Kuka huijasi

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ketä?
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

ketä?

Vieras
Tapasin koulutuspäivillä charmantin 50 v miehen, jonka kanssa synkkasi heti loistavasti. Mies kertoin surullisena, että hänen avioliittonsa on loppumassa, sinettiä vaille finaalissa. Tapailtiin, oli oikein ihanaa seurustella parin vuoden yksinolon jälkeen. Tapaamisia tosin oli kerran pari viikossa, mies kuulemma matkusteli paljon.

Vähän aikaa sitten hän kutsui minut yöksi kotiinsa. Otin sen oikein merkkinä siitä, että hän on tosissaan. Vaimo kuulemma asui vielä kotona, nukkui makkarissa ja mies oli muuttanut poismuuttaneen lapsen huoneeseen, jossa me myös yövyimme. Vähän ihmettelin, kun mies sanoi, että älä sitten avaa tuota makkarin ovea ( vaimo oli matkoilla).

Uteliaisuuteni heräsi, kun mies viipyi pitkään suihkussa ja kurkkasin makkariin. Pöyristyin, kun siellä oli parisänky pedattu kahdelle, petaamaton ja näkyi, että molemmilla puolilla nukuttiin. Miehen lempikirjakin oli toisella yöpöydällä ja miehen varalasit. Minulla alkoi raksuttamaan ja vaadin mieheltä selitystä asialle. Hän väitti, että oli nukkunut siinä viime yön, kun vaimo oli poissa.

Asia kaihersi niin paljon, että vaimon tultua matkalta päätin soittaa hänelle. En ole koskaan halunnut seurustella ukkomiehen kanssa ja asia oli vaivannut minua paljon.

Kerroin vaimolle, että olen seurustellut hänen miehensä kanssa kolmisen kuukautta ja onko heidän eronsa kohta voimassa. Vaimoparka sopersi, että ei hän tiedä mitään mistään avioerosta, kaikki on heillä ihan ok ja kuinka tämä on mahdollista. Eivät edes ole riidelleet.

Suljin puhelimen ja soitin miehelle ja kiitin hotelliöistä ja ruusuista ja hajuvesistä ja sanoin, että taitaa olla keskustelun paikka, kun menet kotiin. Hyvästi.

Siitä lähtien mies ensin soitteli ja sitten kun en enää vastannnut, pommittaa tekstiviesteillä ja sähköposteilla. Minä kuulemma olen tuhonnut hänen avioliittonsa, minä tein väärin, kun soitin vaimolle. Minähän tiesin, että hän on naimisissa.Hän kyllä olisi ajan mittaan ottanut eron, kun olisi selvinnyt, että meidän suhteemme kestää. Ja nyt minä olen pilannut hänen tulevaisuutensa, kun vaimo ei anna anteeksi.

Minähän tässä huijattu olen, helvetti. Ja pettynyt. Perse näitä ukkomiehiä. Ja miten nämä päivittäiset tekstarit saa loppumaan, työni vuoksi en voi muuttaa puhelinta salaiseksi.

 
Hah-hah, ihan oikein sille ukkomiehelle. Näitä lusmuja näköjään riittää, joiden pitäisi saada rusinat pullasta ja pitää vielä se pullakin.

Sinä et ole tehnyt mitään väärää, sinä teit oikein. Ethän vain vastaa niihin tekstareihin?
 
No on kyllä aika törkeää käytöstä miehen puolelta.

Mutta mitä taas tästä opittiin: ei aleta seurustelemaan sellaisen kanssa, jonka ero ei ole jo takana päin. Jos vielä asutaan yhteisessä kodissa, kannattaa kyseinen henkilö kiertää kaukaa.
 
Sinä rikoit kymmenettä käskyä: ""Älä himoitse lähimmäisesi aviopuolisoa."" Olipa liiton tilanne mikä tahansa miehen omien puheiden mukaan, lähimmäisen viralliseen puolisoon ei sotkeuduta.

Mies rikkoi kuudetta käskyä: ""Älä tee huorin.""

Sitä se seksinhimo teettää!
 
Kyllä elämä olisikin helppoa, jos kukaan ei koskaan sekaantuisi kehenkään ""viralliseen puolisoon"" eikä kukaan ""virallinen puoliso"" sekaantuisi vieraisiin.

Minäkään en olisi koskaan tavannut aviomiestäni (15 v aviossa) ja lasteni isää, jos olisin tuota noudattanut.

Mutta mies teki ikävästi, et sinä.
 
No siis tarkoitin sitä, että odotettaisi että ero on selvä ennen kuin aletaan pelehtiä muiden kanssa. Toki eroamassa oleviin voi tutustua, mutta ei heidän kanssaan seksisuhteeseen kannata ryhtyä ennen kuin ero on selvä. Sen verran jokainen voi odottaa, jos tyyppi oikeasti on eroamassa. Näin suhteen alustakin saadaan paljon kauniimpi muisto ja mikä tärkeintä, vältytään näiltä jotka haluaa vain pettää kumppaniaan eikä oikeasti ole eroamassa.

