Kukaan hankkinut yksin lapsia?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja 35v
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
3

35v

Vieras
Vauvakuume vaivaa jo ties kuinka monetta vuotta ja biologinen kello tikittää, mutta sitä unelmien miestä ei vaan löydy. Tiedän ettei lasta kohtaan ole oikein elää ilman isää, mutta haluan lapsen. Lapsen kaipuu on niin kova, että olen miettinyt tässä mitäs jos hankkis jonkun sperman luovuttajan (netistä löysin jo pari ehdokasta).
 
Minä hylkäsin jossain vaiheessa ajatuksen "unelmien miehestä" ja otin "ihan tavallisen miehen". Ja sainkin hartaasti toivomani lapsen. Se oli tärkeintä.

Ei ollut ehkä sitä mitä tarkoitit, mutta halusin sanoa. Lapsettomuusklinikoilla autetaan myös yksinäisiä naisia saamaan lapsi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Cruella DeVille:
Alkuperäinen kirjoittaja vakkari:
Alkuperäinen kirjoittaja Cruella DeVille:
minä myös mutta en siis käyttäny mitään luovuttajaa vaan satunnaista hoitoa. no kait seki jollain tapaa oli luovuttaja B)
Näin myös minä.

mikä sun tilanne on nykyään? ja minkä ikänen lapsi?

Tämä esikoinen on 6v. ja hänen jälkeen olen löytänyt miehen ja meillä on kaksi nuorempaa. Mies on isä esikoiselle siinä missä omilleenkin. Biologinen isä ei ole millään lailla meidän elämässä. Tietää isyydestään, mutta on aivopessyt itsensä pois koko ajatuksesta. Meillä on hyvä näin :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja vakkari:
Alkuperäinen kirjoittaja Cruella DeVille:
Alkuperäinen kirjoittaja vakkari:
Alkuperäinen kirjoittaja Cruella DeVille:
minä myös mutta en siis käyttäny mitään luovuttajaa vaan satunnaista hoitoa. no kait seki jollain tapaa oli luovuttaja B)
Näin myös minä.

mikä sun tilanne on nykyään? ja minkä ikänen lapsi?

Tämä esikoinen on 6v. ja hänen jälkeen olen löytänyt miehen ja meillä on kaksi nuorempaa. Mies on isä esikoiselle siinä missä omilleenkin. Biologinen isä ei ole millään lailla meidän elämässä. Tietää isyydestään, mutta on aivopessyt itsensä pois koko ajatuksesta. Meillä on hyvä näin :)

mulla kohta 4 vee ja sama tilanne kun teilläki. bioisä vasta tapas poikansa, jatkosta ei tietoa. mun mies kuitenki ollu ja tulee olemaan pojalle isä. mun mielestä isä ei oo aina bio vaan se kuka on läsnä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Cruella DeVille:
Alkuperäinen kirjoittaja vakkari:
Alkuperäinen kirjoittaja Cruella DeVille:
Alkuperäinen kirjoittaja vakkari:
Alkuperäinen kirjoittaja Cruella DeVille:
minä myös mutta en siis käyttäny mitään luovuttajaa vaan satunnaista hoitoa. no kait seki jollain tapaa oli luovuttaja B)
Näin myös minä.

mikä sun tilanne on nykyään? ja minkä ikänen lapsi?

Tämä esikoinen on 6v. ja hänen jälkeen olen löytänyt miehen ja meillä on kaksi nuorempaa. Mies on isä esikoiselle siinä missä omilleenkin. Biologinen isä ei ole millään lailla meidän elämässä. Tietää isyydestään, mutta on aivopessyt itsensä pois koko ajatuksesta. Meillä on hyvä näin :)

mulla kohta 4 vee ja sama tilanne kun teilläki. bioisä vasta tapas poikansa, jatkosta ei tietoa. mun mies kuitenki ollu ja tulee olemaan pojalle isä. mun mielestä isä ei oo aina bio vaan se kuka on läsnä.
Niinpä. Mulle on kuitenkin tärkeetä, että lapsi tietää totuuden. Hän siis tietää, että tämä ei ole "oikea isä", mutta sanoo kuitenkin isäksi ym. En halua sitten vasta täysi-ikäiselle kertoa ja järkyttää. Toki hän kyseli jossain vaiheessa paljon, mutta on ottanut asian hyvin. Meillä vielä se outo juttu, etten saa kertoa oikean isää nimeä enkä muuta. Pitkä tarina.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Minä hylkäsin jossain vaiheessa ajatuksen "unelmien miehestä" ja otin "ihan tavallisen miehen". Ja sainkin hartaasti toivomani lapsen. Se oli tärkeintä.

