Kuinka kauan jaksaa 2.5 v taistella syömisen kanssa?

[harmaana hillo]

Ennen söi kaiken mitä vaan eteensä kannettiin, eikä nirsoillut mistään ruoasta. Söi reippaasti itse, toisin kuin nyt.

Nyt on parin kuukauden verran syönyt äärettömän huonosti. Yhtäkään lusikallista ei saa laitettua suuhunsa itse ja on ihan sama mitä tarjotaan, kaikista vaan pudistelee päätään ja kieltäytyy syömästä.

Esimerkiksi puuro, on aivan sama mitä laitan sekaan, ei vaan suostu syömään. Jos annan leipää, mälvää sitä niin kauan suussaan, että tulee oksennus. Vihannekset ja hedelmät (jotka aikaisemmin olivat herkkua) ei myöskään maistu.

Karkkia, pullaa ja keksiä jne kyllä haluaisi, mutta en ole antanut.

Kipeä ei ole, käytin lääkärissä, missä tutkittiin korvat, kurkku ja keuhkot, katsottiin vielä tulehdusarvotkin.

Todella ärsyttävää. Miten tämä pelleily loppuisi?

 

["jaa"]

Loputtomasti. Älä anna periksi. Tarjoat vain sitä yhtä ruokaa mitä on tarjolla. Jos ei syö, annat olla syömättä. Seuraavan kerran tarjoat seuraavalla ruoka ajalla.

 

["vieras"]

Varmaan niin kauan kun kyseessä on taistelu. Ei kannata tehdä ruokailusta mitään numeroa. Ruoka pöytään, lapsi syömään, syö tai ei, pois pöydästä ja käytävällä eteenpäin.

 

[hillo]

Ajattelinkin koittaa nyt sitä, että lapsi sitten poistetaan heti pöydästä kun ruoan mälväys alkaa. Tuskin se itseään nälkään näännyttää kuitenkaan?

 

[pupeltaja]

[QUOTE="vieras";25023397]Varmaan niin kauan kun kyseessä on taistelu. Ei kannata tehdä ruokailusta mitään numeroa. Ruoka pöytään, lapsi syömään, syö tai ei, pois pöydästä ja käytävällä eteenpäin.[/QUOTE]

Meillä samanlailla. Sillon ainoostaan, kun ollaan lähdössä johki reissuun, et toivoisin lasten käyttäytyvän hyvin, ne eivät todellakaan käyttäydy hyvin jos ovat nälkäisiä, niin sillon sit koitan saada ne jollai kikkakonsteilla syömään ees vähän..

 

["uusi"]

Jaksaa ja jaksaa aina vaan. Menee joskus ohi, ota rennosti. Ymmärrän tuskan, mutta ei lapsi itseään nälkään tapa ja tuo ikä todella on se kokeiluvaihe. Ihan rauhassa vaan tarjoat mitä ruuaksi on ja se siitä Meillä 2/3 souvasivat tuon kanssa ainakin äidin mielestä kunnolla, varmaan esikoisen kanssa oli oikein tepinöissäänkin, mutta kylläpä poika kasvoi silloin ja jälkeenkin kovasti, ettei mitään hätää ollut.