Hae Anna.fi-sivustolta

Krooninen epäonnisuus

Viestiketju osiossa 'Yliluonnolliset ilmiöt' , käynnistäjänä Crimson, 08.09.2005.

  1. Crimson Vierailija

    Minua vaivaa epäonni elämän kaikilla osa-alueilla. Elämäni on täynnä kriisejä ja minulle on sattunut läpi parikymppisen elämäni uskomattoman epäonnisia asioita. Lisäksi epäonni näkyy myös pienemmissä asioissa. Myös muut ovat kiinnittäneet huomionsa siihen. Huomasin itse asian ensi kerran lapsena, kun mikään ei vain kohdallani tuntunut onnistuvan, ja kaverinikin huomasivat tämän. Saatoin esim. lukea kokeisiin paljon, mutta saada silti aina huonon numeron. Tämä ei johdu suhtautumisestani, olen yrittänyt ajatella iloisesti, mutta se on vaikeaa kun aina potkitaan päähän. Mikä avuksi? Voiko tämä olla todellista?
     
  2. juno Vierailija

    Kyllä, tämä on todellista, elän itsekin tuossa kroonisessa epäonnessa ja olen niistä keskustellutkin näillä palstoilla (ainakin kristallipallolla). Olen tullut siihen tulokseen että minulle on annettu taakkaa kannettavaksi jonkun toisen puolesta joka ei omaansa jaksaisi kantaa. Ja toisaalta, mikä onni tämä onkaan! Kuinka meistä olisi tullutkaan tällaisia mikäli elämämme olisi ollut helppoa? En edes tiedä, itkenkö vai nauranko kun jotain taas tapahtuu. Ja kun se on aina jotain sellaista jota ei IKINÄ tapahdu kenellekkään.
    Olen myös kuullut että koeteltujen ihmisten tulevaisuudella on jokin erityinen tarkoitus. Kenties, toivottavasti ja sitä sitten odotellessa ;}
     
  3. Crimson Vierailija

    Ajatuksesi voisivat olla minun ajatuksiani. Usein tosiaan tuntuu siltä että minulla on myös jonkun toisen taakka kannettavanani. Tarvitseeko maailma hylkiöitä jotta toiset voisivat olla onnellisia? Tuo tulevaisuuskin on pyörinyt mielessäni. Saas nähdä mitä se tuo tullessaan...
     
  4. Kohtis Vierailija

    Samanlaista elämää täälläkin. Joskus tahtoo kyynistyä, eikä oikein mitään uutta uskalla alkaa; pieleenhän se menee kuitenkin. Joku on sanonut, että maksan karmavelkaa edellisestä elämästä. Mene ja tiedä.
     
  5. juno Vierailija

    Crimson, en kutsuisi kuitenkaan aivan hylkiöiksi. Sanotaan ennemmin taakankantajiksi :} Mikäli uskotaan universaaliin karmaan, se tosiaan on niin, että toinen kantaa toisenkin murheet. Eiköhän ne ole silloin ne vahvimmat ihmiset jotka sitten sen taakan kantavat muiden puolesta.
    Ilmeisesti jonain päivänä meidän katsotaan kantaneen tarpeeksi ja kun taakka nostetaan harteilta, löydämme vihdoin itsemme.
     
  6. Nukkumaija Vierailija

    ""Sinä olet luoja, sinä olet luotu.

    Sinä luot vääristymäsi ja totuutesi, näin sinä opit.

    SINÄ VALITSIT sen lapsuuden ympäristön joka kaikkein tehokkaimmin toisi polttopisteeseen vääristymät, jotka OLET VALINNUT työn kohteeksi tässä elämässä.
    Mestarillisesti suunnitellen, rakentaen ja taktiikan halliten olet muovannut ruumiisi, mielesi ja tunteesi.
    Luota sieluusi ja sen viisauteen: se valitsi lapselle olosuhteet jotka muovaavat näkemyksesi elämästä.""


    ""Koeta hyväksyä varjot jotka kulkevat auringon yli.

    Älä itke rajoituksia joita näet ympärilläsi maailmassa. Niillä on tarkoituksensa. Missä sitten voisi oppia jollei epätäydellisessä maailmassa? Älä sure niitä jotka kärsivät, joiden elinmahdollisuudet ovat rajatut.

