Kun imetys ällöttää... :(

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja :(
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
?

:(

Vieras
Laskettuun aikaan on nyt kuukausi ja olen jo valmiiksi stressaantunut imetyksestä... :( Esikoisen kanssa oli todellista takkuamista. Maitoa olisi aluksi tullut hyvin, mutta lapsi ei koskaan oppinut imemään kunnolla. Näin ollen ensin imetin ja lopuksi aina pumppasin noin kolme kk, jonka jälkeen homma tyrehty, kun pumppu ei stimuloinut samalla lailla mitä vauva. Vaikka inhosin joka hetkeä imetyksessä (ja pumppaamisessa...), olin ihan masentunut, kun en saanut lastani ruokittua rintamaidolla edes osittain kun kolme kuukautta.

Nyt koko homma stressaa jo valmiiksi. Inhoan ajatusta sekä imettämisestä että pumppaamisesta, mutta pakkohan siihen helvet*iin on taas ryhdyttävä ja parhaansa tehtävä, jotta vauva saisi sitä rintamaitoa edes jonkin verran.

Luoja kuinka kadehdin äitejä, joilla imetys onnistuu, Ja / tai tuntuu jopa hyvältä!?!
 
Älä stressaa sillä asialla (helppo sanoa, itse stressaan samasta asiasta) ja anna asioiden sujua omalla painollaan. Jos ei se suju, se ei suju. Olethän sä edellisenkin kohdalla yrittänyt kovasti mutta kun se ei ole aina pelkästään äidistä kiinni kuten itsekin yllä kirjoitit.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kirsikka:
Älä stressaa sillä asialla (helppo sanoa, itse stressaan samasta asiasta) ja anna asioiden sujua omalla painollaan. Jos ei se suju, se ei suju. Olethän sä edellisenkin kohdalla yrittänyt kovasti mutta kun se ei ole aina pelkästään äidistä kiinni kuten itsekin yllä kirjoitit.

Joo oikeassa olet, mutta tosiaankin helpommin sanottu, kun tehty. Tällä hetkellä lähinnä inhoan rintojani, jotka jo valmistuvat tulevaan koitokseen tihkuttamalla maitoa.
 
Tuota.... Vinkkaan sen verran, että tuo maidontulon jatkuminen pumppaamalla on todella paljon pumpusta kiinni. Jos yks ei toimi, mutta tahtoisit sitä jatkaa, koita äkkiä toista. :)
Mä en voinut imettää tissistä suoraan sen jälkeen, kun vauva oli 2 kk vauvan refluksitaudin vuoksi. Mutta pumppasin sille kaiken maidon siihen asti, kunnes oli 9 kk. ...mulla oli kaks eri pumppua (ja pari sitä yhtä ja samaa toimivaa :xmas: ) ja tosiaan, vaikka hyvin sainkin pumpulle tyhjennettyä kaiken, tuolla toisella huomasi, kuinka paljon se on pumpusta kiinni. Tuolla toisella olis varmasti jo tyrehtynytkin paljon aikaisemmin.
 
Voi kuinka ikävää että imetys ahdistaa sinua noin. Lainaa ihmeessä kirjastosta muutama uusi imetystä käsittelevä teos Esim. (Katja Kallio) imetysohjaus ja Imetykseaika (Huitti-Malka, salokoski, Aittokoski)

Olet kaikesta huolimatta selvästi motivoitunut imetykseen ja toivoisit sen onnistuvan, eli uskon ja toivon että jaksat taisetella onnistuneen imetyksen eteen. Jokainen vauva on erilainen ja imetys saattaa luonnostaan onnistua nyt toisella kerralla eritavalla.

Jos et koe saavasi riittävästi tukea neuvolasi th:lta, ota rohkeasti yhteyttä paikkakuntasi imetystukihenkilöön. Monet ovat saaneet myös apua yksityisiltä kotikäyntejä tekeviltä imetysohjaajilta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja imettäjä:
Jos nyt jo ressaa niin anna suosiolla pullosta korviketta. Vauva kasvaa ihan hyvin silläkin ja äitikin säilyy täyspäisenä.

Tätä mieskin on sanonut, mutta kun ei tunnu pää kestävän sitäkään ajatusta. Elikkä suo siellä, vetelä täällä, kun järki on hormoneista huurussa...
 
Minä inhosin imettämistä. Vihasin jopa. Minusta se oli ällöttävää touhua. Maitoa ei tullut tai sit tuli liikaa, muksu luputti ja laputti yötä päivää tississä kiinni. Se ällötti. En tiedä miksi. Ei näistä äitiyden kielletyistä tunteistä voi ääneen edes puhua. Heti leimataan ja haukutaan huonoksi ja kylmäksi. Kaikki muu sujui, kaikki muu oli ihanaa ja onnellista, mutta tuo imetys...

