Kuka päättää lapsen hoidosta,kun lapsi sairastuu?

[Jyrätty]

Lapsi sairastui ärhäkkään tulehdustautiin. Olen itse äitinä alalla,mutta en lääkäri,äitini tosin oli.Olen kasvanut lääketieteen keskellä ja tietotaitoa alalta on.Käytän julkisia terveyspalveluja hyvin vähän,mutta nyt oli siis pakko.Hakeuduin päivystykseen lapsen kanssa varhaisessa vaiheessa ja suonensisäinen antibiootti saatiin aloitettua.Saimme labra-ja rtg-kuvaustulokset.Olin tyytyväinen,koska en ollut tullut turhaan,sain diagnoosille varmistuksen ja hoidon aloituksen.
Meidät painostettiin osastolle.Jäimme yöksi.Aamulla lapsi oli täysin kuumeeton,reipas,leikkisä ja leikkivä,loistava ruokahalu jne.Pyysin päästä lapsen kanssa kotihoitoon,koska minulla on yksinhuoltajana vaikea järjestää sisarusten hoito.Lupasin käyttää labrakontrolleissa ja palata tarvittaessa.Emme saaneet lupaa.Nyt illalla lääkäri teki ei-kotiutuspäätöksen näkemättä lasta pelkän veriarvon perusteella.Yleistutkimusta ei tehty,eikä kysytty mitään toiveita tällä hetkellä,vaikka ne olin kirjallisestikin ilmaissut.Hoitajilta sain todella ikävää kohtelua,kun toivoin päästä lapsen kanssa yöksi kotiin.

Onko oikeasti niin,että jos päivystykseen hakeutuu,niin sitten on systeemin armoilla,eikä äitiä kuunnella yhtään ja jos esittää toivomuksia on uppiniskainen,eikä ymmärrä,että hoitohenkilökunta haluaa vain lapsen parasta? Mitä ihmettä minä sitten haluan??

 

[chrissy]

totta helkkarissa se on lääkäri mikä päättää.

se et joku teidän perheessä on ollu lääkäri ei tee susta lääkäriä.

 

[Myös yh-äiti]

No kai sen lapsen on parempi ja turvallisempi olla siellä sairaalassa, jos veriarvoissa vielä jotain häikkää. Ymmärrän kyllä, että muut lapsetkin tarvitsisivat sinua, mutta en omaani tuossa tilanteessa kyllä kotihoitoon veisi.

 

[maomao]

Tuo kai vähän riippuu taudistakin.

 

[Sissi]

Tilanne olisi helpompi, jos olisit itse potilas. Sitten vaan kävelisit kotiin. Ehkä sua pyydettäis allekirjoittamaan jotain "lähdin omalla vastuulla" -tyyppistä. Mutta kun potilas on lapsi, niin sä tietysti päätät, mutta voit joutua sosiaalitoimen hampaisiin.

Miten et tätä tiedä, jos olet alalla?

 

[-]

Mä kyllä uskon, että hoitohenkilökunta ei lasta tarpeettomasti osastolla pidä. Oma lapsenikin oli vakavasti sairas ja pääsi kotiin yöksi aina kun mahdollista, oletuksella, että kotoa on lyhyt matka sairaalaan tarvittaessa.

 

[harmi]

jos teidän sairaalassa ei toimi kotisairaala. Olisitte olleet mitä parhain asiakas sinne...

 

[hoitsu]

Tilanne olisi helpompi, jos olisit itse potilas. Sitten vaan kävelisit kotiin. Ehkä sua pyydettäis allekirjoittamaan jotain "lähdin omalla vastuulla" -tyyppistä. Mutta kun potilas on lapsi, niin sä tietysti päätät, mutta voit joutua sosiaalitoimen hampaisiin.

Miten et tätä tiedä, jos olet alalla?

Ei pidä paikkaansa, vanhempi ei saa päättää alaikäisen hoidosta vaan päätöksen tekee lääkäri. Jos vanhemmat ovat hoitoa vastaan ja lääkäri katsoo tilan lapsen turvallisuutta, jopa henkeä uhkaavaksi, haetaan pikaisesti päätös väliaikaisesta huostaanotosta hoidon ajaksi.