    Tarkastele maailmaasi väliaikaisena paikkana jonne sielut päättävät tulla, koska ovat valinneet tämän tavan oppia asiansa viimeistä pikkupiirtoa myöten.""

    -Emmanuelin kirja-
    käsikirja maailmankaikkeudessa matkaavalle
     
  7. Crimson Vierailija

    Mutta eikö karmasta sanota, että siihen ja sen puhdistumiseen voi vaikuttaa myös tekemillään hyvillä teoilla? Minusta tuntuu, että aistin tämän kaiken jo todella pienenä, jo silloin kun ympäröivä todellisuuskin oli vielä hämärissä.
     
  8. Crimson Vierailija

    Nyt minä en jaksa enää. En jaksa enää tätä päähän potkimista. Koulullani jaettiin työtiloja oppilaille. Jokaisen piti saada oma. Olin siitä iloinen, sillä viime vuonna edellisessä koulussani olin ainoa jolla ei omaa tilaa ollut. Sain pienen, ei minkään kaksisen tilan, mutta valoisan. Nyt sekin otettiin minulta pois ja annettiin toiselle tytölle, sillä ko. tytön tila annettiin eräälle pojalle. Nyt minulla ei ole tilaa ollenkaan. Opettajat eivät tiedä mitä tehdä. Rakastan kuvataidetta yli kaiken, mutta olosuhteet jyräävät aina ylitseni.
     
  9. crimsonille Vierailija

    Tässä yksi jo yli 50 v taakankantaja. tosi on, että ei aina jaksaisi kantaa toisten puolesta, olkoonkin kuinka vahva ihminen vaan. tuollainen koulumenestyskin on ihan tuttua, paljollakaan lukemisella kun ei silti mennyt asiat päähän niin kuin opettajan mielestä piti. Ja tyhmän mainehan siitä seurasi. Nyt aikuisena jatkuu vaikean läheisen ihmissuhteen muodossa. Kuinka aina vedänkin puoleeni epänormaaleja hankalia ihmisiä. Tämä vaan tiedoksi ettet ole ainoa. Yritä sinä edes välttää tutustumasta vääriin ihmisiin, jos sitä läheistä ihmissuhdetta ei sinulla vielä ole. En tosin osaa sen kummemmin neuvoa, miten löydät oikeanlaisen. Minä kyllä uskon karmaan, välillä etsin keinoja taittaa siltä selän. En usko itse omalla kohdallani, että saan vielä palkkion kaikesta vaivasta. Mutta sinulle toivon parempaa kuin itselläni on ollut. Minua pidetäänkin kävelevänä katastrofina joten minunkin kohdalla on muutkin huomanneet asian.
     
  10. Nakke Vierailija

    ""Sain pienen, ei minkään kaksisen tilan, mutta valoisan. Nyt sekin otettiin minulta pois ja annettiin toiselle tytölle"".

    Nyt alkaa asia valkenemaan. Et ole mitenkään sen huono-onnisempi kuin muutkaan. Olet vain suoraansanottuna NÖSSÖ eli NYHVERÖ. Ilmeisesti olet aina ollut, kun kerroit että muutkin ovat sen lapsuudessasi huomanneet.Et uskalla pitää puoliasi, vaan ajattelet aina että kyllä muut tietävät paremmin. Näin myöhemmällä iällä olet alkanut valehtelemaan itsellesi vetoamalla tuohon ""huonoon onneesi"", vaikka kyse onkin tosiasiassa vain siitä, että muut käyttävät sinua raa'asti hyväksensä. ""Mitä sen väliä, ei se ennenkään ole vastaan sanonut"". Otapas nyt itseäsi niskasta kiinni ja pidä huolta oikeuksistasi!

    Jos työtila on sinulle annettu, ei sinun tarvitse siitä luopua. Joku muu saa luopua omastaan tällä kertaa. Mitään yliluonnollista tässä ei sen sijaan valitettavasti taida olla.
     
