H
huijattuhyväksikäytetty
Vieras
Tapasin yksinhuoltajana miehen, joka oli ihana lapsilleni, elämänhallinta oli kunnossa, hän oli ahkera, lapsirakas, luotettava ja rauhallinen.
Perustimme pian perheen, koska olimme jo lähelle 40-vuotiaita. Toivotusti tulin raskaaksikin, vaikka aiemmin se oli ollut kovin vaikeaa. Mutta...
...jo raskausaikana alkoivat ongelmat. Mieheltä loppuivat työt, rahaongelmia paljastui (lopulta kymmeniä tuhansia ulosotossa, mutta sehän ei kuulunut minulle), mustasukkaisuutta, huutamista, riehumista, alkoholinkäyttöä. Kaikki oli kuitenkin minun syytäni ja voi kuinka yritinkään muuttua kaikin tavoin.
Menetin suhteet ystäviini. Linnoittauduin lasten kanssa kotiin, koska enhän minnekään saanut mennäkään. Joka päivä sain kuulla, ettei minusta ole mihinkään. Mies kertoi olevansa se ihana mies, johon tutustuin, mutta minun kanssani hänestä tuli hirviö.
Vuosien aikana hän vaati rahaa "lainoihin" 15 000 euroa, eikä koskaan senttiäkään maksanut takaisin. Hän pakotti/painosti seksiin, hajotti minut kaikin tavoin. Olen käynyt psykologilla jo 2,5 vuotta, turvakodissa, vertaistukiryhmissä ja vajaa vuosi sitten sain revittyä itseni irti, mutta vieläkin sattuu. Lapsen huoltajuuden menetyksellä mies uhkailee ja on luvannut murskata elämäni. Mies on täysin syyntakeeton, eikä ota vastuuta yhtään mistään. Kaikkeen on aina joku muu syyllinen. Hän on vain uhri ja kaiken armoilla, mutta hän olisi maailman ihanin ja rakastettavin, mikäli yhteiskunta, minä, työnantajat jne. kohtelisimme häntä hänen tarvitsemallaan tavalla.
Perhesurma nosti taas tunteita pintaan. Minua pelottaa vieläkin. Minua itkettää ja ahdistaa myös valtavasti ajatukset siitä, kuinka mies tosiaan käytti minua hyväkseen monin tavoin. En voi yksinkertaisesti käsittää, kuinka kukaan voi olla niin paha, julma ja itsekäs.
Perustimme pian perheen, koska olimme jo lähelle 40-vuotiaita. Toivotusti tulin raskaaksikin, vaikka aiemmin se oli ollut kovin vaikeaa. Mutta...
...jo raskausaikana alkoivat ongelmat. Mieheltä loppuivat työt, rahaongelmia paljastui (lopulta kymmeniä tuhansia ulosotossa, mutta sehän ei kuulunut minulle), mustasukkaisuutta, huutamista, riehumista, alkoholinkäyttöä. Kaikki oli kuitenkin minun syytäni ja voi kuinka yritinkään muuttua kaikin tavoin.
Menetin suhteet ystäviini. Linnoittauduin lasten kanssa kotiin, koska enhän minnekään saanut mennäkään. Joka päivä sain kuulla, ettei minusta ole mihinkään. Mies kertoi olevansa se ihana mies, johon tutustuin, mutta minun kanssani hänestä tuli hirviö.
Vuosien aikana hän vaati rahaa "lainoihin" 15 000 euroa, eikä koskaan senttiäkään maksanut takaisin. Hän pakotti/painosti seksiin, hajotti minut kaikin tavoin. Olen käynyt psykologilla jo 2,5 vuotta, turvakodissa, vertaistukiryhmissä ja vajaa vuosi sitten sain revittyä itseni irti, mutta vieläkin sattuu. Lapsen huoltajuuden menetyksellä mies uhkailee ja on luvannut murskata elämäni. Mies on täysin syyntakeeton, eikä ota vastuuta yhtään mistään. Kaikkeen on aina joku muu syyllinen. Hän on vain uhri ja kaiken armoilla, mutta hän olisi maailman ihanin ja rakastettavin, mikäli yhteiskunta, minä, työnantajat jne. kohtelisimme häntä hänen tarvitsemallaan tavalla.
Perhesurma nosti taas tunteita pintaan. Minua pelottaa vieläkin. Minua itkettää ja ahdistaa myös valtavasti ajatukset siitä, kuinka mies tosiaan käytti minua hyväkseen monin tavoin. En voi yksinkertaisesti käsittää, kuinka kukaan voi olla niin paha, julma ja itsekäs.
