Kuinka usein teidän kotihoidossa olevalla 2-vuotiaalla on ikäistänsä seuraa?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja yks
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Y

yks

Vieras
Siis kavereita, joiden kanssa leikkiä ja totutella olemaan muidenkin lasten kanssa. Juu, eihän tuon ikäiset varsinaisesti vielä yhdessä leiki, mutta siis sillai et tottuu muihinkin lapsiin...

Ku mua vaivaa se,ettei meillä juuri ole sellaisi ystäväperheitä, joilla olisi likellekkään tuon ikäisiä lapsia ja joista pojallemme olisi seuraa. Mistä hän saa oppia siihen, miten muitten lasten kanssa ollaan. Puistoillaan usein, mutta siellä on useimmiten leikkimässä joko paljon vanhempia tai selvästi nuorempia. Perhekerhoakaan ei nyt kesäisin ole..
 
Ei ikinä.. Tooosi harvoin tapas miun siskon lapsia joilla ikää 8,9 ja 1v, puistoja yms ei oo kävelymatkan päässä et näkis sielläkään. Luojan kiitos saatiin asunto lähempää keskustaa, poika menee päiväkotiin, mies töissä ja ite työharjoittelussa niin näkee muitakin kun vanhempansa. Tuo ollut aikamoinen stressin aihe itellä että pojalla ikää 2v4kk eikä vieläkään ketään ketä nähdä edes kerran viikkoon niin päätin että ei näin voi jatkaa, ei lapsi eikä myökään..
 
Meillä lähinnä nähdään samanikäisiä puistossa tai kerhoissa, harvemmin nykyään edes mitään vierailuja. Haluaisin kyllä enemmän että olisi ihan sisäleikkejä, ulkona ei tule niin otettua kontaktia kun kaikki lapset viipottavat omissa leikeissään. Pitäisi vaan alkaa järjestämään.
 
Yleensä joka ulkoilulla, joita useimmiten 2xpäivässä. Tuttujen kasten kanssa on jo selvää yhteisleikkiä. Poikkeuspäiviä toki välillä, esim ollaan puistossa niin, että siellä on paljon lapsia muttei tuttuja.
 
tuon syyn takia lapsi meni tarhaan ja minä töihin...alkuhankaluuksien jälkeen on alkanut viihtyä tosi hyvin ja on saanut jopa kavereita:)...ja mulla ei ole enää huonoa omaatuntoa!
 
säännöllisesti 3 krt viikossa käytiin perhekahvilassa. lisänä isoveli, ja omassa pihassa pari koululaista. nyt käy puistossa 4 krt viikossa aamusta, vaihdellen sitten muuta seuraa
 
Meillä kans rivarissa ja pihapiirissä asuu saman ikäisiä joita nähdään päivittäin joko pihalla tai sisällä. Lisäks meidän lapsilla on vain vuosi ikäeroa joten melkein ikäistä seuraa on koko ajan :D
 
Hyvin harvoin. Käydään kyllä puistossa päivittäin/pari kertaa päivässä, mutta täälläpäin suurin osa lapsista on paljon vanhempia. Syksyllä pitää joku kerho löytää, vaikka täältä on tosi vaikea ilman autoa (jota mulla ei ole) lähteä minnekään, kun julkiset ei toimi meilläpäin. Olen vielä syksyllä viimeisilläni raskaana, joten saa nähdä miten tän asian kanssa käy. Harmittaa kyllä, kun ei edes tunneta täältäpäin ketään, jolla olisi samanikänen lapsi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja --:
Hyvin harvoin. Käydään kyllä puistossa päivittäin/pari kertaa päivässä, mutta täälläpäin suurin osa lapsista on paljon vanhempia. Syksyllä pitää joku kerho löytää, vaikka täältä on tosi vaikea ilman autoa (jota mulla ei ole) lähteä minnekään, kun julkiset ei toimi meilläpäin. Olen vielä syksyllä viimeisilläni raskaana, joten saa nähdä miten tän asian kanssa käy. Harmittaa kyllä, kun ei edes tunneta täältäpäin ketään, jolla olisi samanikänen lapsi.