  11. Crimson Vierailija

    Tottakai minä kysyin opettajilta ' miksi? miksi juuri minä?' Mutta niin he olivat päättäneet. Tässä asiassa päätäntävalta ei ole minulla. Minä sanoinkin heille, että minulla ei ollut viime vuonna omaa tilaa laisinkaan, ja että nyt TÄYTYY olla, kun minulle on kerran sellainen luvattu. Mutta ihmetyttää se, että miksi 30:n ihmisen joukosta oli taas valittu juuri minut siksi henkilöksi joka joutuu luopumaan omastaan.
     
  12. outolempi Vierailija

    Hei Nakke, vakiovastauksesi on aina ""sensijaan tässä ei valitettavasti taida olla mitään yliluonnollista"". Vaihdahan levyä? Ja millähän oikeudella haukut täällä muita nössöiksi kun et henkilökohtaisesti tunne? Valitettavasti, Nakke, tässä ei nyt taida olla myöskään mitään järjen häivää. Pakene vuorille.
     
  13. Tipsu Vierailija

    Pakko olla niin, että on ihmisiä, joille siunaantuu epäonnea enemmän kuin muille lähellekään keskimäärin!

    Minäkin huomasin tämän kohdallani jo lapsena. Nämä minun epäonneni ovat yleensä sitä tasoa, että niistä ei oikein voi edes puhua. Jos sanon jotain, muut eivät ymmärrä tai eivät pidä niitä tärkeinä. Joudun aina vain jotenkin ""nuolemaan haavani"" yksin.

    Olen tuhannet kerrat miettinyt mielessäni, miksi vanhempani antoivat minulle taakan jo heti siinä, että laittoivat minulle erittäin oudon nimen. Jouduin häpeämään nimeäni joka kerta, kun siitä tuli puhe, minua kiusattiin siitä oikein olan takaa. Vanhempani eivät ymmärtäneet, heidän mielestään minun olisi pitänyt vain olla ylpeä erikoisesta nimestäni eikä välittää muiden ilkkumisista, mutta miten he kuvittelivat, että pieni lapsi, joka yksin seisoo piirin keskellä pilkattavana, pystyy ""nousemaan asian yläpuolelle."" Kukaan ei ikinä puolustanut minua.

    Minulla on myös yksi erittäin haittaava virhe piirteissäni. Olen kärsinyt siitä koko ikäni, aivan lapsesta asti. Laitoin kerran valtavan rahasumman siihen, että sitä yritettiin korjata kirurgisesti, mutta siitä ei ollut hyötyä.

    Olen jo alistunut tiettyyn epäonnisuuteeni. En ole ikinä elämässäni saanut mitään pelkällä hyvällä onnella, kaikesta olen aina maksanut. Epäonnistun säännöllisesti, teenpä mitä vaan. Jos epäonni ei tule oman tyhmyuyteni ja menettelyni seurauksena, se tulee muuten vaan huonon tuurin muodossa. Tämän ovat muutkin huomanneet, ja se jopa herättää hilpeyttä, mikä ei taas minusta ole lainkaan hauskaa.

    Lapsuuteni oli muuten erittäin vaikea, en viitsi tässä kertoa, mitä kaikkea kamalaa siihen kuului. Mutta edes sitä en voi hyvällä muistella.

    Joka ikinen miesystäväni on ollut minulle uskoton. Olen aina saanut ""nenilleni"", yritänpä mitä tahansa. Aina on tullut nainen, joka on polkenut minut maan rakoon. Ja nämä tapaukset on aina olleet mahdollisimman inhottavia, sellaisia, että olen tullut julkisesti nöyryytetyksi. En enää uskokaan mihinkään enkä odota mitään. Olen näennäisesti onnellisessa avioliitossa, mutta tämäkin onni on särkynyt. En ole miehelleni ykkösnainen, vaan hän rakastaa toista. Minulle hän näyttelee rakastavaa, mutta tiedän totuuden ja se sattuu syvällä.

    On tietysti ollut ""onneakin."" Minulla on vakituinen työpaikka. Mutta mistä johtuu, että lähin esimieheni on kuin pahimmasta painajaisesta. Ja minua hän tuntuu erityisesti inhoavan. Työkaverinikin ihmettelevät, miksi aina minä joudun hänen hampaisiinsa aivan erityisesti, vaikka osaa hän olla inhottava muillekin. Silti minä kärsin kaikkein eniten hänen oikuistaan.

