kulissiliitto!

  • Viestiketjun aloittaja j.j (mies) heh
  • Ensimmäinen viesti
j.j (mies) heh
Niin ja vielä, mitä te joilla on kulissiliitto (kuten minulla) olette mieltä siitä että jos ei toimi, miksi olla vielä yhdessä.
Pohdin vain että ihminen tuskin kovin helposti pysyvästi muuttuu vaikka silloin tällöin voi hiukan hetkellisesti jotain hänen vastaista tehdä..

En tiedä mitä muut on mieltä miksi teille on tullut eteen kulissiliitto, kertokaa? Onko se vaan rakkaus mikä on kadonnut jos niin miksi...jokin piirre toisessa jonka tietää ettei hän sitä koskaan muuta..

no niin..sainpas jotain sekavaa kirjoitettua.
 
Lähes eronnut
Hei!

Olemme olleet kimpassa 25 vuotta. Se on paljon! Kolme nuorta jne.

Kulissiliitto vain tuli, kun täytin 45 v. Hirveä menokenkä ja täydellinen välinpitämättömyys miestäni kohtaan. Menin tosiaan.

Kunnes mieheni alkoi käyttäytyä samoin.

Meillä oli hirveä kaksi vuotinen taisto. Laitoin avioeron harkinnan ja lähes läksin pois.

Jotenkin vaan rauhoitun ja aloin miettimään monia juttuja.

Olisiko niin, että olisin ""sinkkuna"" löytänyt yhtä tunnollisen ja perusarvoja kunnioittavan ihmisen? Ihmisen, jonka kanssa oli kiva liikkua, pyöräillä jne. Ja ennen kaikkea hyvä isä nuorille!!!!

Oli tosi vaikeaa pari vuotta, mutta nyt olen vaan sopeutunut uusiin arvoihin. En siihen, että miehen pitää päästä panemaan pari-kolme kertaa päivässä tai että itseni pitäisi vielä alkaa opettelemaan uusia tapoja jonkun muun kanssa.

Kyllä, kulissiliitossa elän, mutta en valita, koska kaikki toimii (paitsi raju seksielämä). No, sitä vielä käsittelen mielessäni, mutta muuten kaikki on ok. En tiedä, mitä saisin, jos lähtisin tästä.

Jos joku tietäisi, niin olisin onnellinen!
 
j.j
niin...ken tietää. Kuten minulla. Seksi ainut asia mitä minulla ei ole..seksi ja hellyys. Mutta muuttuuko se koskaan, ihminen eli vaimoni tuskin muuttuu ja jos muutosta haluan pitäisi lähteä. Mitä se sitten tuo ja antaa, sitä ei osaa sanoa.

kiitos kommentista..
 
Lähes eronnut
Vastasit nopeasti, olisin lisännyt vielä vähän!

Kerroin, että elin kuin ""viimeistä päivää"". Mieheni ei saa koskaan tietää näistä reissuista. Ne sekoitti vain pääni. Ei sille voi mitään. Hyvät ystävät, pari sinkut ja itse sekaan. Ihanaa elämää!

Kuten sinulla taitaa olla se ""salarakas""ja toive jostain paremmasta?

Sanon silti, että aika aikaansa. Niitä oli minullakin, ja yhtäkään en tänä päivänä huoli omaan elämään. Ihan kunnollisia miehiä, en sitä arvostele.

Jotenkin vaan jokaisen pitäisi saada ottaa etäisyyttä kriisitilanteissa elämäänsä. Voin olla myös väärässä.

Ps. Mieheni ei koskaan ole sängyssä ollut sellainen, joihin olen törmännyt. Nyt välillä inhottaa jälkeen päin tekoseni.

Huom. olen ihan tavallinen nainen, mutta seksuaalisuus vain heräsi voimakkaana, eikä sille vaan voinut mitään :=)

Nyt sekin seksuaalisuus jäi uinumaan jonnekin, kun en osaa päättää, mitä tehdä. Tiedän tunteen.
 
j.j
ei ole salarakasta juuri.. mutta tietenkin toive että olisi ihminen jonka kanssa saisi kunnon rakastelua..ja tunteen että olisi jotain...vaikka olenhan minä nytkin..mut mut..

en tiedä




 
Lähes eronnut
Niinpä!

