinen jäsen

    liittynyt:
    06.09.2008
    Viestejä:
    3 794
    Saadut tykkäykset:
    0
    Tiesitkö, että Suomessa on voimassa kirjesalaisuus? http://fi.wikipedia.org/wiki/Kirjesalaisuus
    Lakitekstiäkin tuosta varmasti löytyy. Ja se koskee kaikkia, myös alaikäisiä, joten sinulla ei ole oikeutta lukea viestiä, joka on tarkoitettu jollekulle toiselle, ellei hän itse anna siihen lupaa! Voi kauhistus, jos ajattelenkin, että vanhempani olisivat lukeneet minun päiväkirjani tai kirjeeni (nettiä/kännyköitä ei silloin vielä ollut), niin olisin ottanut sen erittäin suurena epäluottamuksen osoituksena, ja varmaan olisi sitten tullut tarvetta kapinoidakin paljon enemmän. Mitä itse olisit siitä mieltä, jos joku kävisi lukemassa tekstiviestisi ja sähköpostisi ihan vaan varmuuden vuoksi, ikään kuin etukäteen tarkistamalla onko niissä vaikkapa jotain rikollista? Olisiko kiva olla epäilty jo valmiiksi? Jos lapsi tekee hölmöyksiä, niin ymmärrän että kännykkä voidaan ottaa määräajaksi pois, tai netin käyttöä voidaan rajoittaa, tai kotiintuloajat ovat tiukemmat, mutta toisille tarkoitettuja viestejä ei saa lukea, ellei nyt ole kyse jostain hengenhädästä. Se on yksityisyyden luokkaamista ja myös lapsilla on yksityisyyttä, yllätys yllätys. Heillä on myös salaisuuksia ja juttuja, joita nimenomaisesti eivät halua kertoa vanhemmilleen.

    Muutenkin ihmettelen tätä ahdasmielisyyttä tästä aiheesta. Miksi täällä otetaan pulttia, jos 12-vuotiaalla on kortsu (joka hänelle on jossain tilaisuudessa jaettu)? Eikö ole ihan kiva, että niihin voi tutustua, jotta niitä sitten myöhemmin tulisi myös käytettyä? Minusta on outoa, jos kuvittelet, että kortsujen jakaminen liittyy siihen, että "seksin pitäisi kuulua jo 12-vuotiaan elämään". Kuka noin ajattelee? Mistä sulle tuollainen ajatus edes on tullut, että kukaan niitä sen takia tarjoaisi??

    Olen siis samaa mieltä kuin muutkin täällä, että asenteessasi on jotain vialla ja paljon. Minulla ei lapsia ole, mutta mieheni lapsi on 11-vuotias, ja jos hän jonain päivänä kertoo mulle saaneensa kortsun jostakin, niin sanon varmasti että sepäs kiva ja jännä juttu on. Outoa on se, että 4:n äiti ei ymmärrä nuoren ajatusmaailmaa, vaikka on äiti. Kondomithan ovat hyvä asia, koska ne suojaavat raskaudelta ja sukupuolitaudeilta. Missä ihmeen pumpulissa pidät oikein lapsiasi?! Sinun pitäisi ensin selvittää omat ongelmasi tuon "median pornoistumisen" kanssa...!

     
  15. Ei Misu Vierailija

    Mistä tyttö mallin ottaa? Sinä olet tyttäresi malli. Kirosanoja ainakin viljelet kovasti ja pengot tyttäresi tavaroita. Missä on luottamuksellinen lämmin äiti-tytär-suhde?
    Ei maailmassa mikään ole vinossa, sama maailma se on kuin ennenkin. Vanhemmuus vain on hukassa ja pahasti. Nyt on kasvattajina ensimmäinen "tarhasukupolvi" ja se näkyy.
    On vaikea sanoa mitä sinun pitäisi tehdä. Ainakin lopettaa tyttären syyttely ja kyttääminen. Ehkä voisit antaa hänelle enemmän aikaasi, mitä jos tekisitte enemmän asioita yhdessä? Tytär on kasvamassa naiseksi, siihen hän tarvitsisi eväitä sinulta, ei syyttelyä ja vouhkaamista. Puhu hänen kanssaan nätisti.
    Minkälainen nainen itse olet? Mieti sitä. Sinä olet roolimalli.
     
  16. 4:n äiti, ei kirj Vierailija

    Minulla on lasteni lupa käydä katsomassa mm heidän irc-gallerian jutut. En lue säännöllisesti heidän puhelimiaan, mutta jos minulla on syytä epäillä jotain hämärää, niin varmasti luen. Esimerkiksi taannoin vaadin tytärtäni näyttämään tekstiviestinsä kun hänen kaverinsa laittoi hyvin levottomia viestejä (noista tyttäreni vihjaisi minulle, sisältö paljastui tarkemmin vasta luettuani nuo viestit). Noista viesteistä otin yhteyttä koulun terveydenhoitajaan ja luokanvalvojaan ja nyt tämä tyttö saa tarvitsemaansa apua. On turha hurskastella millään kirjesalaisuuksilla, suurempi vastuu on aikuisilla katsoa, että lapset (myös muiden) voivat kasvaa turvassa. Nyt tyttäreni kanssa facebookissa viestittelee yksi aikuinen mies ( harrastuksista tuntee) ja aivan varmasti käyn katsomassa, tyttäreni luvalla, että tämä viestittely ei sisällä mitään outoa. Minusta on jo tarpeeksi outoa, että tämä kys mies kaveeraa tyttäreni ja muutaman muun tytön kanssa netissä. Lapsi ei itse välttämättä tee mitään hölmöä (ei tarvitse rajoittaa käyttöä) mutta muut voivat tehdä. Olen huomannut että esim ahdistavista asioista on välillä vaikea puhua ja niiden käsittelyä helpottaa kummasti aikuisen avoin avaus niistä aiheista.