 

[++]

yleensä labrakokeissa on alaraja milloin potilas voidaan kotiuttaa ja siihen ja niihin arvoihin sä et voi mitään

 

[Sissi]

Tilanne olisi helpompi, jos olisit itse potilas. Sitten vaan kävelisit kotiin. Ehkä sua pyydettäis allekirjoittamaan jotain "lähdin omalla vastuulla" -tyyppistä. Mutta kun potilas on lapsi, niin sä tietysti päätät, mutta voit joutua sosiaalitoimen hampaisiin.

Miten et tätä tiedä, jos olet alalla?

Ei pidä paikkaansa, vanhempi ei saa päättää alaikäisen hoidosta vaan päätöksen tekee lääkäri. Jos vanhemmat ovat hoitoa vastaan ja lääkäri katsoo tilan lapsen turvallisuutta, jopa henkeä uhkaavaksi, haetaan pikaisesti päätös väliaikaisesta huostaanotosta hoidon ajaksi.

No tota mä just tarkotan "sosiaalitoimen hampailla". Riippuu sitten ihan henkilöistä, miten helpolla tohon mennään. Meillä päin äärimmäisen harvoin. Sillä kyllä uhkaillaan viikoittain.

 

[v]

Vanhemmalla ei ole lapsen hoidon suhteen paljoakaan päätösvaltaa. Vanhempi ei voi kieltäytyä hoidoista, jos lääkäri katsoo ne välttämättömiksi. Jos vanhempi kieltäytyy, niin lapsi otetaan huostaan hoidon ajaksi. Kyselin tätä silloin, kun oma lapseni tarvitsi verensiirtoa. Kysyin, että mitä tapahtuisi, jos en antaisi lupaa.

 

[Sissi]

Mikäli alaikäinen ei kykene päättämään hoidostaan, häntä on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen huoltajansa tai muun laillisen edustajan kanssa. Molempien vanhempien ollessa huoltajia lasta koskeviin hoitotoimenpiteisiin on lähtökohtaisesti saatava kummankin vanhemman suostumus.

Rutiiniluonteisiin hoitotoimenpiteisiin voidaan käytännössä katsoa toisen vanhemman suostumuksen riittävän. Edellä mainitusta huolimatta toinen vanhemmista voi edustaa lasta yksinkin, kun on kyseessä kiireellinen hoitotoimenpide eikä toista vanhempaa voida tavoittaa.

Huoltajalla ei ole kuitenkaan oikeutta kieltää lapsen henkeä tai terveyttä uhkaavan vaaran torjumiseksi tarpeellista hoitoa. Lapsi voidaan tarvittaessa välttämättömän hoidon turvaamiseksi ottaa lastensuojelulain perusteella sosiaalilautakunnan huostaan. Tällöin lasta hoidetaan yhteisymmärryksessä sosiaaliviranomaisten kanssa.

 

[Blue]

Luulet sitten että kun oot "melkein alalla" niin voit tehdä päätöksiä lääkäreiden puolesta. Just...

 

[Ap]

Käypähoitosuositukset ja therapia fennica sanovat,että potilas on avohoitokelpoinen kliinisen kuvan ollessa hyvä.Lääkäri ei sitä edes katsonut ja hänellä on siis oikeus päättää?

 

[leijona76]

Mun äiti on lekuri. Mutta lastensa hoidosta se ei oo saanu koskaa päättää. Kyl se on aina ollu hoitava lääkäri. Äitin ammatti on auttanu vaan siinä että se on tienny koska on päästävä hoitoon.

 

[mä]

en nyt oikein ymmärrä, että miten lapsen mummon lääkäriys liittyy noihin tulehdusarvoihin. Alaikäisen lapsen hoidosta päättää onneksi viime kädessä lääkäri.

 

[-]

Mikä lapsella siis on/oli? Mikä diagnoosi?

 

[Älä kitise!]

Kyllähän sä itsekin tajuat että sun lapsesi on ollut tosiaan sairas kun on i.v antibiootit annettu ja osastolle olette joutuneet. Lääkäri on vastuullinen hoidosta, eikä halua ottaa riskejä, ja siitä sun pitäisi olla iloinen. Hoidatat kersasi kuntoon ja sitten kotiin,

Mä ihmettelen suuresti tätä että ensin napistaan kun tk:hon ei pääse ja siellä ei hoideta. Sitten kun pääsee ja hoidetaan, niin jo alkaa ruikutus että hoidetaan liian hyvin! :headwall:

 

[Sissi]

Käypähoitosuositukset ja therapia fennica sanovat,että potilas on avohoitokelpoinen kliinisen kuvan ollessa hyvä.Lääkäri ei sitä edes katsonut ja hänellä on siis oikeus päättää?