Tuo onkin juuri se raja, kun menet, otat vastuulle sitten oman elämäsi.

Uskon, että täälläkin suurin osa ajattelee samoin.

On se väärin, mutta ihmisen hormoonit vie edes takas. Minäkin hain vain tunnetta ja lämpöä toisesta, ja kunnon rakastelua.

Olen nyt vain hyväksynyt sen, että en varmaan löytäisi uutta miestä itseni ikäiselle. Muu onkin sitten harhaa...

Miksi vaimollasi on vaikeaa olla kanssasi? Tiedän kyllä, koska meillä samoin. Se aika on vain elettävä. En tiedä minkä ikäinen olet.

Palaan takaisin tänne vasta perjantaina, menen työmatkalle, mutta en vieraisiin. Se jäi taakse. Parempi, kun kokoaa itseään ja itseluottamustaan päätösten tekoon.

Kiitti sinulle ja kerro lisää, on mielenkiintoinen viesti.
 
nyt onnellinen
Minullakin oli kulissiliitto,mutta nyt puolen vuoden harkinta-ajan jälkeen muisto vain. Riuhtaisin itseni irti liitosta.Näin puolen vuoden jälkeen ihmettelen,mistä sain ne kaikki voimat ! Pääsin eroon kylmästä liitosta, henkisestä väkivallasta ja miehen alkoholismista. Olen onnellinen, sillä saavutin mielenrauhan ,sen kaikista tärkeimmän. Tästä rauhasta nauttivat myös lapseni,joille olen nyt yksinhuoltaja.
Muista, että sinulla on vain yksi elämä ! Suosittelen ratkaisuani kaikille ! Olen löytänyt naiseuteni uudelleen ja oppinut nauttimaan kiireisen arjen keskellä pienen pienistä ilon hetkistä sekä rauhasta.
 
miehetön
Kulissiliitto mullakin, en tiedä miksi olen vielä mieheni kanssa, meillä lapset kohta aikuisia. Sen tiedän, jos eroan niin toista miestä en rinnalleni ota, aion nauttia vapaudesta.
 
Zac
Sielunveljeni taidat olla j.j.? Kokeile rakastajatarta. Se antaa uutta näköajaa tilanteeseen ja voit tuntea jälleen esim. olevasi mies. Se on myös mukavaa että joku vaihteeksi koskee ja ihailee.... Kylmää lahnaa kotonakin jaksaa sitten taas paremmin kun välillä rentoutuu ja irroittelee. Sinä et ole pettäjä jos vaimosi on sinut henkisesti hylännyt! Toivoo silloin vaan että joku muu tekee ne vaikeat päätökset. Tai että aika parantaa...
 
+
Toivottavasti hellit salarakastasi paremmin kun olet hellinyt vaimoasi!

Nainen kun nainen muuttuu lahnaksi kun mies lopettaa hellimisen ennen seksiä.Mieheteivät ikävä kyllä tätä juttua ymmärrä vaan pyrkivät pesälle tökerösti ja siksi saavat pakit,saisivat pakit sillä tyylillä myös salarakkaaltaan.

Miksi miehet lopettavat hellittelyn vaimojansa kohtaan pidemmissä liitoissa ja sit valittavat että ei saa pesää,eikä itse tee oikeesti asialle mitään,oletteko kenties hyvin yksinkertaisia vai mikä teitä vaivaa?
 
j.j
+ pieni - , eli ei tuo aina pidä paikkansa, sori vain. Luuletko oikeesti että vain miehet eivät pitkässä liitossa helli. Voisin kertoa sinulle esimerkin, mutta en tänne.

olisikin asia noin yksin kertainen..
 