Ei ollut ehkä sitä mitä tarkoitit, mutta halusin sanoa. [b[Lapsettomuusklinikoilla autetaan myös yksinäisiä naisia saamaan lapsi.
[/b]

Ei auteta Suomessa ainakaan, enää.

 
Alkuperäinen kirjoittaja sama:
Alkuperäinen kirjoittaja Cruella DeVille:
Alkuperäinen kirjoittaja vakkari:
Alkuperäinen kirjoittaja Cruella DeVille:
Alkuperäinen kirjoittaja vakkari:
Alkuperäinen kirjoittaja Cruella DeVille:
minä myös mutta en siis käyttäny mitään luovuttajaa vaan satunnaista hoitoa. no kait seki jollain tapaa oli luovuttaja B)
Näin myös minä.

mikä sun tilanne on nykyään? ja minkä ikänen lapsi?

Tämä esikoinen on 6v. ja hänen jälkeen olen löytänyt miehen ja meillä on kaksi nuorempaa. Mies on isä esikoiselle siinä missä omilleenkin. Biologinen isä ei ole millään lailla meidän elämässä. Tietää isyydestään, mutta on aivopessyt itsensä pois koko ajatuksesta. Meillä on hyvä näin :)

mulla kohta 4 vee ja sama tilanne kun teilläki. bioisä vasta tapas poikansa, jatkosta ei tietoa. mun mies kuitenki ollu ja tulee olemaan pojalle isä. mun mielestä isä ei oo aina bio vaan se kuka on läsnä.
Niinpä. Mulle on kuitenkin tärkeetä, että lapsi tietää totuuden. Hän siis tietää, että tämä ei ole "oikea isä", mutta sanoo kuitenkin isäksi ym. En halua sitten vasta täysi-ikäiselle kertoa ja järkyttää. Toki hän kyseli jossain vaiheessa paljon, mutta on ottanut asian hyvin. Meillä vielä se outo juttu, etten saa kertoa oikean isää nimeä enkä muuta. Pitkä tarina.

laita yytä jos haluat enempi jutella :) mulla kaverilla kans se tilanne et lapselle ei voi kertoo oikeeta isää.
 
Alkuperäinen kirjoittaja yks:
Naapurissa on nainen joka on käyttänyt luovutettua spermaa, ihan klinikalta. Kallista hommaa, 3000e oli maksanut.


Minäkin olen käyttänyt luovutettua spermaa, tosin en ole laskenut paljonko on tullut kaikkinensa maksamaan, lapsi on kyllä joka sentin arvoinen :)

 
Alkuperäinen kirjoittaja itsellinen:
Alkuperäinen kirjoittaja yks:
Naapurissa on nainen joka on käyttänyt luovutettua spermaa, ihan klinikalta. Kallista hommaa, 3000e oli maksanut.


Minäkin olen käyttänyt luovutettua spermaa, tosin en ole laskenut paljonko on tullut kaikkinensa maksamaan, lapsi on kyllä joka sentin arvoinen :)

aivan varmasti :heart:
 
Alkuperäinen kirjoittaja no:
Alkuperäinen kirjoittaja Cruella DeVille:
[vielä kuulovammanen et vammakaan ei haittaa jos rahaa löytyy. kallista hommaa tosiaan.


:o
Miks ihmeessä vamma haittais lapsen hankkimisessa?Pitäiskö erikseen lupa pyytää?

itseasiassa hän oli muuten näkövammanen. voisin kuvitella ja näinkin että onhan se vamman kanssa vaikeempi toimia sen lapsen kanssa.
 

Yhteistyössä