Ja minulla on kuitenkin 4 lasta ja imetystä on kestänyt 6-8kk per ipana. Vihasin sitä ja vihaan edelleenkin. Haluaisimme vielä yhden tai kaksi lasta. Tai sitten alamme tukiperheeksi tai sijaisperheeksi. Imetys tulee mieleen heti, kun raskautta edes miettii.

Eli: ymmärrän. :hug:
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kärppänä heinälatoon:
Tuota.... Vinkkaan sen verran, että tuo maidontulon jatkuminen pumppaamalla on todella paljon pumpusta kiinni. Jos yks ei toimi, mutta tahtoisit sitä jatkaa, koita äkkiä toista. :)
Mä en voinut imettää tissistä suoraan sen jälkeen, kun vauva oli 2 kk vauvan refluksitaudin vuoksi. Mutta pumppasin sille kaiken maidon siihen asti, kunnes oli 9 kk. ...mulla oli kaks eri pumppua (ja pari sitä yhtä ja samaa toimivaa :xmas: ) ja tosiaan, vaikka hyvin sainkin pumpulle tyhjennettyä kaiken, tuolla toisella huomasi, kuinka paljon se on pumpusta kiinni. Tuolla toisella olis varmasti jo tyrehtynytkin paljon aikaisemmin.

Minkä merkkisellä pumpulla sait homman jatkumaan? Mulla on Aventin sähköpumppu.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Minä inhosin imettämistä. Vihasin jopa. Minusta se oli ällöttävää touhua. Maitoa ei tullut tai sit tuli liikaa, muksu luputti ja laputti yötä päivää tississä kiinni. Se ällötti. En tiedä miksi. Ei näistä äitiyden kielletyistä tunteistä voi ääneen edes puhua. Heti leimataan ja haukutaan huonoksi ja kylmäksi. Kaikki muu sujui, kaikki muu oli ihanaa ja onnellista, mutta tuo imetys...

Ja minulla on kuitenkin 4 lasta ja imetystä on kestänyt 6-8kk per ipana. Vihasin sitä ja vihaan edelleenkin. Haluaisimme vielä yhden tai kaksi lasta. Tai sitten alamme tukiperheeksi tai sijaisperheeksi. Imetys tulee mieleen heti, kun raskautta edes miettii.

Eli: ymmärrän. :hug:

Kiitos. Tuli ihan kyyneleet silmiin, kun luin tämän, sillä juuri tuosta minusta tuntuu.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap :
Alkuperäinen kirjoittaja Kärppänä heinälatoon:
Tuota.... Vinkkaan sen verran, että tuo maidontulon jatkuminen pumppaamalla on todella paljon pumpusta kiinni. Jos yks ei toimi, mutta tahtoisit sitä jatkaa, koita äkkiä toista. :)
Mä en voinut imettää tissistä suoraan sen jälkeen, kun vauva oli 2 kk vauvan refluksitaudin vuoksi. Mutta pumppasin sille kaiken maidon siihen asti, kunnes oli 9 kk. ...mulla oli kaks eri pumppua (ja pari sitä yhtä ja samaa toimivaa :xmas: ) ja tosiaan, vaikka hyvin sainkin pumpulle tyhjennettyä kaiken, tuolla toisella huomasi, kuinka paljon se on pumpusta kiinni. Tuolla toisella olis varmasti jo tyrehtynytkin paljon aikaisemmin.

Minkä merkkisellä pumpulla sait homman jatkumaan? Mulla on Aventin sähköpumppu.

Mulla oli Aventin sähköpumppu, Aventin käsikäyttönen ja Lansinohin käsikäyttönen. Ainoa, jolla oikeasti tekee yhtään mitään (ainakin mun tapauksessa) on Aventin käsikäyttönen. Käytin sitten sähköstä käsikäyttösenä (siitähän saa senkin, mukana tulee tarvittavat osat). Pumppuja oli muutenkin hyvä olla kaks siinä vaiheessa, kun kaikki maito tuli pumpulla. :D Aventin sähkösellä ei syntyny riittävää imuvoimaa eikä mulle ainakaan sopinu se, et imu oli koko ajan tasasesti samanlainen, joten sitä moottoriosiota en kovin montaa kertaa käyttäny.

Aventin pumput tulikin käytettyä toinen ihan loppuun, toinen hyvin kuluneeksi, mut vielä laitoin moottoreineen päivineen myyntiin. =) Lansinoh on tuolla vähän käytettynä, mutta mietin pistänkö silti myyntiin. Se sopii semmoiseen satunnaiseen pumppailuun, kun tarvitaan ottaa hiukkasen talteen, jos äiti vaikka lähtee johkin hetkeksi. Mutta ei siihen, jos aikoo saada kaiken pois vain ja ainoastaan pumpulla, koska siinäkään ei yksinkertaisesti teho riitä tyhjentämään niitä takimmaisia maitoja.
 