     
  17. 4:n äiti, ei kirj Vierailija

    no höh, mokasin sitten noita lainauksia... eli jokatoinen "bete" olenkin minä...
     
  18. 4:n äiti, ei kirj Vierailija

     
  19. Bete Aktiivinen jäsen

    liittynyt:
    06.09.2008
    Viestejä:
    3 794
    Saadut tykkäykset:
    0
    Tästä ajattelen ihan samoin kuin sinä. Toimintatavoista vaan olen eri mieltä. Kuten sanoin, kondomien jakaminen ei ole mitään seksin/seksielämän tuputusta. Ihmettelin sitä, että miksi se sinusta edes olisi sellaista? Sehän juuri opettaa "seksuaaliseen kasvamiseen rauhassa"!

    No ei niissä nyt enää mitään jännää ole tietenkään, kun olen 30-vuotias... Mutta kun olin 12-vuotias, niissä varmasti oli sitä jännää. Muistan aika hyvin, miten asioista ajattelin. Saimme koulusta yhden kondomin joskus (ylä- tai ala-asteella, en muista), jonka jossain vaiheessa avasin ja tutkin sitä. Harmittelin, kun niitä oli vain yksi, kun vuotta tai paria myöhemmin mietin, että olisipa taas kiva katsoa, millainen se kondomi olikaan. Ei mulle todellakaan tullut mieleen, että alkaisin seksiä harrastaa! Kiinnostukseni kohdistui lääkärikirjoihin, joissa kerrottiin seikkaperäisesti mitä mm. yhdynnässä tapahtuu. Olen tosi tyytyväinen, että opiskelin asiat perinpohjin ennen kuin menin kenenkään kanssa sähläämään. Kaukaiset idolit auttoivat sitä ennen.

    En väitä, että olisit huono kasvattaja (uskon, että ihan hyvä), mutta en ymmärrä tuota hirveää pelkoasi "yliseksualisoitumisesta". Nuorten tyttöjen pukeutumisestakin on sanottu, että eivät he pidä napapaitoja tai minihameita siksi, että se olisi seksuaalinen merkki, vaan koska sellaiset vaatteet ovat kivoja ja muodikkaita ja niitä on muillakin. Jostain syystä vanhempaa sukupolvea tuntuu aina säikyttävän niin julmetusti se, jos nuoriso näyttää käyttäytyvän seksuaalisesti. Mikä lie syynä... Olisin minäkin halunnut teininä pukeutua rajumpiin tai paljastavampiin vaatteisiin, mutta äitini ei antanut. Tiukat farkutkin liittyivät nimenomaan kauneusihanteeseen - en missään nimessä olisi 16-vuotiaana kenenkään pojanklopin käyvän kimppuuni, oli mulla millaiset vaatteet tahansa! Ajattelin vain, että tiukoista farkuista näkee paremmin, onko hoikka vai pyöreähkö.
     
  20. Ohhoh... Vierailija

    Haloo! Missä kaikki muut järkevät ja ajattelevat on... Niinpä ei ainakaan Elleissä. Itse kyllä mietin, että miten tänne tuli eksyttyä useastikin! Tosi elämässä ei kyllä ainakaan minun tuttavapiirissäni olla yhtä vapaamielisiä. 4:n lapsen äidin kanssa mennään kyllä nyt tällä kertaa samoilla linjoilla. 12 vuotias on vielä ihan lapsi! Mitä ihmiset oikein ajattelevat?! Ei sen ikäinen ole oikeasti kykeneväinen tekemään vielä järkeviä päätöksiä, ellei ne oikeasti ole järkeviä. Mitäs pelättävää sillä 12 vuotiaalla olisi näyttää juttujansa, jos ei ole mitään salattavaa? Kyllä se 12 vuotias on vielä ihan vanhempiensa holhottavana ja heidän vastuullansa! Olen monesti miettinyt, että onpa outoa, ettei alle 15 vuotiaalla ole mitään rikosvastuullisia seuraamuksia. Niin, no eihän niitä ole, sillä ei sen ikäinen ole kykeneväinen lainkaan edessä tekemään järkeviä päätöksiä. Tämän tilalta minun mielestäni pitäisi toisaalta sakottaa vanhempia, jos eivät ole osanneet pitää tarpeeksi hyvää huolta lapsestaan. Luulisi, että vanhemmat sitten tajuaisivat ottää vähän enemmän vastuuta, eikä sysätä kasvatusvelvollisuutta yhteiskunnalle.
     
