Kumpi on "vähemmän paha"? (2v kerhossa)

[pöh..]

Kerhossa jossa käymme 2v:n kanssa on alussa alkupiiri (5-15min.) jossa pitäis istua lattialla ja kuunnella kerhotätien juttuja/laulaa/leikkiä/seurata satuja.

Useimmiten tuo 2v ei malta istua paikoillaan edes pientä hetkeä. Eli joko pidän häntä sylissä väkisin, jollon alkaa huuto (tutin kanssa olis suurinpiirtein hiljaa mutta siitä yritetään juuri luopua) tai annan vaellella piirin keskellä tai ulkopuolella ympäri tilaa.

En oo oikein osannut päättää kumpi on se parempi ratkaisu, tuntuu että saamme pahoja katseita jokatapauksessa :/

Kumpi on mielestäsi vähemmän paha? Istuuko teidän 2-vuotiaat rauhassa vastaavissa tilanteissa?

Tykkäämme molemmat kuitenkin kerhosta ni ei olis tuon takin kiva jättää menemättäkään.

Itse olen aikasemmin katsonut ku toiset antaa lastensa juosta ympäri salia (ei ole lupa jousta) ni ei ole helppo sitä kieltää omaltakaan kun muut tekee. Nyt oon vähän siinä tilanteessa et varmaan muut ajattelee minusta samoin kun annan lapsen kulkea ympäri.. :/ Onneksi omani on tähän mennessä ollut se ainoa vaeltaja..

 

[hfg]

No 2v ei todellakaan malta olla paikallaan jos sille päälle sattuu. Miksi siinä ei ole lapsen lupa nousta? Ihme touhua. Kyllä meillä monetkin lapset siitä nousee vaeltelemaan eikä se mitään haittaa. Parempi se, kuin että huutaisivat, häiritsee se melu enemmän.

 

[---]

Edellisen kanssa samaa mieltä!

 

["vieras"]

2v alkaa minusta olla semmoinen ikä että pitäis se 5min pystyä istuman paikallaan, sitä nuorempi välttämättä ei. perustuu siis siihen mitä kokemuksia omista muskarikäynneistä, yms ryhmistä on, pahimmatkin vaeltelijat on yleensä rauhoittunu ku se kaks vuotta on tullu täyteen, ei se ehkä teiläkään kaukana ole. eihän se lapsi sitä koskaan opi jos et sitä siltä vaadi. tuntuu aika hassulta että kaksvuotiaalle annettais tutti muutenkuin korkeintaan nukahtamistarkoituksessa.
harjoitelkaa perheen kanssa kotona, siis laulatte siellä kerhossa opeteltuja lauluja ja teette niitä leikkejä, vaikka isä mukaan niin saatte piirin. sitte kun ne laulut on tuttuja niin se tilanne saattaa alkaa kiinnostaa enempi.

 

[---]

Jos lapsi nyt kuitenkaan ei sitä 5 min. paikallaan huutamatta istu, niin mieluummin vaeltelee sen ajan kuin huutaa!

 

["minä"]

Minä pitäisin sylissä ja jos huuto alkaa niin käytävään tai toiseen huoneeseen, ettei häiritse muita. Kyllä 2-vuotiaan pitää osata tuollainen pätkä oman vanhemman kanssa olla paikoillaan ja hiljaa. Jos ei pysty, niin ei ole vielä valmis tuohon kerhoon.

Jos yksi alkaa juosta, niin muut haluavat tehdä sitä myös. Ja koko rauhallinen aloitushetki menee pilalle.

 

[tyy]

[QUOTE="vieras";25770461]2v alkaa minusta olla semmoinen ikä että pitäis se 5min pystyä istuman paikallaan, sitä nuorempi välttämättä ei. perustuu siis siihen mitä kokemuksia omista muskarikäynneistä, yms ryhmistä on, pahimmatkin vaeltelijat on yleensä rauhoittunu ku se kaks vuotta on tullu täyteen, ei se ehkä teiläkään kaukana ole. eihän se lapsi sitä koskaan opi jos et sitä siltä vaadi. tuntuu aika hassulta että kaksvuotiaalle annettais tutti muutenkuin korkeintaan nukahtamistarkoituksessa.
harjoitelkaa perheen kanssa kotona, siis laulatte siellä kerhossa opeteltuja lauluja ja teette niitä leikkejä, vaikka isä mukaan niin saatte piirin. sitte kun ne laulut on tuttuja niin se tilanne saattaa alkaa kiinnostaa enempi.[/QUOTE]

Miksi kaikkea pitää harjottelemalla harjotella?? Kyllä se oppii kun ikää tulee. Nykyään pitäs kaikki heti osata tai sitten harjotella, ihan liikaa lapsia ohjataan tollasissa pikkujutuissa!

