Kun anoppi ei huomioi raskautta? RV 22 menossa

[Babyface]

Mua alkaa ärsyttää anoppi. Tämä on hänelle ensimmäinen lapsenlapsi, ja hän on muutenkin tyypillinen "emäntä", eli sellainen kodinhengetär, joka leipoo, käy kirkossa, rakastaa vieraita ym..


Kun hän sai kuulla raskaudestani, sanoi hän "toivoisin, että menisitte naimisiin" (taustatietoa siis, että olemme kihloissa). Onnitteli hän myös minuakin ihan henkilökohtaisesti. Tämä tapahtui n. rv 6, eli hyvin varhaisraskaudessa.

Tämän jälkeen anoppi ei ole kysynyt tai maininnut halaistua sanaa raskaudesta. Eikä ole kertonut asiasta naapureille tai muille sukulaisille, ei vaikuta lainkaan olevan ylpeä tästä. On kuitenkin erittäin suosittu ihminen, paljon sukulaisia ja ystäviä. Kenellekään ei ole kuulemma puhunut mitään. Eniten ärsyttää se, kun anoppi on kuitenkin sellainen "tekomukava", eli ei uskalla suoraan sanoa, mikä häntä mietityttää ym.. kiertelee ja kaartelee, hymyilee, eikä halua loukata.

Musta vaan alkaa tuntua vähän oudolta, kun melkein joka viikonloppu käyn anoppilassa, ja anoppi eikä appi ota puheeksi tulevaa lasta. Ei iloitsemista, kyselyä voinnista tai neuvoloista. Kaikki puheet jäi siihen ekaan kertaan. Vatsan kasvamistakaan eivät ole huomioineet ollenkaan. Mistä tämä voisi kertoa, ja onko tämä ylipäänsä outoa vai ihan normaalia??

 

[Neith]

joissain perheissä raskaus on asia mistä ei ääneen puhuta, ennenkuin lapsi on "turvallisesti" maailmassa... voisko olla joku tällänen... tais itte niitä vaan harmittaa se että lapsesta tulee ns. lehtolapsi eli ette ole vielä naimisissa...

 

[Vieras]

Jospa ei halua udella, vaan odottaa, että sä kertoilisit kuulumisiasi (ja vauvan kuulumisia). Eikä kerro muillekaan, jos ajattelee, ettet pitäisi asioidesi levittelystä?
Ei munkaan anoppi aikoinaan pahemmin mitään kysellyt mun olosta, neuvolakäynneistä puhumattakaan. Sitten kyllä jutusteli jos aloin kertomaan oma-aloitteisesti.

 

[vieras]

ehkä anoppi ei oo sitä tyyppiä joka levittelee perheen/ suvun asioita muille ...en mä ainakaa tykkäis et tuos vaihees raskautta kerrottais naapurille..
..ehkä ne ei osaa viel suhtauta tulevaan lapsenlapseensa ..luulis et tuo tilanne muuttuu sitten ku vaavi on synytyny..

 

[WompaTiger]

Jos on sen verran vanhanaikainen että haluaisi teidän menevän lapsen vuoksi naimisiin. Jos häntä pelottaa, että "maine" menee kun pojalle syntyy au-lapsi? Ota asia puheeksi, avaat itse keskustelun ja kerrot, että sinua ihmtyttää ja harmittaa kun he eivät ole kiinnostuneita vauvasta.

 

[k2oset]

entä jos he ei halua "urkkia" tietoja. Oletko koittanut itse ottaa asiaa puheeksi ja kertoilla vaikka niistäneuvola käynneistä? Eiköhän se anoppikin innostu viimeistään kun ensimmäinen lapsenlapsi on maailmassa :saint:

 

[mam]

Jos ette ole kovin läheiset voi anopista tuntua, että hän ei pysty kyselemään syntymättömästä lapsesta vielä mitään. En usko että naimisiin menemällä teette häntä onnelliseksi. Tosin sinun ja tulevan lapsen kannalta asia olisi parempi. Varsinkin jos aiot jäädä lasta kotiin hoitamaan. Itsehän voit kertoa lapsen neuvolakuulumisia, näyttää ultrakuvia jne. Niin vauva tulee ikäänkuin lähemmäksi ja konkreettisemmaksi heillekkin.