Joskus tietty voi kumppani löytyä pettämälläkin, mutta useimmiten se kolmas pyörä saa vain paskaa niskaansa, kuten alkuperäisenkin tapauksessa. Kannattaako riskeerata turhaan. Jos ap olisi alkanut seurustella miehen kanssa, mutta olisi aloittanut fyysisen suhteen vasta kun on varmaa että mies on eronnut, olisi hän itse säästynyt paljolta mielipahalta ja samalla vähentänyt miehen vaimon mielipahaa. Nyt mies sai kukkoilla ja molemmat naiset saivat paskaa ja petetyksi tulemisen tunnetta osakseen.
 
Minun mielestäni jokainen pitää huolta itsestään. Eli ap miettiköön, mitä itse teki väärin. Minun mielestäni - kun nyt täällä kyselee- ap:n pahin moka oli soittaa vaimolle. Hän otti myös riskin aloittamalla suhteen miehen kanssa, joka oli varattu. Eli tyhmää sekin.

Mies miettiköön tahollaan, mitä tuli tehtyä. Ja vaimo myös.
 
Kerrankin hyvä, kaunis, puhdas ja myös tietysti surumielinenkin tarina siitä kuinka UKKO miehen kanssa tulee naisen menetellä.
Tuo temppu oli mieheltä niin härski, että ansaitsi vaimoltaan huutia.
Ja tiedetäänhän se , että ukko puhuu parhaillaankin (jos tämä tarina oli tosi) vaimoa ympäri, kuinka ap on joku laitoksesta karannut psykopaatti, joka valitsi sattumanvaraisesti ukon vainottavakseen.
Mutta pääasia että sai edes vähän henkistä sakinhivutusta. Nyt kun vielä joku kävisi potkimassa munile sitä, niin piste iin päälle.
 
Hih, kiitos. Ja jos jotain kadun niin en ainakaan sitä, että soitin sille vaimolle. Soiton jälkeisissä viesteissä mies vielä narisi, että ei kukaan hänen aiemmista naikkosistaan ole vaimolle soitellut.

Että ehkä jo oli aika avata sen naisen silmät.
 
Sinä toimit ihan oikein.
Olet vapaa tekemään ja seurustelemaan kenen kanssa haluat, ukkomiehet taas ovat itse vastuussa omasta liitostaan.

Ilmeisesti olet vielä niin nuori, että nuo ""avioliittoni vetelee viimeisiään, meillä ei ole enää mitään yhteistä, eroamme ihan heti kun..."" -jutut menee täydestä. Meillä vanhemmilla leideillä jo alkaa suupielissä karehtia, kun jotain tuon tapaistakin miehen suusta putkahtaa. Ja osaamme jättää heidät omaan arvoonsa.
 
Minä olen samaa mieltä: jokainen avioliittoon mennyt vastatkoon itse itsestään ja käytöksestään. Ei joku sinkkunainen voi ottaa vastuuta vieraiden ihmisten liitosta. Ja jos se mies ei olisi ollut sinun kanssasi, olisi hän varmasti löytänyt jonkun toisen siihen (sorry vaan).

Ja minusta oli hyvä, että soitit sille vaimolle. Olisipa joku soittanut minullekin, kun mieheni pelehti selkäni takana. Jälkikäteen muistin kyllä ihmetelleeni joidenkin ihmisten sääliviä katseita, kun näkivät minut. Enkä minä hölmö arvannut mitään.
 
Minä olen eri mieltä: Mielestäni ihmisyyteen yleensä kuuluisi toimia eettisesti oikein. Jos unohdamme ihan kaikki muut ihmiset ja tarkastelemme sinkkunaisen toimintaa, kumpi on oikein, jos on pakko valita?

a) seurustella varatun ihmisen kanssa

b) seurustella vapaan ihmisen kanssa

Vastuun liitostaan kantaa toki jokainen itse, mutta niin kantaa jokainen vastuunsa myös omista eettisistä valinnoistaan, jollainen myös tämä on. Tässä nimenomaisessa tapauksessa oli mukana toki kusetusta ja toisaalta hyväuskoisuutta, eli sikälikään en toki ole tuomitsemassa ketään. En vaan oikein jaksa uskoa että tämä ""kenenkään ei tarvitse välittää mistään mitään paitsi itsestä"" -tyyppinen ajattelu loppupeleissä johtaa yhtään mihinkään. Aletaan olla ihan apinan tasolla kun mikään ei ole oikein eikä väärin eikä mistään tarvitse välittää....
 