 

[duracellin äiti]

Riippuu lapsesta. Meillä 2 v ei vielä malttanut olla paikallaan yhtään. Ihan rauhassa sai siltä vaatia vaikka kuinka ja harjoitella, mutta ei osannut ja malttanut. Ei pysähtynyt edes siksi aikaa, että olisi ehtinyt aloittamaan niitä lauluja, kun juoksi jo muihin puuhiin. Puoleksi minuutiksi tai minuutiksi pysähtyminen oli se missä siinä vaiheessa harjoiteltiin, ei siitä voi yhtäkkiä kerralla hypätä viiteen tai viiteentoista minuuttiin.

Sitten n. 2,5 v:nä alkoi ihan itsestään rauhoittumaan paikalleen paremmin, ilman sen kummempia harjoitteluja. Sadut ja tarinat alkoivat kiinnostamaan yhtäkkiä eri tavalla ja alkoi seuraamaan niitä, jolloin malttoi pysähtyäkin. Kun lapsi osaa pysähtyä vähäksi aikaa ja kuunnella, siitä on paljon helpompi harjoitella sitä keskittymistä, kun silloin, kun lapsi lähtee muihin puuhiin ennen kuin ehtii edes lausetta loppuun.

 

["hannele"]

Meillä 2v. on tosi levoton seurakunnan perhekerhon alkuhartaudessa. Olen antanut vaeltaa ja nappaan kiinni vaan, jos on menee alttarille (kynttilöitä) tai ulos salista. Kerran poistin salista, kun kynttilät veti puoleensa vastustamattomasti.

 

[Anatolia]

No en harjoittelis mitään paikallaan pysymisiä, enkä ole sitä mieltä että kaksivuotiaan pitäisi jo osata olla paikoillaan ja blaablaa.

Kerhossa pitää olla kivaa. Jos lapsi pidetään väkisin paikoillaan, niin se ei ole kivaa. Jos lapsi huutaa kun pitää olla paikoillaan, niin sekään ei ole kivaa. Jos olisi oma lapsi kyseessä (ts. jos mulla olisi kaksivuotias) niin varmaan kokeiltaisiin sitä alkupiiriä, ja jos se ei suju niin lapsi pääsisi kävelemään joko kerhotilaan tai jonnekin käytävälle, riippuen siitä mikä on se sallitumpi ratkaisu. Väkisin en paikallaan pitäisi, enkä jättäisi tuon takia käymättä kerhossa.

Me käytiin joskus srk:n perhekerhossa missä oli alussa tylsä hartaushetki. Papista/työntekijästä riippuen pienet sai ihan vapaasti joko vaeltaa ympäriinsä, tai sitten olisi pitänyt istua hiirenhiljaa paikoillaan 15-30 minsaa kuin tatti. Joku pappi valitti siitä että taaperoikäiset kävelivät, jollekin se oli täysin ok. Me alettiin saapumaan kerhoon vasta hartauden päätyttyä, kun minäkään en jaksanut sitä oikein kuunnella.

Hiukan ymmärrystä pitäisi kerhon ohjaajilta ainakin löytyä...kyse on KERHOSTA jonne lapset on tarkoituskin tuoda, ei hautajaisista. Ja kyse on 2-vuotiaasta, ei mistään isosta lapsesta. Jos lapsi huutaa, riehuu ja juoksee ympäriinsä muita häiriten niin se on eri asia kuin rauhallinen kävely.

Mulla esikoinen (tyttö) istui paikoillaan kuin tatti jos käskettiin, 2 v iässä. Tämänhetkinen kuopus (poika) taas oli enemmän toiminnan miehiä, eikä ihan aina 2 v iässä vielä jaksanut keskittyä mihinkään sadun kuunteluun tms - mutta aivan erinomaisen hyvä keskittyjä hänestäkin silti kasvoi.

 

["aloittaja"]

No en harjoittelis mitään paikallaan pysymisiä, enkä ole sitä mieltä että kaksivuotiaan pitäisi jo osata olla paikoillaan ja blaablaa.

