Kulut ja kotityöt

  • Viestiketjun aloittaja puoliksi
  • Ensimmäinen viesti
...
Kotitöillä on myös arvo. Eli ehdottomasti sen puolison kuuluu maksaa paljon enemmän talouskassaan, joka ei kotitöihin osallistu. Työtä se on kotityökin.

Mikäli kotityöt menevät 50 % + 50 % niin silloin voidaan ruveta puhumaan tilanteesta, jossa kumpikin osallistuu myös ilman muuta kuluihin 50 % + 50%.

Ja näiden sopimusten pitäisi tietysti olla MOLEMPIEN haluamia ja molemmille sopivia. Ei niin, että toinen pakotetaan tekemään esim. kotityöt yksin, vaikka on ensin 8 h /vrk töissä ja osallistuu kuluihin puoliksi. Se on hyväksikäyttöä, eli toinen on vapaamatkustaja.
 
m
Kotitöillä on arvo, mutta jos sitä aletaan mitata vertaamalla tilannetta vapaisiin markkinoihin, *tilaajan* pitäisi voida kilpailuttaa kodinhoitopalvelut tai ainakin päättää kuinka paljon palvelua haluaa ostaa palvelun määrä annettuna. Toiselle osapuolelle usein riittää ehkä sellainen siisteys jonka saavuttaa vain kymmenesosalla toisen käyttämästä ajasta.
Ylimenevä osa on toisen osapuolen kannalta toisen harrastus.
 
Keskituloinen
Meillä mies kyllä osallistuu aika hyvin kotitöihin. Ja laittaa ruokaakin. Eikä koskaan ole valittanut, jos en ole ehtinyt laittamaan ruokaa. Minulla on harrastus, jonka takia joskus tulen samoihin aikoihin kotiin kun mies. Työstä pääsen aiemmin. Mutta jos minulla on huonompi palkka niin pitää minunkin saada nauttia jostain työni hyvästä puolesta eli siitä, että minulla on enemmän vapaa-aikaa. Teen kyllä vähän ememmän kotitöitä, mutta en aio kaikkea vapaa-aikaani siihen tuhlata. Kotitöistä ei tule riitaa, mutta joskus kyllä mies valittaa kun ei ehdi harrastaa mitään jne.

Mies saa mielestäni sen mitä jää yhteisistä menoista (jotka maksamme puoliksi) käyttää rahansa mihin tykkää. Ja käyttääkin ja sitten valittaa kun ei ole rahaa. Hänellä pitää olla tietty summa tilillä, jonka alle ei saa mennä. Minä olisin tosi tyytyväinen, kun olisi sellainen palkka ja niin paljon tilillä. Tili on usein nollilla kun tulee seuraava palkka. Ongelma on mm. se, että mies sanoo että ei ole tarkka rahoistaan ja voi vaikka maksaa enemmän yhteisistä menoista. Ja joskus kun hän valittaa ""rahapulaansa"" niin sanon, että olis tarkempi rahoistaan. Ja että hän tuhlaa. Hän sanoo, että on maksanut sitä ja tätä (yhteisiä menoja) ja minä sanon, että joo ja mä maksoin sen ja sen, puoliks ollaan maksettu. Ja mies sanoo tuohtuneena, että ei hän ainakaan vähempää maksa ja ei hän halua kaikkea laskea sentilleen. Minä ihmettelen, että en ole niin väittänytkään. Tuntuu vain, että hän ajattelee että maksaa enemmän.

Ja niin tuntuu ajattelevan muutkin. Mies kehuskelee, kun olemme ostaneet jotain arvokkaampaa tai käymme matkoilla. Ja leikillään puhuu, että ""oho sukissakin on reikä ja ei oo köyhällä varaa ostaa uusia sukkia"". Ja toiset naureskelee, että just joo noilla tuloilla ja mies osti just sitä ja tätä. Ja kävitte matkoilla. He luulevat, että mies on maksaa kaiken. Ja tuntuu, että mies antaa niin olettaa. Hän sai kerran matkalahjakortin ja mainosti sitä muille. Minä maksoin oman matkani... Mutta kaikki luuli, että mies maksoi osan. Minä olisin maksanut miehen matkan, jos olisin saanut lahjakortin. Ja mieskin kyllä tarjoutui maksamaan. En pyytänyt ja sanoin, että maksan vähän enemmän. Kävi niin, että miehellä ei sitten ollutkaan rahaa kun matka lähestyi. Maksoin matkani kokonaan ja se oli vielä niin kallis, että normaalisti en olisi ehkä lähtenyt sellaiselle. Mutta sain kun sainkin rahat kokoon.