    Kaikki, mihin ryhdyn, jotenkin menee pieleen. Jos olen jossakin ryhmässä, joka epäonnistuu kollektiivisesti, lopulta minut osoitetaan syylliseksi. Olen aina se heikko lenkki. Minun kohdalleni osuvat vialliset koneet ja laitteet, aikataulut pettävät juuri silloin kun ei saisi jne. En tiedä, jotenkin tällaiseen turtuu. No niin, nyt on lukijakin, jos on edes jaksanut lukea tähän asti, jo perin kyllästynyt. Ja ajattelee, että itse on osansa valinnut mokomakin jankkaaja ja valittaja ja itsesäälissä kieriskelijä. Joten parempi lopettaa. Lähetän sydämestäni terveisiä kaikille niille muille, jotka samalla tavalla miettivät omaa epäonnen kohtaloaan. Tällä on pakko olla jokin merkitys! En tiedä uskoako tuollaisiin karmoihin ja taakkoihin. Paras ystäväni, jolla toisaalta oli asiat erittäin hyvin ja jota onni tuntui suosivan erityisesti, kuoli kesken nuoruutensa aivan yllättäen. Voiko lopulta sittenkään ajatella, että hänellä oli onnea elämässään?
     
  14. Nakke Vierailija

    Hyvä outolempi,

    kehoitan tarkistamaan tämän ryhmän kuvauksen, jossa kerrotaan ryhmän keskustelujen aihepiirin. Näillä palstoilla en tunne ketään sen tarkemmin, kuin mitä kirjoituksista voi saada selville. Niistä voi saada selville muuten yllättävän paljon, tai sitten voi tehdä harhapäätelmiä. Ja mielestäsi haukkua ei saa, mutta vuorille saa käskeä pakenemaan? Olit siinä kyllä aivan oikeassa, että kirjoituksessasi ei tainnut olla mitään järjen häivää.

    Pahoitteluni Crimsonille, taisin esittää asian liian kärkkäästi. Tarkoitukseni ei ollut haukkua maanrakoon, vaan lähinnä herättää.
     
  15. Crimson Vierailija

    Samansuuntaista se on minullakin. Lapsuus oli vaikea, ihosairaus on runnellut kasvoni jotka olivat jo ennestään 'persoonalliset.' Luonnollisesti minua kiusattiin näistä piirteistäni koulussa. Myös minut on hylätty kaikissa rakkaussuhteissa toisen naisen vuoksi. Moni ystäväkin on jättänyt. Kunpa joskus kävisi toisin...
     
  16. Jepjep Vierailija

    Kohtalontoveri!Mul on kans jatkuva epäonni miltei kaikessa.Asioita jotka luulis et ei voi mahdollisia olla tapahtuu juuri minulle..Esim tän pvänänen kelan käynti..Empä tienny et et yli sadan euron laskusta ne jopa korvaa 4.98e..Sadoista kokeista juuri minun kokeist korvattiin vähiten..Olen usein miettiny et mitä pahaa olen tehny et tämä epäonni vaanii mua.Ja niinku muutki on kertonu niin saan itse kans kuulla ""tollast ei voi ku tapahtua sulle"" hyviäki asioita on tapahtunu ja silloin iloitsen niistä vaikka ne olisivat pieniä asioita!Isä aina toteaa mulle et se johtuu geeneistä ku hän samanlainen,mut niin tämä vaivaa miestä kans.Eli tämä ilmeisesti tarttuva tauti,ja jollai se on krooninen ja meil ku tänne kirjottanu se ainakin on.Nytpä taidan mennä hakemaan uuden puhelimen ku edellinen tilttas vaihteex taas ei ollu ku 5 krta..
     
