kun elämästä on tullu yhtä varovaisuutta ja pelkäämistä

[giff]

pelkään osoittaa tunteitani miehelle

pelkään lähteä opiskelemaan uudestaan(minua on koulukiusattu useita vuosia)

pelkään muuttaa pois kotipaikkakunnaltani ja pois tukiverkoston luota

pelkään mennä papa-kokeeseen koska viime kerrasta on jo niiiiin pitkä aika (pelkään siis tuloksia en näytteenottoa)

pelkään aloittaa e-pillerit jos saan pahan yliherkkyysreaktion niistäkin tai kuolen keuhkoveritulppaan tai sydäriin.(muulla on vaarattomia rytmihäiriöitä siks pelkään vaikka ne onkin vaarattomia)

pelkään ettei mun elämästä tuu yhtään mitään ja kaikki on vaan yhtä kärsimystä

pelkään pelkään ja pelkään... koskahan sitä vois taas nauttia tästä elämästä??

 

[JONSERED Karhunkantaja]

Pelätä saa, mutta pelosta huolimatta pitää voida elää.

Mistäköhän sinä saisi apua pelkojen taltuttamiseen? Hypnoosi, terapia, meditaatio... En osaa sanoa. Mutta sen tiedän, että et takuulla ole yksin pelkojesi kanssa.

 

[saman kärsinyt]

Ahdistuneisuushäiriö? http://www.poliklinikka.fi/hyvan-mielen-kanava/artikkelit/ahdistuneisuushairio-3162130

 

[giff]

"Lisäksi on monenlaisia muita oireita, kuten rintakipua, sydämentykytystä, vatsavaivoja, lihaskipuja, hengenahdistusta, vapinaa, huimausta, hikoilua, tukehtumisen tunnetta, äänenvärinää, punastelua, pistelyä ja puutumista, huimausta sekä tihentynyttä virtsaamisen tarvetta."

nuo fyysiset oireet sopii kyllä muhun ihan täysin... mutta en ole jatkuvasti ahdistunut kuitenkaan. mua ahdistaa vain silloin kun nuo yllä mainitut asiat ovat ajankohtaisia.

 

[saman kärsinyt]

Itselläni oli myös niin. Pelollani oli eräs "kohde" jota en nyt täällä halua sanoa, mutta ahdistuneisuus siis ilmeni niin että aina kun ajatukseni jotenkin eksyivät tähän asiaan, niin rupesi ahdistamaan ja pelottamaan, vaikkei asiassa mitään pelottavaa ollutkaan.
Lopulta pelkoni kehittyi neuroottiseksi, enkä kyennyt enää elämään normaalia elämää kun nämä oli pakko vain yrittää löytää ratkaisua tähän asiaan. Sitä pyörittelin mielessä mutta koska mitään pelättävää ei oikeasti ollut, en tietenkään voinut saada asiaa ratkaistuksi mitenkään, mikä sai pelon ja ahdistuksen tätä asiaa kohtaan vain lisääntymään.
Lopulta lääkäriin mennessä sain kouraani mieliala-lääkkeet ja diagnoosin pakko-oireisesta neuroosista.
Kannattaa hakea apua ennekuin tilanne pahenee

 

[giff]

Itse pelkään erästä tiettyä sairautta. Vältän kaikkea mahdollista mikä vois surentaa riskiä sairastua siihen. en tiedä onko pelkoni aiheeton. voin sairastua siihen tai sitten en. kuka tahansa voi sen saada ei voi voi tietää etukäteen kenelle tulee. mutta en koe että pelkoni on epärationalinen koska meillä on tätä tautia suvussakin jonkun verran.