Ehkä ongelmani kuulostaa hölmöltä, mutta minua se vaivaa.

Alkuperäisen viestiin vastaisin, että jos sinä teet enemmän kotitöitä mies voisi vastineeksi (ikään kuin palkaksi) maksaa vähän enemmän yhteisiä menoja. Mitä minä olen huomannut, niin monet hyvätuloiset ja varakkaat on aika pihejä...
 
Satu
Hyvänen aika, alkuperäinen! Luepa tekstisi läpi... sinä laitat miehelle ruokaa siksi, ettei hän olisi töiden jälkeen ärtyinen...
Jeesus sentään! Kuin lapsesta puhuisit. Ymmärrän, että äiti tekee koululaiselleen ruokaa välttääkseen tuollaiset känkkäränkät, mutta että pihille avopuolisolle!

Lopeta se paapominen, jos haluat tilanteeseen jotain muutosta. Mies ei muutu, ei hänellä ole syytä siihen, niin kauan kuin jatkat äitinä oloa.

(Anna miehen tehdä ruokaa nälkäisenä töiden jälkeen ja kiukutella, osaapahan ainakin arvostaa valmista ruokaa, jos sellaista joskus vielä saa.)

Oikein verenpaine nousee, kun tuollaisia itse itsensä alistaneita naisia tapaa!
 
Aivan
Kiukuttelun pelossa olet miehellesi äiti etkä vaimo. Kohta se alkaa pitämään sinua äitinään ja kuka sitä äitiään haluaisi panna? Siitä saatkin sitten uuden syyn kirjoitella tänne.
 
Silja
joo, kyllä joskus ottaa raha-asiat pannuun.....ja kotityöt.

mut jotenkin kuulostaa toi kotitöistä rahan periminen oudolta, haluisin nähdä mieheni ilmeen kun hinnoittelisin tekemäni työt ja vaatisin häntä laittaan niiden edestä rahaa johonkin kotitalouskassaan....

ensinnäkin varmaan puolet tekemistäni kotitöistä on hänen mielestään turhia tai ainakin teen niitä aivan turhan usein. mikäs minä olen väittämään, että hän olisi tässä asiassa väärässä?

kyl se on naisen osa ostella niitä lakanoita ja pyyhkeit ja kippoja, ei miehet tuu ksokaan tajuun kuinka paljon niihin menee rahaa.

meillä minä olen maksunainen myös, kun ei toisella ole rahaa niin minkäs teet?
 
elli
<<pitäisi voida kilpailuttaa kodinhoitopalvelut

Joo ei muuta kuin vaihtoon. Mutta miksi ihmeessä naisen pitäisi passata tuotakin ap:n miestä? 0 e/h. Jos ei se 30 e/ h käy, niin siitä vaan kilpailutukseen eli vaihtoon! Sopimusasioitahan nämä on.
 
Hyvä Miuku!
Minä jo ehdinkin ihmetellä tästä(kin) ketjusta paistavaa ihmisten itsekkyyttä.

Minua varmaan nämä kirjoittajat pitäisivät aivan kynnysmattona, sillä minä hoidan meillä kaikki kotiin liittyvät asiat (en tosin käy töissä, joten aikaakin on).

Minä olen onnellinen ja ylpeä siitä, että mies saa tulla illalla töistä väsyneenä kauniiseen kotiin, joka on taatusti siisti ja jossa herkullinen illallinen tuoksuu valmiina. Enkä ikimaailmassa raahaisi miestäni (tai edes lapsiani) viikonloppuisin tai iltaisin viettämään ""laatuaikaa"" ostoskeskuksiin ja kauppoihin saati vaatisi heitä siivoamaan raskaan viikon päätteeksi. Minusta on mukava sytyttää takkaan tuli talvi-iltaisin ennen miehen kotiintuloa ja siirtyä takan ääreen yhdessä lueskelemaan ja musiikkia kuuntelemaan viinilasillisen kera; kesällä taas katan terassille ja illallisen jälkeen vain natuimme leppeästä kesäillasta. Miehestä on mukava tulla kotiin, kun häntä nämä kaikki valmiina odottavat, hän todellakin voi rentoutua kotiin tullessaan ja tietää, että hommat ovat hoidossa.