<<Mies kertoin surullisena, että hänen avioliittonsa on loppumassa, sinettiä vaille finaalissa.<<Sinä rikoit kymmenettä käskyä: ""Älä himoitse lähimmäisesi aviopuolisoa."" Olipa liiton tilanne mikä tahansa miehen omien puheiden mukaan, lähimmäisen viralliseen puolisoon ei sotkeuduta.


Jos tuota noudattaa, siis alimmaista, ei voi ottaa ketään joka joskus on ollut naimisissa - mistä sen tietää kuka teistä valehtelee? Että onko jo eronnut, vai vielä parisuhteessa. Väittäihän tämäkin mies, että ero on jo käytännössä tehty... kunhan asunnon löytää, ja antoi ymmärtää, että suunnilleen tuomarin päätös enää puuttuu.

Eli tarkoitatko, vaimo42, että pitää hommata salapoliisi ja selvittää mahdollisen kumppanin tausta? Että kenekään puheeseen ei saa luottaa?

Aikuinen ihminen ei edes löydä kumppaniehdokasta, jolla ei olisi ollut jo suhteita takana. Pakkohan sitä on luottaa mitä toinen sanoo - että ne ovat menneisyyttä.
 
Voi myös käydä niin, että mies ja vaimo löytävät toisensa uudestaan. Eli saattaa olla ap, että teit todellisen hyvän työn tälle pariskunnalle. Heillä saattaa olla pitkä ja ihan ok avioliitto, mutta mies on ollut itsensäetsimisen tiellä. Noin käy usein juuri näille 40-50 v. miehille, jotka on tehneet parhaat vuotensa rankasti töitä ja stressanneet itseään. Sitten tulee keski-ikäisenä tilinteon hetki ja helposti haksahdetaan siihen uskoon, että onni löytyy niistä vieraista suhteista. Se on suuri harha, koska suurimalla osalla se onni löytyy omasta itsestä eikä näistä vieraista naisista. Jos tällä miehellä on viisas vaimo, joka näkee, että mahdollisuuksia on, he jatkavat uudelta pohjalta. Jos taas vaimokin huomaa, ettei tätä miestä enää halua, jää mies yksin ja hämilleen. Syyllisenä.

Viisaasti tekee se, joka ei ""juuri eroamassa"" olevaan sekoa, vaan odottaa sellaista, joka on eronnut jo jonkun aikaa sitten ja totutellut elämään yksin itsensä kanssa - selvittänyt oman päänsä ja tunteensa. Raunioille ei uutta kukoistavaa suhdetta pysty rakentamaan, vaan maapohja on ensin siivottava ja muokattava uutta taloa varten.
 
Voi itkut, ei kai kukaan nuorikaan nainen ole niin ääliö, että menee yöksi jonkun vielä naimisissa olevan äijän kotiin, taloon, missä äijä asuu vielä vaimonsa kanssa?????? Haloo????

Hienosti runoiltu tarina, jolla kulla on tosi tylsää ja elämä vailla sisältöä, kun mielikuvitus saa noin vallan. Tai sitten asialla on tosi hyvä kirjailijanalku ;-)

 
tiedä oliko tarina nyt niin kiva..mut minuun se meni täydestä.
Oikea elämä on aika usein tarua ihmeellisempää.

Kyllä kuule noin naiiveja epätoivoisissa naikkosissa on, ikään katsomatta.
Mies vaikutti fiksulta ja varakkaaltakin (ehkä) ja mikäs sen mukavampaa seminaarireissulla on kuin saada näyttää toisillekin että minä tyttö tein sen! hah

Uskon että tarina on tosi, uskon vaikka en haluaisikaan....


 
Kyll noinkin voi käydä, mutta luultavasti ap:n kertoman tarinan kaltaisessa tilanteessa uusikin elämä rakentuu pelkille valheille, ukko itkee, ja lupaa muuttua, ja vaimo alkaa hehkuttaa kuinka he löysivät toisensa uudelleen. Mutta asia on niin, että ei noin syvällä paskassa ja valheessa olevaa ukkoa löydä enää mikään.
Ei pettävää ukkoa vaimo paranna, tai puhumunen ja halimisen aloittaminen uudelleen, ainoastaan ukko itse voi saada järjen päähänsä, mutta kriisin tullen se on menoa taas.
Ei tietenkään ukko halua erota vaimostaan, ja alkaa puhua kuinka ""tämä hänen elämänsä on helvettiä pettämisen takia"", nukkuu sohvalla ja kulkee pää painuksissa.
Akka sitten ehkä säälii tai ei, mutta viisas vaimo nakkaa ukon pihalle.
Ainahan roisto katuu kiinnijäätyään, mitäs ihmeellistä siinä on.
 