  17. Jepjep Vierailija

    Kohtalontoveri!Mul on kans jatkuva epäonni miltei kaikessa.Asioita jotka luulis et ei voi mahdollisia olla tapahtuu juuri minulle..Esim tän pvänänen kelan käynti..Empä tienny et et yli sadan euron laskusta ne jopa korvaa 4.98e..Sadoista kokeista juuri minun kokeist korvattiin vähiten..Olen usein miettiny et mitä pahaa olen tehny et tämä epäonni vaanii mua.Ja niinku muutki on kertonu niin saan itse kans kuulla ""tollast ei voi ku tapahtua sulle"" hyviäki asioita on tapahtunu ja silloin iloitsen niistä vaikka ne olisivat pieniä asioita!Isä aina toteaa mulle et se johtuu geeneistä ku hän samanlainen,mut niin tämä vaivaa miestä kans.Eli tämä ilmeisesti tarttuva tauti,ja jollai se on krooninen ja meil ku tänne kirjottanu se ainakin on.Nytpä taidan mennä hakemaan uuden puhelimen ku edellinen tilttas vaihteex taas ei ollu ku 5 krta..
     
  18. syytön Vierailija

    Epäonnisia elämäntarinoita lukieassani haluan vain todeta, että vika ei ole teissä vaan ""muissa"". Jos pienen poikkeaman takia saa ympäristön vainon osakseen, se ei ole teidän syynne. Jos hyväuskoisuutensa takia, saa seurakseen pelkkiä pettureita, se ei ole teidän syynne. Olette persoonallisia ja hyväntahtoisia. Teette maailmasta paremman paikan, toisin kuin ne jotka ovat ylitsenne kävelleet.
     
  19. Jade Vierailija

    Luin koko viestiketjunne enkä halua ollenkaan halveerata kysymystä epäonnen karmasta. Haluaisin kuitenkin avartaa keskustelua hiukan, koska olette kaikki upeita ihmisiä ja toivoisin, että saisitte elämästänne irti kaiken sen, minkä olette siltä ansainneet.

    Omassa elämässäni on ollut sekä onnen että syviä epäonnen jaksoja. Näistä jälkimmäiset (ja tarkoitan pahoja ketjuja; en mitään työtilan menetyksiä, vaan kaikkea aina läheisten kuolemista rikoksen kohteeksi joutumiseen, työpaikan ja terveyden menetyksiin) olen onnistunut katkaisemaan asenteenmuutoksen ansiosta.

    Se on vaikeaa, mutta mielestäni ainut keino katkaista epäonnen ketju. Rupeat vain ajattelemaan kaikesta positiivisesti tyyliin: ""No, nyt olen ainakin kokenut niin paljon menetyksiä, että voinpa kirjoittaa tästä aiheesta kirjan"" tai ""Onpa upea kaunis syyspäivä - mikä mahtava tunne, ettei tarvitse mennä töihin, lähdenpä sieneen niin saan ilmaisen lounaankin samalla"". Jos juna-aikataulut pettävät tärkeän työpaikkahaaston edellä, ajattelen ""Tällä on jokin merkitys. En olisi sitä oikeastaan halunnutkaan."" Ulkonäköasioista voi aina ajatella ""Onpa hyvä, etten ole saanut kaikkea helposti. Sitä paitsi tutkimusten mukaan kauniilla ihmisillä on eniten ihmissuhdeongelmia"".

    Se on vaikeaa: jos on tottunut negatiiviseen ajatteluun, se käänteinen selitys pyrkii pulpahtamaan itsepäisesti pintaan. Mutta se pitää hukuttaa, painaa pohjamutiin, jos tahtoo onnistua. Itse olen kaikki ""pahoissa ketjuissa"" tapahtuneet vastoinkäymiset onnistunut kääntämään elämäniloksi ja luovuudeksi. Toivon sydämestäni voimia kaikille,


    Jade
     
  20. Julietta Vierailija

    Crimson, oletko miettinyt, miten valtavan onnekas olet, kun olet taiteellisesti lahjakas ja vieläpä päässyt opiskelemaan haluamaasi alaa.

    Ethän loukkaannu, mutta mulle tuli mieleen, että otat hyvät asiat itsestään selvinä ja suurentelet harmeja (niitä on kaikilla, ja ne kuuluvat elämään). Esimerkiksi tuo työtilajuttu. Ottaa varmaan päähän, mutta voi kohtalon koura paljon julmemminkin kurittaa...