Täällä juuri toisinpäin. Vanhin lapsi oli 5-6-vuotiaana kotihoidossa ja raskas vuosi oli hänelle kun kavereita niin vähän. Parivuotias nyt vielä menee kotona vaikka ei päivittäin niin paljoa tapahtuisikaan, on niin eri kehitysvaihe.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja --:
Hyvin harvoin. Käydään kyllä puistossa päivittäin/pari kertaa päivässä, mutta täälläpäin suurin osa lapsista on paljon vanhempia. Syksyllä pitää joku kerho löytää, vaikka täältä on tosi vaikea ilman autoa (jota mulla ei ole) lähteä minnekään, kun julkiset ei toimi meilläpäin. Olen vielä syksyllä viimeisilläni raskaana, joten saa nähdä miten tän asian kanssa käy. Harmittaa kyllä, kun ei edes tunneta täältäpäin ketään, jolla olisi samanikänen lapsi.

Täällä juuri toisinpäin. Vanhin lapsi oli 5-6-vuotiaana kotihoidossa ja raskas vuosi oli hänelle kun kavereita niin vähän. Parivuotias nyt vielä menee kotona vaikka ei päivittäin niin paljoa tapahtuisikaan, on niin eri kehitysvaihe.

Ei meidän 2-vuotias... Osaa olla todella dramaattinen ja vaatisi jatkuvasti viihdyttämistä (kirjoitinkin tästä tuonne virike-ketjuun nimimerkillä sivusta).
 
Alkuperäinen kirjoittaja --:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja --:
Hyvin harvoin. Käydään kyllä puistossa päivittäin/pari kertaa päivässä, mutta täälläpäin suurin osa lapsista on paljon vanhempia. Syksyllä pitää joku kerho löytää, vaikka täältä on tosi vaikea ilman autoa (jota mulla ei ole) lähteä minnekään, kun julkiset ei toimi meilläpäin. Olen vielä syksyllä viimeisilläni raskaana, joten saa nähdä miten tän asian kanssa käy. Harmittaa kyllä, kun ei edes tunneta täältäpäin ketään, jolla olisi samanikänen lapsi.

Täällä juuri toisinpäin. Vanhin lapsi oli 5-6-vuotiaana kotihoidossa ja raskas vuosi oli hänelle kun kavereita niin vähän. Parivuotias nyt vielä menee kotona vaikka ei päivittäin niin paljoa tapahtuisikaan, on niin eri kehitysvaihe.

Ei meidän 2-vuotias... Osaa olla todella dramaattinen ja vaatisi jatkuvasti viihdyttämistä (kirjoitinkin tästä tuonne virike-ketjuun nimimerkillä sivusta).

Esikoinen oli samanlainen, Aika monesti esikoiset on. Seuraavat tottuvat helpommin, ettei aina ole joku saatavilla :) En muutenkaan montaa parivuotiasta tunne, jotka touhuaisivat pidempään yksikseen, ovat niin paljon vielä vanhemmissa kiinni, kuuluu kehitykseen. Toiset on tietysti tarvitsevampia, mutta jos lapsia on yksi parivuotias niin hänen kanssaan pystyy tekemään helposti ja paljon. Käydä vaikka uimassa tai pyöräillä pitkiä lenkkejä.
 
tyttö 1v5kk ja poika 3v9kk kotihoidossa ovat ja touhuavat jo kummasti keskenään. pienemmästä en mietikää tarvisiko seuraa, mutta isompaa välillä jo mietin. syksyllä alkaa kerho sitten, muskari ja liikuntakerho. pienemmälle ei vielä harrastuksia, muskari korkeintaan. Ystäviä tapaamme noin kerran viikossa. naapurin pphoitajalla käydään noin kerran viikossa leikkimässä pihalla.

aina välillä sitä puntaroi mikä on lapselle parhaaksi. toisaalta oppiako toimimaan ryhmässä, mikä on tärkeää. Mutta toisaalta en halua aliarvioida rauhaisaa kasvuympäristöä kotona. ja tähän mennessä olen aina tullut siihen tulokseen vielä, että haluan olla kotona lasten kanssa kun se on mahdollista, ehtivät ne vielä tulevina vuosina touhuamaan ryhmässäkin. tässä asiassa ei mielestäni ole oikeaa tai väärää tapaa. mielipiteitä, liian äkkiä ne lapset kuitenkin isoksi kasvavan.
 

Yhteistyössä