 

[marhe]

ekana mulle tuli mieleen että anoppi ei halua kailottaa asia teidän ohi vaan ajattelee että kerrotte itse sitten muille kun katsotte sopivaksi hetkeksi. ehkä hän myöskään ei halua tuppautua teidän elämäänne liikaa kun aina niitä anoppeja haukutaan. ehkäpä hän myös on niin vanhoillinen että tosiaan odottaa teidän menevän naimisiin ja jotenkin pitää epäsopivana sitä että lapsi syntyy avioliiton ulkopuolella. oletko itse kertonut anopille esim neuvolakäynneistäsi tai ultrakuvia näytellyt? miten hän on siihen reagoinut?

 

[Kirppu1976]

Mulla oli ihan sama tilanne ja jatkuu edelleen, vaikka poika on jo 1,5v. Kylillä hän kyllä kertoo olevansa niin hyvä mummi, mutta eipä ole ollut kuin pari kertaa lapsenvahtinakaan n. 2h kerrallaan. Kun mennään viikonloppuisin kylään, hän vaan valittaa että taas jäi sitten tuokin homma tekemättä, kun tulitte kylään. Olen kyllä ihan lahjakkaasti vähentänyt tekemisiäni hänen kanssaan, harmittaa vaan pojan puolesta. Ja tosiaan on siis eka lapsenlapsi ja mummilla ikää jo kuitenkin 56v, ettei voi olla kyse siitä etteikö olisi "kypsä mummiksi".

 

[marhe]

Mulla oli ihan sama tilanne ja jatkuu edelleen, vaikka poika on jo 1,5v. Kylillä hän kyllä kertoo olevansa niin hyvä mummi, mutta eipä ole ollut kuin pari kertaa lapsenvahtinakaan n. 2h kerrallaan. Kun mennään viikonloppuisin kylään, hän vaan valittaa että taas jäi sitten tuokin homma tekemättä, kun tulitte kylään. Olen kyllä ihan lahjakkaasti vähentänyt tekemisiäni hänen kanssaan, harmittaa vaan pojan puolesta. Ja tosiaan on siis eka lapsenlapsi ja mummilla ikää jo kuitenkin 56v, ettei voi olla kyse siitä etteikö olisi "kypsä mummiksi".

no tuota ikähän ei sitä ratkaise onko valmis mummiksi ja onhan se uusi asia tulla mummiksi ihan yhtälailla kuin tulla eka kertaa äidiksi. Ei mummin kuulukkaan lapsenvahtina olla ja tosi monet haluavat sitä omaa aikaa kun omat lapset on saanut kunnialla oman elämän alkuun.

 

[Babyface]

Olen kertonut anopille sydänäänistä, näyttänyt ultrakuvaa ja kertonut oman äitini suhtautumisesta. Jotenkin ne reaktiot on olleet sellaisia... valjuja, outoja.. semmoisia "heh, onhan se ihan hienoa"-tyylisiä, ja taas jutustelu loppuu kuin seinään.

Ei siinä muuta, mutta anoppi vaikuttaa juuri potentiaaliselta ihannemummolta ja minusta tuo suhtautuminen on outo. aivan kuin koko raskautta ei olisikaan.

 

[marhe]

Olen kertonut anopille sydänäänistä, näyttänyt ultrakuvaa ja kertonut oman äitini suhtautumisesta. Jotenkin ne reaktiot on olleet sellaisia... valjuja, outoja.. semmoisia "heh, onhan se ihan hienoa"-tyylisiä, ja taas jutustelu loppuu kuin seinään.

Ei siinä muuta, mutta anoppi vaikuttaa juuri potentiaaliselta ihannemummolta ja minusta tuo suhtautuminen on outo. aivan kuin koko raskautta ei olisikaan.

onko teillä minkälaiset välit noin muuten? ehkä tosiaan mummikin tarvitsee aikaa sopeutua tähän uuteen rooliin elämässään ihan niinkuin tuossa aiemmin mainitsin että eka kertaa äidiksi tuloki on maata mullistavaa. ehkä anoppi tuntee itsensä jotenkin vanhaksi nyt mummona ja käy sisäistä taistoa asian kanssa...näin oman äitini kohdalla kun 40vuotiaana ekan kerran mummoksi tuli ja jälkeenpäin ollaan juteltu. Itse en saanut edes omaa mummoani kutsua mummoksi kun ei hän kuulemma ole niin vanha vielä.

 

[Babyface]

Ihan ok välit on, ei mitään lähimpiä ystäviä, mutta olen jakanut hänelle hyvin henkilökohtaisiakin asioita. Olen todella erilaisista lähtökohdista kuin mieheni. Täytyy nyt toivoa, että asennoituminen vauvaan muuttuu ja kinnostus herää!