Toisinsanoen meillä on hyvin harmoninen ja onnellinen, viihtyisä perhe-elämä ilman stressiä roskapussien vienti- ja imurointikertojen laskemisesta.

Ja mitä minä saan tästä hyvästä? Onnellisen ja tyytyväisen miehen, joka on aina huomaavainen ja kohtelee minua kuin prinsessaa. Olemme naimisissa ilman avioehtoa, eläkkeeni on hoidettu kuntoon, rahaa ei tarvitse erikseen pyytää, vaan minulla on ihan samat oikeudet käyttää rahaa kuin miehelläni. Itselleni mukavan elämän ja aikaa toteuttaa itseäni.

En millään tavoin koe itseäni alistetuksi, vaikka kiltti ja huomaavainen olenkin ja mielelläni teen elämästämme helppoa ja nautittavaa.
 
Keskituloinen
No joo, kotitöistä rahan periminen ei ole ihan yksinkertainen asia. Mutta jos mies vaatii, että toinen tekee jotain hommia ja tietyn verran (ja itse ei osallistu) niin sitten pitäisi ottaa asia huomioon ja maksaa enemmän yhteisiä menoja. Varsinkin, jos hänellä on siihen varaa (isommat tulot). Jos mulla on pienempi palkka mutta enemmän vapaa-aikaa niin en aio vaan huhkia kotitöissä koko sitä ylimääräistä vapaa-aikaani. Kun kerta kaikki maksetaan puoliksi. Ja jotain hyviä puolia munkin työssä sais olla...

Meillä siisteys käsitykset onneksi menee aikalailla yksiin. Eli ei oo niin, että toisen mielestä esim. pitäs imuroida joka päivä ja toisen mielestä kerran viikossa. Sillon se on helpompaa.

Mainitsiko alkuperäinen kirjoittaja muuten miehen harrastuksista jotain? Eikö ne ole miehen omia menoja?
 
....
Miuku ja Hyvä Miuku eivät ole lukeneet koko ketjua.

Ongelmahan on nimenomaan se, että ap:n mies ""ei ole kiltti ja huomaavainen"" vaan käyttää härksisti hyväksi ap:n (jolla on vielä pienemmät tulot) rahoja ja kiltteyttä. AP sekä tekee kotityöt ETTÄ maksaa kaikesta enemmän.
 
Keskituloinen
Onneksi olkoon kun miehesi kohtelee sinua kuin prinsessaa. Ethän sinä silloin ole kynnysmatto??

Aina näin ei ole! Ja se on ihan eri asia! Eli vaikka kuinka laittaisi herkullisia illallisia, siivoisi, pyykkäisi, hoitaisi lapsia niin mies (tai nainen) valittaa sittenkin ja pitää tätä ""täyshoitoa"" itsestään selvyytenä! Moittii, että ruoka on pahaa tai ei ollut ajoissa tms. Ja pihistelee vielä rahoissaankin.

Tiedän MIEHEN joka tekee KAIKKI kotityöt (100%:sti) ja maksaapa vielä suurinmanosan yhteisistä menoista. Hänen pitää pyytää naiselta rahaa yhteisiin menoihin ja silloinkin tulee valitusta! Jos mies valittaa se tuskin on itsekästä! Nainen siinä on itsekäs, joka teettää kaiken miehellä ja pitää rahoistaankin kiinni kynsin ja hampain.
 
Keskituloinen
Onneksi olkoon kun miehesi kohtelee sinua kuin prinsessaa. Ethän sinä silloin ole kynnysmatto??

Aina näin ei ole! Ja se on ihan eri asia! Eli vaikka kuinka laittaisi herkullisia illallisia, siivoisi, pyykkäisi, hoitaisi lapsia niin mies (tai nainen) valittaa sittenkin ja pitää tätä ""täyshoitoa"" itsestään selvyytenä! Moittii, että ruoka on pahaa tai ei ollut ajoissa tms. Ja pihistelee vielä rahoissaankin.

Tiedän MIEHEN joka tekee KAIKKI kotityöt (100%:sti) ja maksaapa vielä suurinmanosan yhteisistä menoista. Hänen pitää pyytää naiselta rahaa yhteisiin menoihin ja silloinkin tulee valitusta! Jos mies valittaa se tuskin on itsekästä! Nainen siinä on itsekäs, joka teettää kaiken miehellä ja pitää rahoistaankin kiinni kynsin ja hampain.