M.M.
No meillä on varmaan kulissiliitto. en tiedä kuinka kauan jatkuu eli kuinka kauan mies kestää.. Olen pitkäaikaissairas (=luuseri, eikö ole kauheaa!!!) ja säryt aina kiusana. Lääkitys sen mukainen. En jaksa enää sänkytouhuja. Meillä on pitkä liitto takana ja lapset jo poissa kotoa. Saa nähdä kuinka käy.
 
Zac
Tuo ei välttämättä täytä kulissin määritelmää, jos teillä kuitenkin on henkinen yhteys säilynyt? Ei pelkästään fyysiset esteet harrastaa seksiä tee liitosta kulissia, ei ainakaan aina?J.J. jo ehti vastatakin plussalle puolestani, mutta sanoisin omalta osaltani että tuo kuvaamasi tilanne ei tarjoa patenttiratkaisua. Joillakin tuokin voisi olla syy... Mutta ei kuitenkaan aina. Ei pidä sortua stereotypioihin näissä asioissa. Olen entistä vakuuttuneempi että salarakas on paras ratkaisu. Kun säännöt on kummallekin tiedossa ei tule isompia pettymyksiä. Jos kävisi niin että rakastuu toiseen niin se olisi tietenkin hankalaa, mutta sitten pitää vain miettiä mikä on kaikille parasta. Todennäköisesti siis lopettaa tuo suhde ja pitää taukoa perheen parissa. Eihän tässä mitään uutta ole, näin on toimittu länsimaisessa kulttuurissamme jo satojen vuosien ajan;-)
 
Hope
Koska täällä kautta aikojen on keskusteltu siitä, että naiset ja miehet elävät parisuhteessa, josta seksi puuttuu ja niinpä päätyvät monesti tänne pohtimaan, että eivät ole valmiita lopettamaan vakinaista parisuhdettaan, mutta liiton/suhteen ulkopuolinen seksi kyllä houkuttaisi.

Nytpä kysynkin, että onko kukaan koskaan kumppaniltaan kysynyt suoraan esim. näin: ""Kuule vaimo/mies, meillä kun ei enää nämä seksihommat luista, niin pitäskö erota vai voisko molemmat hakee suhteen ulkopuolista seksiä ja silti pysytään yhdessä?"" Välttämättä ei tietty ihan noin tökerösti tarvii kysyä, mutta ymmärtänette yskän??? Onko tuo yleensäkin täysin mahdoton asia edes keskustella parisuhteessa, jos tosiaankin ollaan vaikka vuosia oltu ilman keskinäistä seksiä? Tuli vaan mieleen...
 
Oma kokemus
Meillä tapahtui menneisyydessä sellaisia asioita, että olisin halunnut erota. Mies oli ehdottomasti eroa vastaan, eikä suostunut neuvottelemaan tippakaan asiasta. Taustat liitossamme olivat sellaiset, että eroaminen yhdessä yössä olisi ollut täysin mahdotonta, joten eroprosessi itsessään kesti pari vuotta, ennen kuin se lopullisesti toteutui.

Itselläni oli näiden erovuosien aikana pari yhden yön juttua. Luonnollisesti en salannut niitä mieheltäni, miksi olisin? Mutta lopulta tajusin miten typerä olin, ihan kuin olisin näiden yhden yön juttujen avulla yrittänyt irtautua irti miehestä, etenkään kun nämä miehet eivät olleet kiinnostuneita mistään muusta kuin yhden illan jutusta. Yritäpä kertoa jollekin, että olet eroamassa, se taitaa olla maailman vanhin tarina, jota kukaan ei koskaan usko.

Luulen, että omassa pettämisessäni oli tavoitetta saada mies inhoamaan minua. Tapahtui päinvastoin. Hän suorastaan halusi kuulla yksityiskohtia tapahtumista, ja silloin tajusin, miten typerä ja lapsellinen olin. Pettäminen oli aina ollut moraaliani vastaan, mutta olin lähtenyt sille linjalle, koska mies hyväksyi sen täysin ja oli ollut se, joka ensin petti ja anteeksipyynnön sijasta oletti minunkin tekevän samaa. Eihän terve avioliitto voi jatkua tuollaisin taustoin. Rivien välistä voi siis lukea, että kokemuksieni perusteella en todellakaan usko ns.vapaisiin liittoihin.
 
