Kummalle se hoitopaikka on tärkeämpi oikeasti

[Borkku]

vanhemmille vai lapselle?

Onko se tärkeämpää että vanhemmilla on hyvä olla jos/kun lapsi/lapset on hoidossa hyvässä paikassa vai onko se tärkeämpää että lapsi kokee olevansa hyvässä turvallisessa paikassa hoidossa?

Mä ajattelen tässä lapsia kyllä enemmän ku aikuisia, vaikkakin se että vanhemmat voivat hyvin vaikuttaa siihen miten heidän lapsi voi.

 

[paapponen]

hmm... kyllä minulla ainakin on hyvä mieli kun lapsi jää aina mielellään hoitoon

 

[ninaTT]

Jos mietin yhtä tilannetta, lapset ovat jo nyt kaikki täysi-ikäisiä, tästä on muutama vuosi... Niin kyllä se oli lasten etu päästä hoitoon. Yksinhuoltajaäidillä oli lapsia 7v, 3v ja 1v kaksoset. Äidillä alkoi olla mielenterveydellisiä ongelmia kun elämä noin monen kanssa yksin oli rankkaa, taloudellinen tilannekin huono. Äiti jaksoi pitää lapset kotona edes siihen asti, että kaksoset olivat jonkun ikäisiä ennen kun romahti täysin ja lapset sijoitettiin eri koteihin, mutta ilman päiväkodin tukea.. En uskalla kuvitellakaan, olisikohan tämä äiti sitten jättänyt heitteille lapset jo kaksosten ollessa muutaman viikon ikäisiä...?

Monessa tapauksessa tuntuu olevan vanhemmille tärkeämpi, että pääsevät lapsistansa eroon joksikin aikaa ja he vaan uskottelevat itselleen että se tekee lapsillekin hyvää, mutta aina ei tietenkään asiat ole niin yksinkertaisia.

 

[LLL]

Lapselle on hyväksi kans olla siinä 'turvallisessa' ympäristössä hoidossa/yökylässä.
Mun _mielestä_ on mahtavaa, jos lapsi oppii muihinkin aikuisiin luottamaan ja hän _haluaa_ jäädä yöksi/kylään ilman äitiä.
Mun mielestä tämä on myös sitä yhteisollisyyttä.
Mutta myös sille vanhemmalle on tärkeää saada välillä vapaa lapsesta, lapsista.

Mutta mun mielipide

 

[Borkku]

Lapselle on hyväksi kans olla siinä 'turvallisessa' ympäristössä hoidossa/yökylässä.
Mun _mielestä_ on mahtavaa, jos lapsi oppii muihinkin aikuisiin luottamaan ja hän _haluaa_ jäädä yöksi/kylään ilman äitiä.
Mun mielestä tämä on myös sitä yhteisollisyyttä.
Mutta myös sille vanhemmalle on tärkeää saada välillä vapaa lapsesta, lapsista.

Mutta mun mielipide

On ku mun ajatuksia sun kirjotukses

 

[muumuu]

Hyvä hoitopaikka on tärkeä lapselle ja vanhemmalle on tärkeää et saa välillä hengähtää. Vanha tuttu lentokoneen pelastautumisohje: Laita ensin happinaamari itsellesi, koska hapetta et voi auttaa lastasi toimii myös muissa tilanteissa

 

[LLL]

Lapselle on hyväksi kans olla siinä 'turvallisessa' ympäristössä hoidossa/yökylässä.
Mun _mielestä_ on mahtavaa, jos lapsi oppii muihinkin aikuisiin luottamaan ja hän _haluaa_ jäädä yöksi/kylään ilman äitiä.
Mun mielestä tämä on myös sitä yhteisollisyyttä.
Mutta myös sille vanhemmalle on tärkeää saada välillä vapaa lapsesta, lapsista.

Mutta mun mielipide

On ku mun ajatuksia sun kirjotukses

Kaivauduin sun pääkoppaas

 

[Borkku]

Lapselle on hyväksi kans olla siinä 'turvallisessa' ympäristössä hoidossa/yökylässä.
Mun _mielestä_ on mahtavaa, jos lapsi oppii muihinkin aikuisiin luottamaan ja hän _haluaa_ jäädä yöksi/kylään ilman äitiä.
Mun mielestä tämä on myös sitä yhteisollisyyttä.
Mutta myös sille vanhemmalle on tärkeää saada välillä vapaa lapsesta, lapsista.

Mutta mun mielipide

On ku mun ajatuksia sun kirjotukses

Kaivauduin sun pääkoppaas

 

[vieras]

Minusta lapsella pitää olla luottoaikuisia elämässä, muitakin kuin vanhemmat. Meillä lapset ovat sosiaalisesti hyvin ulospäinsuuntautuneita, mutta silti varautuneita tuntemattomia kohtaan, joten emme koe tehneemme mitään väärin. Isovanhemmat, kummit, tädit, enot ja muut lähisukulaiset ovat vahvasti osana meidän lasten elämää. Miksi minä tai mieheni haluaisimme rajoittaa sitä vain tähän omaan perhepiiriin. Ainakin omasta lapsuudestani muistan lämmöllä mummolan yökylät ja tätien luona kyläilyt yms. Se on sitä välittämistä ja lähimmäisenrakkautta. Ei se ainakaan minulta ole pois. Silloin, kun lapset ovat yökylässä tai parin tunnin kyläreissulla, niin minä lataan akkuja ja olen tasan virkistyneempi telmimään lasten kanssa.

En koe mustasukkaisuutta, jos lapsi ilmoittaa haluavansa jäädä mummilaan yöksi, koska itsellänikin on ollut mamma, jota olen rakastanut hänen eläessään koko sydämestäni. Harmi vain, ettei itselläni ole enää yhtään isovanhempaa elossa...ehkä siksi näenkin tämän asian vähän eri kantilta...