Tiedän tunteen. Ekaa lasta imetin osaks ehkä pari kuukautta ja osaks annoin sitte korviketta. Mulla oli rinnat sillon ihan helvetin kipeet, niissä oli joku tulehduskin kun iho oli aivan rikki. Imettäminen oli alusta asti tuskaa, enkä ymmärrä miten jaksoin siinä kivussa imettää.
Toisella kerralla en jaksanut yrittää ku pari viikkoa. Vauva hermostu joka ikisellä kerralla ja esikoinen hyppi ja pomppi ympärillä joten en saanu edes imetysrauhaa. Ressasin tuon toisen kohdalla tuosta imetyksestä hirveesti kun se ei onnistunut ja itkuki pari kertaa tuli kunnes mies sano että nyt lopetat ja annetaan pullosta.
Nyt jos ois sama tilanne niin en jaksais ressata tuosta imetyksestä, jos ei suju ja ahistaa niin ei sitä oo pakko hampaat irvessä imettää.
Tuolla synnärillä missä mä olin niin ei siellä kukaan kerenny mua kunnolla imetyksestä opettamaan.
 
AP! Teksti oli kuin minun kirjoittamaani, tosin sillä erolla, etten ole tällä hetkellä raskaana. Samoja asioita kuitenkin mietin, sillä seuraavaa vauvaa alamme yrittää kai keväällä... Halaus!

P.s. Itse ajattelen asian niin, että voihan olla, että seuraavan kohdalla imetys sujuu hyvin :) Ja jos ei suju tai jos en siitä yhtään välitä/se vain inhottaa ja tuskastuttaa, annan vauvalle maidon pullosta. Niin pitkään omaa maitoa kuin pullolle heruu ja sitten korviketta. Tosin tiedän jo etukäteen sen tuskan, minkä pumppaaminen aiheuttaa. Se on todella kypsää touhua silloin, kun maitoa ei enää kunnolla pumpulle heru :/
 
Alkuperäinen kirjoittaja AleXAN harmaileepi:
Tiedän tunteen. Ekaa lasta imetin osaks ehkä pari kuukautta ja osaks annoin sitte korviketta. Mulla oli rinnat sillon ihan helvetin kipeet, niissä oli joku tulehduskin kun iho oli aivan rikki. Imettäminen oli alusta asti tuskaa, enkä ymmärrä miten jaksoin siinä kivussa imettää....

Nyt jos ois sama tilanne niin en jaksais ressata tuosta imetyksestä, jos ei suju ja ahistaa niin ei sitä oo pakko hampaat irvessä imettää.
Tuolla synnärillä missä mä olin niin ei siellä kukaan kerenny mua kunnolla imetyksestä opettamaan.

Peesi
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
AP! Teksti oli kuin minun kirjoittamaani, tosin sillä erolla, etten ole tällä hetkellä raskaana. Samoja asioita kuitenkin mietin, sillä seuraavaa vauvaa alamme yrittää kai keväällä... Halaus!

P.s. Itse ajattelen asian niin, että voihan olla, että seuraavan kohdalla imetys sujuu hyvin :) Ja jos ei suju tai jos en siitä yhtään välitä/se vain inhottaa ja tuskastuttaa, annan vauvalle maidon pullosta. Niin pitkään omaa maitoa kuin pullolle heruu ja sitten korviketta. Tosin tiedän jo etukäteen sen tuskan, minkä pumppaaminen aiheuttaa. Se on todella kypsää touhua silloin, kun maitoa ei enää kunnolla pumpulle heru :/

Siinä vaiheessa, jos pumppaus alkaa sattua, se pitää lopettaa. :) Ja siinä vaiheessa lopetin itsekin... 9 kk herui hyvin, mutta loppuvaiheessa alkoi tuntua jossakin tuolla syvällä. Sitä tuli enää niin vähän ja poissaaminen meni nyhtämiseksi. Sanoin lääkärissä tuosta sattumisesta ja sanoi, että nyt on aika lopettaa. Joten lopetin.
 
Mulla oli sama juttu esikoisen kohdalla.Sattui ja teki todella kipeetä..luovutin jo parin kk:n kohdalla.
SItten onnistui imetys ja huomasin että ekat kk:t oli ne mulle kipeimpiä aikoja,siinä 3 kk:n kohdalla alkoi onnistumaan.
Kysyntä ja tarjonta vastas toisiinsa,maitoa tuli tarpeeksi eikä se enää sattunut kuin silloin kun maito alkoi herumaan.
Imetys oli nautinnollista ja mukavaa,imetin 1 v+ asti.
Samoin seuraavan kanssa.

Mutta älä stressaa turhaan.SE onnistuu jos onnistuu.Mutta tiiän että aluks se on vaikeempaa.
 

Yhteistyössä