  21. Kokemus-73 Vierailija

    Vaikeushan on juuri siinä että nuori on samalla oma päätöksiä ja valintoja tekevä yksilö jolla on myös oikeuksia ja velvollisuuksia ja toisaalta vanhempien vastuulla oleva ja heidän kasvattamansa lapsi. Se miten hänelle milloinkin annetaan vapautta ja vastuuta ja miten paljon häntä holhotaan ja kasvatetaan on aina riippuvainen tapauksesta, ajasta ja ihmisitä. Ei ole olemassa mitään yksiselitteistä ratkaisua siihen miten paljon lasten pitäisi milloinkin saada kokea aikuisten maailmasta. Joku on valmis yhdessä iässä, toinen toisessa. On vanhempien asia tuntea lapsensa niin hyvin että voi tehdä nuo ratkaisut. Ratkaisevaa on minusta se että vanhemmalla on oikeasti luottamuksellinen keskustelusuhde lapseen. Silloin ei tarvitse mennä urkkimisen puolelle mutta ei toisaalta tarvitse tarpeettomasti loukata lapse yksityisyyttä ja myös oikeutta pitää omia pieniä mutta harmittomia salaisuuksia (=ihastumiset yms.). On myös vanhempien asia selittää asioita jos lapsi joutuu tekemisiin asioiden kanssa jotka menevät vähän hänen kehitystasonsa "yli" eli juuri vaikka nuo kondomit. Sellaisia tulee joka tapauksessa vastaan. Silloin kysytään vanhemmilta kypsyyttä selittää asiat asiallisesti ja nimenomaan kiihkottomasti. Nuoret lyövät helposti leikiksi ne asiat joita eivät vielä kykene sulattamaan tai sitten reagoivat jotenkin aikuisten näkökulmasta kummallisesti. Se on ihan normaalia eikä tarkoita että nuori olisi jotenkin "vahingoittunut" asian näkemisestä. Asia jää kuitenkin hautumaan mieleen ja se palaa takaisin kun sen on valmis sulattamaan. Silloin turvallisen aikuisen aikoinaan sanomat sanat voivat olla juuri se joka auttaa asian käsittelyssä. Mutta hyssyttely ja kauhistelu ei siinä ainakaan auta.
     
  22. Eri mieltä myös Vierailija

    Minä arvostan vanhemmissani sitä, että he ovat luottaneet meihin lapsiin niin paljon, että tuota tonkimista ei ole tapahtunut. Jokaisella ihmisellä on oikeus yksityisasioihin. Osa on hyvin avoimia, osa tarvitsee sitä yksityisyyttä enemmän.

    Tavaroiden tutkiminen kuulostaa perustellulta vain, jos on todella syytä selvittää, mikä on vialla. Mikäli ei ole, asioihin voi puuttua ja lapsistaan voi huolehtia muutenkin. Terve kiinnostus lapsen asioihin on tietysti tarpeen. On rankkaa, jos koko ajan vahditaan epäluuloisina. Tunne siitä, että epäillään syyttä, on suuri ahdistukseen syy. Rehellisillä ihmisillä on juuri se riski, toisin kuin sinä kirjoituksessasi väität.

    Kun ei luoteta, osa ryhtyy pullikoimaan - annetaan nyt sitten jotain syytäkin epäillä. Pelkään pahoin, että minun luonteellani olisi keskenkasvuisena käynyt juuri noin: olisin ryhtynyt antamaan oikeaa aihetta epäilyksiin.
     
  23. teiniraskaudet Vierailija

    Minä aloin 12-vuotiaana syömään pillereitä, koska seurustelin vakituisesti silloisen 16-vuotiaan pojan kanssa. Lääkäri kirjoittii niit minulle kun kysyin tulenko raskaaksi mielummin kuin kuin että söisin pillereitä. Äidilleni kerroin tästä vasta aikuisena.
     
  24. mie vaanxx Vierailija

    Oh hoh, kylläpä oli edesvastuutonta antaa kehittyvälle lapselle e-pillereitä.
     
  25. Kalakana Vierailija

    Aina voi kauhistella mutta kuten alkuperäinen kirjoitti, muuten olisi ollut kohta toinen kehittyvä lapsi - siis mahassa... Siinä olisi sitten ollut hyvä kehittyä lapsena samalla kuin olisi yrittänyt kehittyä äidiksi...

     

Tilaa Annan uutiskirje!

Annan uutiskirje tuo sähköpostiisi uusimmat artikkelit, testit ja kilpailut.

Kaikki kentät ovat pakollisia
Luonnos tallennettu Luonnos poistettu

Jaa tämä sivu

Alibi
Anna
Deko
Dome
Erä
Hymy
Kaksplus
Kippari
Kotilääkäri
Kotiliesi
Koululainen
Ruoka.fi
Parnasso
Seura
Suomen Kuvalehti
TM Rakennusmaailma
Tekniikan Maailma
Vauhdin Maailma
Golfpiste
Vene
Nettiauto
Ampparit
Plaza
Muropaketti