Ilmeisesti kirjoittajaakin jokin harmittaa ja on ”alistettu” (ehkä liian voimakas sana?) kun kirjoitti tänne. Ei hän ainakaan täysin tyytyväiseksi oloaan tuntenut.
 
Miuku
Voisiko olla mahdollista, että ap:n mies on kertakaikkiaan niin höntti, ettei tajua kotitöihin menevän ajan ja rahan määrää? Miksi ap:n pitäisi ruveta kovaksi ja kylmäksi ja antaa samalla mitalla takaisin? Eihän siitä seuraa kuin riitaa ja mökötystä ja entistä huonommat välit.

Minusta hyvä ajatus oli kirjata paperille kotitöihin käytetty aika ja rahamäärä. Siitä mies saisi sitten itse tutkia, että eipäs olekaan moista ymmärtänyt aikaisemmin. Myös palkkakuitti kannattaa esittää samassa yhteydessä, jotta mies tajuaa, kuinka ison osan palkastaan ap on käyttänyt yhteiseen hyvään.

Meilläkin mies meni ennen kovasti omissa harrastuksissaan ja minulla taas meni kaikki aika esim. tiskaamiseen ja ruoanlaittoon... Yhtenä iltana sitten uupuneena totesin: ""Minä en nyt tänään jaksa tiskata, voisitko sinä vuorostasi?"". Puolitoista tuntia tiskattuaan hän alkoi ymmärtää, että hänen pitäisi alkaa enemmän auttaa kotihommissa =) Laitamme paljon ruokaa itse (ihan säästösyistä) ja tiskikonetta ei vielä ole, joten tiskaaminen on todella aikaavievää ja välillä raskastakin puuhaa.

Kaikki miehet eivät ole yhtä fiksuja, mutta ap:n sijassa kokeilisin ensin hyvällä. Minä tein kiltisti kaiken niin kauan kuin jaksoin (oli mukava nähdä kuinka mies nautti harrastuksestaan ja tuli tyytyväisenä siistiin kotiin ja valmiiseen ruokapöytään). Kun sitten väsyin, niin en alkanutkaan valittaa, vaan yksinkertaisesti ja riitaa haastamatta näytin miehelle missä ollaan menossa. Eivät ne aina puhetta usko, vaan asiat täytyy esittää konkreettisesti. Tämä tepsii ainakin niihin miehiin, jotka arvostavat kotiaan ja naistaan. Jos taas mielenkiintoa yhteisen kodin ylläpitämiseen ei ole, niin siihen tuskin mikään auttaa. Minun mielestäni kannattaisi ensin yrittää etsiä se oikea naru mistä vetää, eikä heti lähteä sotajalalle. Jotkut miehet kun ovat kovinkin puupäisiä, vaikka pohjimmiltaan hyviä ja sydämellisiä.
 
elli
Voi Miuku kun olet fiksu!

Mutta kun moni mies kyllä ymmärtää tuonkin ihan sotajalalle lähtemisenä! Kun akka ei enää passaakaan. Suorastaan makaa vain sohvalla. ;-)

Niitä neuvojahan on tässä nyt jaeltu puolelta ja toiselta ap:lle. Osaan miehistä tehoaa ihan ""kylmät sotaiset"" numerot eli noi kuittien näytöt jota ON jo ehdotettu, ja oman työajan (kotityö) ylöspistäminen ja hinnoittelu.

Ehkä AP:n tosiaan kannattaa kokeilla tuota sinun ehdottamaasi ""lakkokoakin"" eli lakata tekemästä.
 
Miuku
Taidan kyllä olla hiukan jäävi antamaan neuvoja tähän asiaan... Välillä vieläkin hämmästelen oman mieheni huomaavaisuutta ja loistavaa kykyä ymmärtää. Ei tarvitse kuin sanoa jostakin asiasta niin se jo korjaantuu (tosin se pitää tehdä hymyillen ja ystävällisesti, jotta hän ei ota sitä riidan haastamisena... =)). Entisiä miehiä muistellessa: On kyllä todella ärsyttävää kun yrität sitten hyvällä tai pahalla, niin mies ymmärtää aina tahallaan väärin ja leimaa kaikki keskusteluyritykset nalkutukseksi eikä anna tuumaakaan periksi =( Oli sitten kysymys mistä tahansa parisuhdetta hiertävästä asiasta.

