"Kun ei duuni kelpaa" - työttömyyden myytit

["Takkutukka"]

Aina sitä paasataan, että "kun ei oteta vastaan ihan mitä vaan duunia." No minäpä olen ottanut, mutta enpä tiedä onko kannattanut. Jäin vuonna 2008 työttömäksi. Olin ollut 10 vuotta konttoriduunissa, sellainen sihteerin ja asiakaspalveluhenkilön välimuoto. Palkka oli ok ja työ kivaa, mutta kun toimipisteestä jäi vain luuranko jäljelle, niin minä ja moni muu sai mennä. Ei ollut mahdollisuutta jatkaa samassa firmassa muissa tehtävissä eikä muuallakaan...

No ei mitään, sitten vaan innokkaasti työnhakuun. Satoja hakemuksia (100/kuukausi käytännössä) tuli lähetettyä PK-seudulla. Eipä oman alan hommat natsannut, joten päätin sitten laajentaa vähän hakua. Kuitenkaan sitä ei ihan heti viittinyt lähteä duuniin, josta sai alempaa palkkaa kuin työttömyyskorvaukseni.

6 kk kun olin ollut työttömänä, päätin mennä "duuniin kuin duuniin". No sain sitten jostain kokoonpanofirmasta pätkäduunia. Tuollaisenkaan tehtävän saaminen ei ollut helppoa, koska "mahdatko viihtyä tämmösessä duunissa...". No nyt sitä sitten on 4 vuotta väännetty erilaisia pätkäduuneja varastoilla ja tehtaissa. Oman alan hommia en ole päivääkään tehnyt tuona aikana ja nyt tuntuu, että niihin pääseminen on jo mahdotonta.

Tuntuu vaan siltä, että olis ollut parempi jättää nuo pätkäduunit väliin ja vaan yrittää sitä oman alan hommaa. Eli kannattaako työttömiä syyllistää siitä, ettei kaikki duuni kelpaa. Kun jos sattuu kelpaamaan, niin sitten ei kelpaa enää oman alan hommiin.

 

[ffffffffff]

Täh, siis oletko viime aikoina saanut paljon kielteisiä vastauksia oman alasi työnhaussa?

 

["vieras"]

Suomessa ei ole pula työntekijöistä vaan työnantajista jotka maksaa palkkaa jolla täällä pärjää.

 

[näin se vaan on..]

Mä saan vain peruspäivärahaa (+lapsikorotus kahdesta lapsesta). Asumistuen kanssa se on silti enemmän kuin palvelualan osa-aikaisten töiden palkka (joita vain on tarjolla)
Ei ole kiva olla kotonakaan, mulla tätä työttömyyttä on kestänyt pari kuukautta, mutta en näe mitään mieltä lähteä töihin ja saada vähemmän rahaa käteen kuin kotona olosta.

 

[osastonsihteeri]

Sinä hait ensin 6 kk oman alasi työtä etkä saanut ja nyt kun olet tehnyt kokoonpanohommia, etkä saa oman alasi töitä, uskot sen johtuvan niistä töistä? Ei minusta kovin loogista... Nimenomaan toimistotyöläisistä on ylitarjontaa, joten kannattaa jatkaa niitä tehdastöitä ja ehkä jopa kouluttautua siihen tai johonkin muuhun uuteen ammattiin. Sinuna olisin kiitollinen, että jotain työtä on.

 

[loppuunpalanut]

Tein töitä kolme vuotta vaikka tiesin että olisin elänyt raharikkaammin olemalla rehdisti työtön ja nostamalla tukia. Mutta uskoin parempaan huomiseen, että jos pysyn koko ajan liikenteessä niin jossain vaiheessa loppuu ne osa-aikaiset pätkätyöt, keikkatyöt ja saan vakituisen duunin jossa pääsisin kuussa edes sen tonnin paremmalle puolelle. Ja paskan marjat.

Hyvä puoli on että CV:ssä ei ole yhtään aukkoa, ei ole viikkoakaan jolloin en olisi tehnyt töitä edes vähän. Huono puoli on että eipä ole uskaltanut lomaakaan pitää kun pelkäsin että jollen ole aina valmis työvuoroon kun kutsu käy, niitä kutsuja ei enää tule. Päivystin siis koko ajan. Mielenterveys meni, itsetunto meni, ja rahaa olisin saanut sen muutaman satasen enemmän jos olisin vaan ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi ja nostanut päivärahaa. Kaikki työ kelpasi, mutta käteen ei jäänyt mitään ja kaikki kymmenkunta työnantajaa joille tein pätkiä halusivat minut niinä samoina sesonkiaikoina töihin mutta tarjosivat muina aikoina vain satunnaisia keikkatöitä.

