Kuinka moni myöntää

[Rebecca]

Elävänsä ns.""kulissiliitossa""

-tutun turvallista
-yhteiset lapset
-yhteiset velat, omaisuus

Puoliso voi olla vaikka juoppo, hakkaaja, välinpitämätön, ei sexiä jne...

Moniko elää ns""läheisriipuvaisuussuhteessa""..., Ei enää mitään yhteistä, ollaan vaan ja roikutaan toisessa, kun ei uskalleta(voida) lähteä..Kertoilkaapa kokemuksianne?

 

[Patty]

Minä myönnän ja myöntäminen helpottaa asian käsittelyä.

Emme sovi enää lainkaan toisillemme ja kumpikin tietää että ero olisi paras ratkaisu henkiseen pahoinvointiin mutta ero ei ole ainakaan vielä mahdollinen... juuri näistä typeristä omaisuus- , velka- ja lapsissyy vuoksi.

Ero siis ei johtuisi hirveän kauheasta ongelmatilanteesta , pettäminen, juominen, väkivalta ym. vaan silkasta erilleen kasvamisesta ja toisen todella suorastaan ärsyttäväksi muuttumisesta. Ei muuttumisesta pahemmin konkreettisesti mutta ei vain enää kestä samaa tyyppiä tässä elämäntilanteessa ja näin on puolin sekä toisin.

Kulissia tämä on kaikki ja nyt kun mieskin sen myöntää on minullakin helpompaa. Tavallaan sanattomasti molemmat odotamme ja työstämme ajatusta tulevasta erosta. Haluamme kuitenkin että se tehdään viisaasti ja hallitusti ja järkevässä saumassa, eikä hätiköiden ja niin että kaikki kaatuisi pääle.

 

[myönnän]

myönnän että olen kiinni miehen ansiossa, yhteisissä veloissa lapsia ei onneksi ole..


mutta tätä pakenemistahan tämä elämä on.

 

[Sama..]

..juttu täällä. Kyllä meitä tavan vuoksi puolisossa roikkuvia on paljon. ei uskalla repäistä itseään irti, eikä ole taloudellisestikaan mahdollista. tässä sitten kidutaan.

 

[vaimo]

hei,

jep. Olen samassa veneessä kuin te.

Olen ""menetetty näyttelijä"" teatterille..siis kulissia on ollut jo vuosia...

on velkaa, lapsia ja hiukan jo omaakin.

Miksi tähän jääty? no kun olen sellainen luonne joka haluaa yrittää vielä kerran. Mies ei tosin ole juoppo, vaan itsekeskeinen ...tyyppi! Ajattelee vain omaa parastaan..omia menoja...ym...

Kun jään lasten kanssa esim. jos hän menee työpaikan juhliin, hän tokaisee ""harjoittele tulevaisuuttasi lasten kanssa..yksin""..

Harjoitellut olen ja kohtapa kun tietyt asiat ja velat ovat minimaalisia, niin ""BINGO""..mä ja lapset hävitään...

Siinä teille Siskot jotain mitä ette kadehdi..

 

[Jedda]

Minä myönnän ja tuhat muuta, tehkäämme JOTAIN!!!!!!!

 

[Sama täällä]

Akka on ärsyttävä, nalkuttava, lihava, haiseva sika ja minä melkein suvereeni alfauros, mutta en osaa tehdä tilanteelleni mitään kun en osaa keittää puuroa ja muutenkin on vaan kivempaa valittaa kun erota. Lisäksi olen työtön ja muutenkin vähän tyhmä ja perseessäni on märkivä finni.

 

[Repe]

Asiaa!
Miesten on vaikeampaa lähteä paskaliitosta ennekuin ovat löytäneet uuden!!!
Naiset lähtevät, kun ovat saaneet tarpeekseen!

 

[Senja]

Mulla sama kun Pattylla; asian myöntäminen helpottaa sen käsittelyä. Meillä mies elättelee vielä toiveita yhteisestä onnesta, mutta itse en ole rakastanut häntä enää aikoihin.

En kuitenkaan uskalla erota, sillä pelkään jääväni yksin.
Nyt minulla on siis kotona mukava kaverimies, seksiä saan rakastajalta, ja olen tähän elämään jo tottunut.

 

[mies]

""En kuitenkaan uskalla erota, sillä pelkään jääväni yksin.
Nyt minulla on siis kotona mukava kaverimies, seksiä saan rakastajalta, ja olen tähän elämään jo tottunut.""

Sanonko mitä! Hitleri sinä olet.

 

[Lekku]

Myönnetään myönnetään.
Ollaan vaan ja roikutaan omassa talossa, lapsissa, veloissa, ""turvassa"" , kaikessa vuosien takaa.

Muija on juoppo, hakkaa mua sekä lapsiakin. Ei seksiä, juoksee kapakoissa jne, tai omien ""kavereitten"" porukoissa.

Tätähän se on.

 

[Hennuliini]

Niin no toisaalta naiset kuulemma kituttavat pitempään esim. alkoholisoituneen tai muuten ongelmaisen miehen rinnalla, kuin taas miehet taas eivät jaksa niin kauan katsoa naisen juomista. Luin tuon jostain. Mistähän johtuu...Äidin vaistostako, hoivaamis vietistä vai mistä?

 

[Myös]

Nostan sinulle hattua, koska kuitenkin olet lähdössä ja jos sulla on myös tuollainen sovinisti-possu kotona, lähtekää vain.
Onnea toivon matkallenne, kyllä te pärjäätte, niin yritän minäkin tehdä. Helppoa ei irtiriuhtaisu ole, mutta eiköhän me kaikki olla ansaittu parempaakin elämää ja sitä löydetään.
Älkää jääkö kynnysmatoiksi, sillä se satuttaa todella paljon, tiedän sen...