Jos ap haluaa kokeilla minun ""lakkoani"" niin se ehkä kannattaa aloittaa nöyrän onnettomana ""Siksi, kun minä olen todella uupunut enkä jaksa nyt pariin päivään laittaa ruokaa"", eikä siksi, että ""Minä en tee enää mitään kun sinäkään et tee"". Ehkä mies heltyy ja huomaa naisensa työtaakan. Jos mies vielä huolestuu ap:n jaksamisesta, niin siitä voisi jopa syntyä ihan uusi keskusteluyhteys ja voitaisiin käydä ne raha-asiatkin läpi. Tai sitten hän alkaa käydä töiden jälkeen mäkkärissä syömässä ennen kotiintuloa.... Ken tietää.
 
Keskituloinen
Tosiaan kannattaisi jutella järkevästi, eikä alkaa antamaan samalla mitalla takaisin.

Minun mielestäni on väärin, että toinen laittaa rahat ruokaan ja tarpeellisiin kippoihin ja toinen harrastuksiinsa. Ei tuo ole minun mielestäni kulujen puolittamista. Siis, että katsotaan vain, että molemmilla on yhtä paljon kuluja ja on aivan sama mitä kuluja. Jos miehellä on enemmän rahaa hän voisi hyvin maksaa oman harrastuksensa. Etkö muuten sinä ehdi tai halua harrastaa mitään? Miehen harrastuksesta ei sinulle ole mitään hyötyä (paitsi mies pysyy ehkä virkeänä?), mutta ruokaa hänkin syö ja niiden valmistamiseen tarvitsee niitä kattiloita ja kippoja. Vai ymmärsinköhän minä oikein, että hän maksaa vain harrastuksensa ja ilmeisesti vuokrasta puolet? Ja puolitetaan kaikki kulut, ei vain yhteisiä?

Yritä saada mies jotenkin ymmärtämään. Jotkut ehkä ärsyyntyvät lisää siitä, että alkaa tekemään laskelmia paperille. Mutta minusta se olisi tässä tapauksessa järkevää. Laske paljonko sinulla menee kuukaudessa rahaa yhteisiin menoihin (mitkä on selvästi yhteisiä menoja!) ja paljonko miehellä.

Ja miehen pitäisi osata asettaa itsensä sinun asemaasi. Mitä jos tilanne olisi toisin? Mitä jos olisi sovittu, että mies maksaa ruuat ja muut ja sinä harrastuksesi?

Ehtisittekö käydä joskus yhdessä kaupassa? Ja mies maksaisi välillä osan. Tai jos hankitte yhteisen tilin mihin mies laittaa ruokarahaa. (tai antaa käteen rahan…)

Eihän kyse ole muuten edes siitä, että kotitöistä vaatisit ”palkkaa” tai vaatisit jotain ylimääräistä hyvää vaan, että YHTEISET kulut maksettaisiin puoliksi. Vai ymmärsinkö oikein…?
 
Ellie
Raha, raha, raha...
Kotityöt, kotityöt, kotityöt...

Eikö parisuhde ole ihan jotain muuta? Rakkautta, ystävyyttä, kumppanuutta, läheisyyttä?

Minä itse olen aina järjestänyt raha-asiani aina niin, etten ole kenestäkään riippuvainen vaikken suurituloinen olekaan. Kotitöistä ja töistä yleensäkään en jaksa kinastella, niin mitättömästä asiasta.

Siksipä voinkin keskittyä nauttimaan elämästä rakkaani kanssa, yhteisistä ihanista, arkisistakin ja pienistä hetkistä -saati sitten niistä elämän suurista kohokohdista.
 
böing
""Siksipä voinkin keskittyä nauttimaan elämästä rakkaani kanssa, yhteisistä ihanista, arkisistakin ja pienistä hetkistä -saati sitten niistä elämän suurista kohokohdista.""

Sellaisella henkilöllä, jonka kaikki aika menee kodinhoitoon ja/tai puolison passaamiseen ja kaikki rahat taloudenpitoon, ei ole mahdollisuutta nauttia elämän pineistä onnenmuruista.

""Normaali""taloudessa ja toimivassa suhteessa se kyllä onnistuu. Kun asiat ovat hyvin ja kummatkin kantavat kortensa kekoon (molemmille sopivalla tavalla), ei tietystikään jää syytä tapella niin arkisita asioista kuin raha ja kotityöt.
 