Kerhossa pitää olla kivaa. Jos lapsi pidetään väkisin paikoillaan, niin se ei ole kivaa. Jos lapsi huutaa kun pitää olla paikoillaan, niin sekään ei ole kivaa. Jos olisi oma lapsi kyseessä (ts. jos mulla olisi kaksivuotias) niin varmaan kokeiltaisiin sitä alkupiiriä, ja jos se ei suju niin lapsi pääsisi kävelemään joko kerhotilaan tai jonnekin käytävälle, riippuen siitä mikä on se sallitumpi ratkaisu. Väkisin en paikallaan pitäisi, enkä jättäisi tuon takia käymättä kerhossa.

Me käytiin joskus srk:n perhekerhossa missä oli alussa tylsä hartaushetki. Papista/työntekijästä riippuen pienet sai ihan vapaasti joko vaeltaa ympäriinsä, tai sitten olisi pitänyt istua hiirenhiljaa paikoillaan 15-30 minsaa kuin tatti. Joku pappi valitti siitä että taaperoikäiset kävelivät, jollekin se oli täysin ok. Me alettiin saapumaan kerhoon vasta hartauden päätyttyä, kun minäkään en jaksanut sitä oikein kuunnella.

Hiukan ymmärrystä pitäisi kerhon ohjaajilta ainakin löytyä...kyse on KERHOSTA jonne lapset on tarkoituskin tuoda, ei hautajaisista. Ja kyse on 2-vuotiaasta, ei mistään isosta lapsesta. Jos lapsi huutaa, riehuu ja juoksee ympäriinsä muita häiriten niin se on eri asia kuin rauhallinen kävely.

Mulla esikoinen (tyttö) istui paikoillaan kuin tatti jos käskettiin, 2 v iässä. Tämänhetkinen kuopus (poika) taas oli enemmän toiminnan miehiä, eikä ihan aina 2 v iässä vielä jaksanut keskittyä mihinkään sadun kuunteluun tms - mutta aivan erinomaisen hyvä keskittyjä hänestäkin silti kasvoi.

Kyllä minäki olen tuon vapaan kävelyn kannalla ehkä enemmän. Mutta vaivaannuttavaa kun muiden saman ikäiset istuu rauhassa ja kuuntellee..

Tietty haluan opettaa lapselle että siinä kuuluisi rauhoittua hetkeksi mutta mitens teet sen kun huuto ja rimpuilu alkaa pian kun otan kiinni?! Ja sitten koska en halua pilata muiden hetkeä mölyllä ni päästän lapsen kulkemaan eli annan periksi.

Käytävälle meno olis ihan hyvä mutta kun joskus tässä piirissä on mm. tulevien kertojen kannalta oleellista infoa ja sen kertaisen kerhon ohjelmaa. Olis aika töykeää tulla tarkoituksella myöhässä (=jääda pois piiristä) ja sitten kysellä että mitäs siellä sanottiinkaan..

 

["vieras"]

mä kyselisin sen kerhon ohjaajalta mielipidettä.. että kokeeko häiritseväksi sen vaeltelun vai ei.
me käytiin yhdessä vaiheessa avoimen muskarissa ja siellä ohjaaja nimenomaan kielsi mua juoksemasta lapsen perässä ja sanoi että pyöriköön aikansa kun kuulemma yleensä lapset sitten huomaa tulla osallistumaan leikkeihin kun toisetkin lapset tekee niin (omani vietti kyllä suurimman osan ajasta itsekseen touhuten, mutta ei toisaalta häirinnyt muita huudollaan).

 

[Kvart över]

Samaa mieltä minäkin, että mieluummin kävelee ympäriinsä kun huutaa. Mutta tuosta harjoittelusta olen sitä mieltä, että olisi tietenkin hyvä aina lähtökohtaisesti pyrkiä istumaan se 5min paikoillaan. Jos sitten näyttää siltä ettei siitä tule mitään niin antaa kävellä. Seuraavalla kerralla taas kokeillaan, jos silloin vaikka jaksaisi jo keskittyä. Mutta ettei heti vaan päästä kävelemään niin ettei edes yritä.

Muoks. luinkin jälkimmäisen viestisi ja olette siis kyllä yrittäneet istua siinä

 

[isoäiti mölykylästä]

no pienihän se kaksi vuotias on vielä, mutta mielestäni kuitenkin jo tuossa iåässä pitää
aloittaa opettelemaan sitä paikallaan olemista.joten jos mun lapsi ei suostuis istumaan
paikallaan huutamatta, mentäis toiseen huoneesee mutta paikallaan istuttais.