Toivon että joskus saisin jonkin työnantajan silmissä edes sen verran lisäpisteitä tuosta että työkokemusta ainakin on monesta paikasta että sitten minut voisi palkata siihen ihan oikeaankin työhön.

 

["ap"]

Sinä hait ensin 6 kk oman alasi työtä etkä saanut ja nyt kun olet tehnyt kokoonpanohommia, etkä saa oman alasi töitä, uskot sen johtuvan niistä töistä? Ei minusta kovin loogista... Nimenomaan toimistotyöläisistä on ylitarjontaa, joten kannattaa jatkaa niitä tehdastöitä ja ehkä jopa kouluttautua siihen tai johonkin muuhun uuteen ammattiin. Sinuna olisin kiitollinen, että jotain työtä on.

No 4 vuoden aikana useammassa eri paikassa on tullut tehtyä kaikenlaisia hommia: elektroniikan komponenttien kokoamista, muita kokoonpanohommia, varastohommia (keräilyä ja pakkausta), elintarvealan hommia jne... Ja ei näitä tehdastöitäkään kauheasti ole, tuntuu siltä että tuollainen suorittavakin työ pikkuhiljaa katoaa Suomesta.

Ja niinhän mä näitä hommia jatkankin. Mutta ei kyllä nappais erikseen kouluttautua näihin hommiin, kun muutenkin sellaista sillisalaattia. Eiköhän näiden hommien koulutus ole jo tässä tullut...

 

["eee"]

Haetko sä ap edelleen aktiivisesti oman alasi töitä?

 

[astrolabe]

Tein pätkäduunia valmistumiseni aikaan ja sitä jatkoin puoli vuotta. Sain vakiduunin järjestöstä nälkäpalkalla. Siirryin siitä vajaata vuotta myöhemmin kesätöihin. Hurja hyppy alkukesästä 2010 vakiduuni jättää kesätyön takia. Työsoppari oli 3 kk. Olen edelleen töissä tuolla kesätyöpaikassa, nykyään esimieheni sanoin "kriittisen korvaamattomana asiantuntijana". Jos jalan saa oven väliin, niin silloin näytetään mihin sitä ihminen pystyy. Tuottavuuteni on useita kertoja muita parempi ja asiakkailta saatu palaute on mannaa. Itsensä voi tehdä aika nopeasti korvaamattomaksi, kun ei arkaile pyytää lisää vastuuta, oppii nopeasti ja painaa täysillä.

 

[Sanna80]

Meillä on vakituinen työpaikka auki. Kohtuullinen liksa (työhön nähden jopa hyvä) ja inhimilliset työajat. 2 hakijaa 1,5 kuukauteen.

 

[Data]

Meillä on vakituinen työpaikka auki. Kohtuullinen liksa (työhön nähden jopa hyvä) ja inhimilliset työajat. 2 hakijaa 1,5 kuukauteen.

Ehkä ilmoitusta kannattaisi muokata houkuttelevammaksi.

 

[Sanna80]

Ehkä ilmoitusta kannattaisi muokata houkuttelevammaksi.

Ehkä. Noi menee meillä jonkun rekryistä vastaavan assarin kautta ja sama ilmoitusteksti esim. Tampereella toi kymmeniä ja pääkaupunkiseudulla satoja hakemuksia, että se vähän ihmetyttää...

 

[Hmmmph]

Itsekin tein ennen pätkähommia paljon, koska en halunnut olla jouten. Työhaastatteluissa kuitenkin kiinnitettiin todella paljon huomiota näihin pätkätyökohtiin, mutta työttömyyttä ei noteerattu.

 

[ei päätä ei häntää]

Oma mieheni valmistui kaksi vuotta sitten keväällä alalle, jolla on tänäkin päivänä kohtuulliset tulevaisuuden näkymät. Sai parin pätkäduunin jälkeen pidemmän määräaikaisen työpaikan, jonka loppupuolella haki aktiivisesti töitä pitkin Suomea ja lähetti kymmeniä hakemuksia. Lopputulos: 0 haastattelua. Mieheni on ihan normaaliälyinen, sosiaalinen ja perheellinen mies eli luulisi olevan suht ihannehakija. Suosittelijoita neljä, joista kaksi nimekkäitä. Vaan ei niin ei.

Nykyään mieheni istuu kaupan kassalla ja vihaa työtään. Hakee toki jatkuvasti oman alansa töitä, mutta ei pääse mihinkään. Palkka on surkea, työ yksitoikkoista ja mikä tärkeintä: se ei ole sellaista työtä, mihin yhteiskunta hänet varoillaan koulutti. Mitä järkeä on käydä useampi vuosi koulua ja sitten urakehitys tyssää reilussa vuodessa??