Ihan oikein teit.
Mielestäni on liian rankkaa leikkiä toisen tunteilla ja kun teidän juttu ei ollut mikään yhden illan hupi vaan ilmeisesti toivoit jotain ehkä jatkuvampaa ja kestävää.
Miehen vika kun huijasi, että on eroamassa.

En aina oikein ymmärrä, että miksi monet (usein) miehet eivät ymmärrä mitä heillä on kotona kun vaimon kanssa ei tässäkään tapauksessa ollut edes riitaa ollut ja vain oman itsekkyyden ja seikkailun vuoksi kannattaa ottaa riski, että on pian yksin.
On paljon mukavampaa kun on kumppani, tuttu ja turvallinen, jakamassa niitä vuosia sitten kun ollaan jo eläkkeellä.
Tämä mies ehkä joutuu olemaan yksin.
Suhdetta pitää hoitaa eikä vain odottaa, että vaimo pitää huolen kaikesta. Usein suhdetta pidetään liian itsestäänselvyytenä.

Teit ihan oikein! Äläkä enää vastaa yhteenkään viestiin vaikka hän yrittäisi millä tavalla provosoida sinua vastaamaan.

Toivon hyvää jatkoa!
 
Kriisin kokenut: Oletko sitten itse muka pystynyt aikanasi välttämään sekoamisen ""juuri eroamassa olevaan""? Elämä viisastuttaa, mutta mokien kautta.
Kriisejä tulee ja kriisejä menee.
 
Ihan ensiksi; itse henkilökohtaisesti en ole ""muka"" enkä muutenkaan koskaan seonnut ""juuri eroamassa olevaan"", koska ""jonkin aikaa sitten vapautuneitakin"" on ollut tarjolla.

Kriisin henkilökohtainen kokemus liittyy juuri tällaiseen nelikymppiseen mieheen, siis omaani, joka yhdessä vaiheessa liittyi näiden ""haku päällä suhteen parantamiseksi"" -miesten joukkoon. No, ketään sopivaa ei kuulemma löytynyt ja kaikki olikin vain oman tilanteen selvittelyä. Minä tästä myös viisastuin , harjoitin itsetutkiskelua ja tein muutamia parannuksia itseni suhteen. Toistaiseksi kaikki on mennyt koko ajan parempaan suuntaan. Olemme yhdessä ja molemmat ovat henkisesti vahvoilla eikä kumpikaan pidä toista itsestään selvyytenä.

No, nämä on tietysti näitä jokaisen omakohtisia kokemuksia eikä sama toimi kaikkien kohdalla. Riippuu siitä, onko aitoa rakkautta jäljellä - ei siis mitään rakastumisen huumaa, joka on eri asia ja ohimenevä ilmiö kaikissa suhteissa.
 
Uskon, että ap:n tarina oli totta, niin samanlainen kuin omani. Kyseessä myös fiksu, charmanttinen n. 50 v mies. Kun tutustuin häneen, kysyin useita kertoja, oletko vapaa vai varattu. Vastasi, että vapaa. Vei minut kotiinsa, jossa oli tietenkin myös naisen tavaroita. Tarkistin vielä asian ja hän sanoi, ettei tämä nainen ole vielä saanut kaikkia tavaroitaan pois, että hän on vapaa. Olin siellä koko viikonlopun.

Totuus oli toista. Hänellä oli avopuoliso koko ajan. Mutta mitenkä minä olisin voinut tietää siitä muutoin kuin käyttämällä näitä salapoliisi ym. keinoja. Kyllä kait ihmiseen pitää voida luottaa. En kokenut tekeväni mitään väärin tässä tilanteessa. Varattuihin miehiin en nimittäin koske.

Ap:lle vinkiksi, uhkaa lähestymiskiellolla tai älä vaan uhkaa, vaan hanki se. Tuollaisesta pommituksesta se määrätään kyllä.
 
Ukko saattoi olla tosissaan, että haluaisi pois liitostaan. Mutta kuinka usein tapahtuu, että mies on aloitteellinen avioeron suhteen. Täytyy olla vähän enemmän kuin kolmen kuukauden suhde takana. Ja silloinkin voi olla, että uusi suhde loppuu samalla kuin avioliittokin ja mies plähtee toden teolla kirmailemaan vapaille markkinoille.

Jos etsit vakavaa suhdetta ja haluat välttyä kriiseiltä, niin kannattaa juosta karkuun, eikä alkaa millekään ukkomiesten kanssa. Ei vaikka olisivat ""juuri eroamassa"". Menit ap, sitten vielä heidän kotiinsakin, vaikka tiesit, että vaimo asuu siellä! Samassa tai eri sängyssä - mitä sillä on väliä.

Pahempi juttu, jos mies olisi väittänyt olevansa eronnut, mutta tämä ei väittänyt.

Ja vielä soitit vaimolle ...
 

Similar threads

Yhteistyössä