Lääkärit on aika vainoharhaisia noiden pienten kanssa. Ne on tietysti hankalia, kun tila voi muuttua nopeasti ja keho ei paljon kestä. Ei kai ne sitä pahalla tee, mutta kieltämättä ne on usein vähän epäinhimillisiä. Ja sitten ne menettää heti luoton vanhempiin, jos vanhemmat laittaa vähänkin vastaan.

Koeta nyt vaan kestää. Tärkeintähän se on saada se lapsi kuntoon. Kyllä mä sua ymmärrän, mutta mieti sitä, jos ei saisi hoitoa.

 

[hoitsu]

Siis yksinkertasesti se, että crp on liian korkea labra-arvoissa eikä hoidettavissa p.o -lääkkein, on jo edellytys sairaalahoidolle. Ja potilas voi olla subjektiivisesti/objektiivisesti ihan kohtalaisessa kunnossa vaikka crp onkin korkealla.

 

[v]

Käypähoitosuositukset ja therapia fennica sanovat,että potilas on avohoitokelpoinen kliinisen kuvan ollessa hyvä.Lääkäri ei sitä edes katsonut ja hänellä on siis oikeus päättää?

Koskeeko tuo suositus myös lapsia? Lasten kanssa on oltava tarkempi, koska he eivät itse havainnoimaan tilaansa samaan tapaan kuin aikuinen.

 

[Ap]

No,olen eläinkollega lääkäreille,joten tietotaitoa löytyy potilaiden monitoroinnista,farmakologiasta,mikrobiologiasta jne.Missään tapauksessa ei voi puhua henkeäuhkaavasta tilanteesta,kun lapsella ei ole kliinisesti mitään sairauteen viittaavaa,vaan ainoastaan kohonnut tulehdusarvo,joka tiedetään näissä tautitapauksissa pysyvän korkeana muutaman vrk , vaikka lääkitys tehoaisikin, mikä tässä tapauksessa on selvästi nähtävissä. Lisäksi olin täysin lupautunut sekä käyttämään lasta labroissa että hakeutumaan hoitoon uudelleen mahdollisessa relapsissa.
Siis on niin,että äiti ei saa päättää mitään?

 

[-]

Jos osastolle on aluperinkin joutunut ja tulehdusarvo ei ole laskusuunnassa (ainakaan tarpeeksi) on osastohoito varmaan perusteltua.

 

[Saraldo]

Olen mäkin alalla, en lääkäri, mutta alalla kuitenkin. Pahin mitä voi tehdä, on tuoda esille oma "tietämyksensä" sille hoitavalle yksikölle, koska sillä kyseenalaistetaan niiden hoitavien ihmisten ammattitaito ja se on loukkaavaa.

Pieni lapsi voi olla tosi hyväkuntoisen näköinen, vaikkei olisikaan oikeasti kunnossa. Ja ne labrat ei kyllä valehtele. Jos heillä on esim. crp:n kanssa joku alaraja, että tuon rajan ylittävillä arvoilla ei kotiuduta, niin sitten ei kotiuduta. Kuten joku muukin sanoi, sairaala ei pidä yhtään ylimääräistä päivää sisällä, ellei ole pakko. Jos lapsi on ollut niin huonossa kunnossa, että on jouduttu suonensisäiseen antibioottihoitoon, niin maalaisjärkikin sanoo, ettei seuraavana päivänä vielä kotiuduta.

 

[mä]

Ja jos kyseessä pieni lapsi, niin tuo p.o. lääkitys on vähän kyseenalaista jos tulehdusarvot koholla. Se lääkkeen anto, kun ei aina ole niin helppoa ja välillä osa menee hukkaan. Olen itse oikeasti alalla ja jos pediatri olis sitä mieltä, etät mun lapsi on osastohoidon tarpeessa, niin tyytyisin siihen nurkumatta. Lastenosastot ei pidä potilaita sisällä yhtään pidempään kuin on tarvis.