Cecilia
Millainen ihminen sitten mielestäsi on itsekäs?

Mielestäsi kohdallasi ei ole vain kyse kiltteydestä ja huomaavaisuudesta. Minun mielestänne teillä on oikein toimiva järjestely. Vaikka en kyllä vähättelekkään sinua (ja en tiedä kuinka paljon sinulla kotona töitä riittää). Jos en kävisi töissä niin kyllä minäkin tekisin enemmän kotitöitä. (Tosin en kotitöiden alle tuperru, mutta jollakin niitä näkyy riittävän) Takan ehdin minäkin vallan mainiosti kyllä sytyttää, ei siihen kauaa mene.

Ihmettelisinkin, jos olisit kotona ja miehesi töissä ja vaatisit miestä tekemään yhtä paljon kotitöitä kuin sinä. Sen lisäksi vielä käyttäisit miehen rahoja ja eläkekkin olisi hoidettu (ilmeisesti mies hoitanut?). Se voisi olla jo itsekästä. Mutta pitää lukea viestit läpi, että oliko joku sellaista vaatimassa... Vai miestenkö itsekkyyttä tarkoitit?
 
Ellie
Kuka sanoi että meillä on ns. ""normaalitalous""?

Ihmettelen vaan miten kauheasti naiset niitä kotitöitä tekee ja mitä? Minä siivoan kerran viikossa, aikaa menee n. 3 tuntia maksimissaan. Ruoanlaittoon ja tiskiin menee päivittäin korkeintaan 1,5 tuntia. Pyykithän pesee kone, koneeseen laittoon, ripustamiseen ja kaappeihiin laittoon ei 10 minuuttia kauemmin saa tuhlattua. Kyllä minulla jää aikaa vaikka kuinka paljon tehdä kaikkea muuta. Pääsääntöisesti sitten tehdäänkin miehen kanssa yhdessä kaikkea.
Tämä on ihan arvostuskysymys, jotkut haluaa siivota joka päivä. Minulle riittää perussiisteys, elämässä on tärkeämpiäkin asioita kuin siivoaminen. Ei siitä kukaan työnsankarin mitalia anna, vaikka koti kuinka kiiltäisi...
 
DI-nainen
Onneksi minä olen käynyt koulua että voin palkata siivoojan ja mies tykkää tehdä ruokaa ja hoitaa ruokaostokset mielellään, joten kotitöistä ei tarvitse koskaan riidellä, voimme keskittyä rakastamaan <3 <3 <3
 
...
Ellie pääsee vähällä kotitöistä.

Teillä ei siis petata sänkyjä joka päivä? No mitä turhaa. Ihan turhaa siivotakaan joka päivä (olkoo ruokapöytä ja tiskipäytä muruinen; olkoon eteisen latttialla kuraa; olkoot ukon likaliset vaatteet pirin pärin asunnossa).

Kuljette likaisissa vaatteissakin, jos yksi koneellinen (10 min / vk) riittää pyykipesuun. Mitään ei luonnollisesti silitetä. Mitä turhaa - ihan turhaa hommaahan se on. En mäkään nyt ainakaan ukon vaatteita silittäisi, vaikka pyytäis. ;-)

Ruuanlaittoon sulta kuluu 1.5 h/pv eli 10.5 h viikko, siivous 3 h viikko, pyykinpesu 10 min viikko wli vajaa 14 h viikko kotitöihin. Ja ukolta 0 h? Teillä ei kaupassakaan käydä? Pihaa ei luonnollisesti ole. Eikä lapsia tai lemmikkejä. ...

No joillekin naisille 14 h viikko kotitöitä vastaan miehen 0 h on liikaa sekin. Varsinkin jos kaikki kulutkin pistetään tasan (ja vielä mies oikein laskee ja vaatii että menee pennilleen, paitsi että kaikki ruuat ja astiat ja taloustarvikkeet joutuu ostamaan nainen yksin, kun ne on ""naisten hommia"" - miehellä on omat harrastukset).
 
Olga
Niin, joidenkin naisten elämä se on niiiiiin hankalaa...

joo, peti laitetaan, tähän menee aikaa 1.5 min päivässä jne.

murut pyyhkäistään pöydältä, jos ollaan alkamassa sekstailemaan...muuten ne hiertää ikävästi selän alla...

ai niin, ja molemmat pestään omat pyykkimme! hyvin menee!
 

Yhteistyössä