    Jos olet visuaalinen ihminen, läksyjen pänttäys on ollut sinulle työläämpää kuin jollekin verbaalisemmalle lapselle. Olisitko silti valmis antamaan pois taiteelliset lahjasi, jotta kirjatieto jäisi paremmin päähän (juuri kukaan ei ole hyvä KAIKESSA).

    Tipsu, oletko ajatellut, että tuollainen mies kannattaisi jättää.

    Jade kirjoitti todella asiaa! Siihen ole muuta lisäämistä kuin se, etä joskus vastoinkäymisillä (esim. junasta myöhästyminen työhaastatteluun mentäessä) on jokin merkitys (no vaikka ei tule saaneeksi epämieluisaa työpaikkaa).




     
  21. Crimson Vierailija

    Tämä saattaa kuulostaa makeilulta, mutta olen sekä visuaalinen, että verbaalinen ihminen. Itseasiassa minut käytettiin ala-asteikäisenä psykiatrilla joka totesi minun olevan verbaalisissa taidoissa vuosia ikäisiäni edellä. Koulun kanssa ei ole siis sellaisia asioita ollut. Mutta elämäni muut asiat, ihmissuhteet jne. tuntuvat aina romahtavan. Jos tapaan jonkun, hänet otetaan minulta pois. Elämäni koossapitävät asiat, jotka niin usein tuntuvat monella olevan kunnossa.
     
  22. Crimson Vierailija

    No, nyt edellinen viesti lähti keskeneräisenä. Siis sellaiset elämän tukipilareina toimivat asiat aina romahtavat.
     
  23. Jade II Vierailija

    Osaatko tuntea kiitollisuutta, Crimson?

    Monet tässä ketjussa keskustelleet ovat avautuneet, halunneet auttaa sinua, antaneet omasta ajastaan ja kirjoittaneet ajatuksistaan. Ohitit kaikki kommentit täysin - vain jatkaaksesi valitusta. Mietipä, mistä ongelmasi ihmissuhteissasi johtuvat.


    *ensimmäistä kertaa tällä palstalla sisuuntuneena

    Jade II
     
  24. Sinilemmikki Vierailija

    Jade II tarkoitti kauniisti sanottuna, että kun ihminen alkaa tuntemaan kiitollisuutta siitä, mitä hänellä on, alkaa hän saamaan lisää hyvää itselleen.

    Tämä on yksi universaali laki.

    Sinulle annetaan vain sen verran kun jaksat kantaa. Jos kannat taakkasi kevyesti olipa se sitten hyvää tai pahaa, niin se taakka tuntuu kevyelle ja saat sitä lisää. Hyvä vetää puoleensa hyvää - eli kiitos siunataan. Paha vetää puoleensa pahaa - eli suremalla suru lisääntyy. Bumerangi-ilmiö. Samankaltainen vetää puoleensa samankaltaista.

    Eli kun mietit sitä, että epäonni seuraa sinua, niin jokainen tapahtuma on elämässäsi tavallaan sitä varten, että kasvaisit siitä ja tuntisit syvemmin, ymmärtäen, sitten irrottaen ja siirtyen eteenpäin.

    Eli samalla sinua neuvotaan päästämään irti - päästä irti noista epäonnen muistoistasi - keskity tähän hetkeen ja tulevaan. Oletko kuullut Esa Saarisen ""onnistumisen videosta"" - pistä sellainen pyörimään joka päivä ja heitä ne epäonnistumisen videot roskiin.

    Kaikkea hyvää elämääsi :)
    t. Sinilemmikki
     
  25. Jade II Vierailija

    :) Jep, taisin kärähtää... *haistaa savuavien enkelin sulkien tuoksun
     
Kaikki kentät ovat pakollisia
Luonnos tallennettu Luonnos poistettu

Jaa tämä sivu

Alibi
Anna
Deko
Dome
Erä
Hymy
Kaksplus
Kippari
Kotilääkäri
Kotiliesi
Koululainen
Ruoka.fi
Parnasso
Seura
Suomen Kuvalehti
TM Rakennusmaailma
Tekniikan Maailma
Vauhdin Maailma
Golfpiste
Vene
Nettiauto
Ampparit
Plaza
Muropaketti