M.M.
En tiedä miten ajatella. Pahalta tuntuisi jos mies lähtisi vieraisiin ja vaikka menisi vain hommat hoitamaan, niin aina olisi pelkona että jääkin niille teilleen - ainahan terve seksikäs nainen tällaisen rempan päihittää. Surullinen olen, mutta niin kipeä, etten pysty kyllä armop..oonkaan.

Olen kuitenkin se sama nainen kuin kaikki nämä vuodet, kipeä vain ja välillä tuntuu että vain taakaksi muille.

Osaatteko asettua tilanteeseeni? Pitääkö minun kärsiä vielä joku naisdraamakin? Onko miehellä oikeus mennä? Onko minulla mitään oikeuksia? Nythän eniten tukea kaipaan. Tämä on nyt se vastoinkäyminen. Tässäkö mitataan rakkaus?
 
Kirveli
Salarakkaista puheen ollen, minä voisin alkaa sellaiseksi.. Olen juuri eronnut (vaikkei kulissiliitto ollutkaan) ja kaipaisin laastarisuhdetta. Jonkun, joka olisi hellä ja kiltti, mutta kuitenkin tietäisi mitä haluaa. Ei sitoumuksia, kunhan nostettaisiin toistemme itsetuntoa :) Olen vain niin rikki poikki, etten haluaisi mitään monimutkaista, mitä salarakas ehkä toisi tullessaan..
 
icebear
Mielenkiintoista... Olen myös hakemassa ""laastaria"" vain olenkin ""vasta eron partaalla""....;-)

Mistä päin olet - haluatko email osoitteen privaatimpaa keskustelua varten...?

Haluaisin ymmärtää kohtaako meillä tarpeet ja ajatukset...:)

 
napsu
Minä taas olen niin mukavuudenhaluinen ihminen, etten oikein voi ymmärtää tuota, että miksi ihmeessä ihmiset pysyvät kulisseissaan kärsimässä vuositolkulla. Eikö se vasta ole huoraamista? Myy ittensä ja oman tulevaisuutensa sen vuoksi, että on 'kätevämpää', että on edes joku kuin että joutuisi itse maksamaan sähkölaskut ja käymään kaupassa.

En voi uskoa sitä, että esimerkiksi lasten takia ihmiset pysyvät yhdessä. Kyllähän lapsi vaistoaa, että vanhempien välit eivät ole kunnossa ja varmasti kärsii siitä. Isommat lapset/teinit taas pärjäävät jo sen verran omillaan, ettei heitä tarvitse molempien vanhempien olla paapomassa samaan aikaan. Eli toi lapsijuttu on varmasti vain yksi tekosyy, ettei tarvitsisi vaivautua hakemaan eroa/asuntoa/uutta toimeentulotasoa jne.

Minulle oma elämäni on niin arvokasta, etten halua tuhlata sitä kärsimykseen tai pelkkään tyhjään keskinkertaisuuteen.
 
mie
Sama täällä. Siksipä otinko avioeron ja olen elämääni enemmän kuin tyytyväinen. Lapsi ei omien sanojensa mukaan kärsinyt ja sen todistaa sekin, että uskalsi itse ""pariutua"" vast´ikään.

Elämä on täynnä mahdollisuuksia. Opettelen elämään ensimmäistä kertaa elämässäni aivan yksin.
Uusi rakkaus kolkuttelee oveen ja mietin avaanko vai en.

Jos kuvittelen itseni kahdestaan ex-miehen kanssa tässä ja nyt niin alkaa ahdistamaan. Hänelle ovi pysyy kiinni.
 
j.j
hattua täytyy nostaa teille jotka eroon olette pystyneet otamaan, varmasti sekin on hyvä vaihtoehto vaikka nykyään kylläpuhutaan että ero otetaan liian helposti. Mutta olisikohan niin että nuoret menee liian pian naimisiin enneminkin. ..
 

Yhteistyössä