 

[Pölhö-Kustaa]

Täällä ollaan. Mulla ei ole mitään yhteistä avovaimoni kanssa. Yhdessä ollaan vain tottumuksen takia kun ei viitsi sinkkuna elää. En enää halua edes seksiä hänen kanssaan. Voi kun löytäis jonkun uuden jonka kanssa voisi tuntea oikeaa yhteenkuuluvuuden tunnetta.

 

[M35]

Tunnustan minäkin. En lähde kun en halua eroon lapsista. Pettänyt en ole kuin oman käteni kanssa vaikkei seksiä ole ollut useaan vuoteen. En ole uskaltanut ettei tule ero lapsista. Vaimo kyllä käy aika tiuhaan tyttöjen kanssa iltaa viettämässä. Usein on kotona vasta seuraavana päivänä; monesti näitten keikkojen jälkeen alkavat ylityötkin kertyä. Palkkakuitissa ei tosin ole ikinä mitään näkynyt kun olen kurkistanut.

Että tälleen meillä vielä varmaan vähintään viitisen vuotta, sitten alkavat lapset olla isompia ja aika nostaa hanuria. Ikävä kyllä asunto & kesämökkikin on silloin jo maksettu, pääosin minun tuloistani ja puolet tietysti pettäjävaimolle. Taitaa raha olla perushoitajavaimon motiivi, sen verran tarkkaa pitää huolta etten vain tuhlaa rahoja, omien ostosten kanssa ei sitten ole niin väliä, vaatteet on viimesen päälle ja bemari piti työautoksi saada, ei kelvannut Toyota vaikka minulle se sopi hyvin.

 

[myönnän:]

Elin yli 20 vuotta kulisseissa (jotka lopulta itse kaadoin) lasten, läheisriippuvaisuuteni, taloudellisen heikon tilanteeni, tavan, pelkäämisen vuoksi miehen kanssa, joka ei lyönyt, mutta kohteli muuten huonosti, alisti, huorasi, eli poikamiehenä perheessä.

Huomatkaa aikamuoto: luojan kiitos saan kirjoittaa imperfektissä

 

[Kiililli]

joo, ei vaan viitsi pistää eroa vireille samana vuonna kun on naimisiin mennyt...

 

[myönnän nr2]

Sori, joku muukin myöntää tuolla ylempänä samalla nimimerkillä. No, myönnetään kuorossa ;D

 

[Liikemies]

Ja ongelma oli mikä?

Itse olen menestyvä liikemies, rakastajat löytyy, on hyvin nuori ja kaunis. Kotona pyykkäri, lasten hoitaja ja kokki. Kaikki OK. Teiltä puuttuu jotain elämästä, ei se ole puolisosta kiinni, onni nimittäin.

 

[imperfekti]

Minäkin olen ollut imperfektimuodossa jo kauan.
Naureskelin aamun uutisille. Leila Palmu pakeni Lappiin.
Minäkin pakenin sinne aikoinaan päätä selvittämään.
Leilan elämä on kuin minun ex-elämää.

Kisukin eroaa. Tunteet vain jäljelle jäi oli aikoinaan mielibiisini. Mikähän Kisun tunteille tuli?

Minäkin sanon melkein päivittäin, että olen Suomen paras näyttelijä. Tytär menee koulun kanssa katsomaan näytelmän Ihmisiä hyvinvoinnin rajamailla tai jotain sinne päin. Minun ei tarvitse istua teatterissa. Tiimi, Virhe, Firma ym. viritykset ovat kuin suoraan minun elämän käsikirjoituksesta. Jo nähtyä ja koettua. Ei voisi vähempää kiinnostaa.

Tänään olen saanut työpaikallani paljon sähköpostia. Almanakka täyttyy pikkuhiljaa pakollisista menoista.

Lukekaapa Nordean asikaslehdestä eronneen miehen kirjoituksia. Olisi kiva tietää onko tuo mies joskus lueskellut minun sekopäisiä kirjoituksia. Minähän olen ollut se ikuinen maanvaiva eli palstan riesa Elleissä vuosikausia.

En kaipaa takaisin kulisseihin. Syksyllä pääsen vähällä. Ei tarvitse mehustaa. Sen kuin vai on ja möllöttää.

Katsoin eilen lisätöiden jälkeen Sillä Silmällä. Aikamoinen possu kehittyi jollakin tavalla siedettäväksi. Näköjään Isossa Omenassakin on siedettävistä miehistä puutetta.
En uusimman Annan mukaan Angelina Kalliollakaan pyyhi miesasioissa hyvin. Tyhjästä on vaikea nyhjäistä.

Ilmankin miestä pärjää. Liikemiehetkin joskus rauhoittuvat.
Liike pysähtyy ja he ovat vain miehiä pienellä iillä. Niin minunkin exälle kävi. Liikemies pahimmasta päästä.
Ihailee muuten Palmua ja omistaa puheidensa mukaan jonkun taulun. Onneksi ei tarvitse olla niitä latoja katsomassa. Maalaan itse paljon fiksumpia tauluja kunhan joskus otan sudin käteen. Eläkepäivillä ajattelin sitten sutia.
Jätän sitten Elleissä roikkumisen vähemmälle.

No niin Ellit. Mikä on seuraava kohtaus kulissiliitossa.
Osanjako on se sama entinen vai joko vaihdetaan rooleja?