Kun joulu ahdistaa....

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Joulumieli"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
J

"Joulumieli"

Vieras
iin, taas on joulu...! Ahdistaa niin kovin. Meillä on takana aika rankka vuosi. Perheessämme on neljä pientä lasta.
vuoteen on mahtunut lasten kanssa sairaalassa olemista, taloudellista murhetta (elämme kotihoidon tuella, perus työttömyyspäivärahalla). Parisuhteemme on kokenut ison kriisin, josta olemme onneksi lähes selvitty. Viidennen lapsemme oli tarkoitus syntyä nyt joulun alla mutta elämä ei aina suju niin kuin olisi tarkoitus...menetimme pienen tonttumme ennen aikojaan.

Itse olen henkisesti palanut loppuun ja kamppailen jatkuvasti ahdistuksen ja paniikkikohtausten kanssa.

Joulu tulee olemaan vaikea. Rahat on tiukalla, joulumieli puuttuu mutta lasten takia on yritettävä :(
Suurin toiveemme olisi saada edes jouluruokaa riittävästi ja se lämpöinen ja rauhallinen joulutunnelma.

Minun on ollut aina vaikea pyytää keneltäkään mitään apua mutta nyt mieli tekisi. Lasten vuoksi haluaisimme rakentaa heille jokavuotisen joulun. Mistä voisi pyytää apua?
 
[QUOTE="alkup.";30445920]No tuohan ei nyt asian pointti olekaan mutta voin kertoa että vauva ei ollut suunniteltu. Mutta päätimme että vauva on tervetullut kaikesta huolimatta.[/QUOTE]

Ei heru sympatiaa. Mieskin varmasti ollut vuosia työtön silti olette noin monta lasta tehneet. Kuolkaa nyt sitten nälkään.
 
Mut mä en tajua miksi noin huonoon taloustilanteeseen olisitte tehneet viidennen lapsen?

Voi ajatella mielessäsi mitä vain, mutta silti apn tilanne on sellainen, ettei ole kovinkaan fiksua ääneen tällaista sanoa. Ap onkin jo vastannut, että ei ollut suunniteltu. Mutta menetys tuntuu silti. Mitäs jos joulun kunniaksi jätettäisi väliin nämä maininnat "onko pakko hankkia lapsia tuohon tilanteeseen". Jos lukijasta tuntuu että niin olisi ollut parempi, niin hän itse osannee suunnitella elämänsä paremmin.

Joulun iloan ap perheelle kaikesta huolimatta. Oletteko pääkaupunkiseudulta?
 
Neuvolassa otappa asia puheeksi. Sitten sosiaalitoimi eli sossu ja kirkko auttaa tietysti myös. Sitten vielä tuo hyvänmielen ketju tuossa ylhäällä jonka kautta voit ottaa yhteyttä johonkin auttajaan.
 
Tiedoksi että juu olisi ollut typerää asiallisenapsia tilanteeseemme. Mutta sitä lasta ei ole tulossa! Ei vaikka kuinka sitä kaipaan! Vauva ei ollut suunniteltu, sai alkunsa ehkäisystä huolimatta. Näin omin silmin kuinka sydän oli pysähtynyt vauvalla ja synnytys oli käynnistettävä. Olin itsekin lähellä menehtyä koko operaatiossa.

Ja mitä työttömyyteen tulee niin miehelläni on vakituinen työpaikka mutta lomautus on koko firmassa päällä. Itse hoidan kaikki lapset kotona.

Kiitos vain kannustavista kommenteista ja hyvää joulua myös teille!

Ja kiitos sinulle joka osasit laittaa asiallisen viestin! Oikein hyvää ja lämmintä joulua myös sinulle! <3
 
[QUOTE="alkup.";30445967]Tiedoksi että juu olisi ollut typerää asiallisenapsia tilanteeseemme. Mutta sitä lasta ei ole tulossa! Ei vaikka kuinka sitä kaipaan! Vauva ei ollut suunniteltu, sai alkunsa ehkäisystä huolimatta. Näin omin silmin kuinka sydän oli pysähtynyt vauvalla ja synnytys oli käynnistettävä. Olin itsekin lähellä menehtyä koko operaatiossa.

Ja mitä työttömyyteen tulee niin miehelläni on vakituinen työpaikka mutta lomautus on koko firmassa päällä. Itse hoidan kaikki lapset kotona.

Kiitos vain kannustavista kommenteista ja hyvää joulua myös teille!

Ja kiitos sinulle joka osasit laittaa asiallisen viestin! Oikein hyvää ja lämmintä joulua myös sinulle! <3[/QUOTE]

Nyt äkkiä hakemaan mies uutta työpaikkaa. Meillä mies oli lomautuksella ekaksi ja sitten sai potkut tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Onneksi pääsi oppisopimusopiskelemaan ja sai uuden ammatin ja työpaikan. Ahkera pitää olla.
 
Kyllä miehellä on tarkoitus hakea uutta työtä. Nyt vaan viimeisen puolen vuoden aikana on kaikki kaatunut päälle. Yritetään selvitä päivistä kunnialla ja kun voimat on palautuneet niin töihin lähtee varmasti. Itsestänikin tuntuu että en pysty enkä jaksa olla nyt yksin, joten miehestä on korvaamaton apu täällä kotona! Hän auttaa siivoamisessa silloin kun itse en jaksa tehdä mitään, hän käy kaupassa ym.asioilla. en ole käynyt moneen kuukauteen missään kodin ulkopuolella. En vaan jaksa enkä halua.
 
Hei.

Osaan vain ehdottaa paikallista seurakuntaa, sosiaalitoimistoa jne avunlähteeksi.

Mutta haluan myös lähettää sinulle hurjasti voimia arkeen ja joulunvalmisteluun.
Meillä on myös ollut taloudellisesti todella todella tiukkaa. Ja samasta syystä, mies on ollut lomautettuna vakituisesta työstä pitkään ja on myös aktiivisesti hakenut töitä koko ajan, muttei niitä tahtonut millään löytyä.
Jo pelkästään taloudellinen ahdinko on sellainen tila, mikä vaatii hirveästi voimia, joita sinulla ei nyt juuri ole, ja ymmärrän sen täysin.
Me menetimme myös odottamamme lapsen. Lapsi oli täysiaikainen, mutta viimeisillä viikoilla ennen synnytystä menehtyi kohtuuni. Lapsen kuolemasta selviäminen vaatii aikansa, enkä tiedä voiko siitä koskaan täysin selvitäkkään.
Mutta asian kanssa oppii lopulta elämään ja suru tulee osaksi elämää, eikä ole enää niin musertavaa.
Meillä oli myös toisilla lapsilla vauvan kuoleman jälkeen tutkimuksia kaukana kotoa, muistan hyvin minkälaista tuo aika oli.

Haluan vain kertoa tämän, koska ainakin itsestäni tuntui todella lohduttomalta, kun asiat kasaantuivat, elämä oli yhtä kaaosta.
Kohtalotovereita en löytänyt, ja elämä tuntui harvinaisen epäreilulta.

Mutta kaikesta voi selvitä. Me olemme yhä vielä ahdingossa, mutta nyt jo näkyy vähän valoa. Elämä on välillä yhtä taistelua seuraavasta päivästä, mutta kun tarpeeksi kauan jaksaa vain taistella hetki kerrallaan, niin lopulta kaikki järjestyy.

Yritä itsellesi vähän virittää joulutunnelmaa. Kuuntele joululauluja, hetkeksi yritä siirtää lahja/ruokastressiä taaemmas ja etsi sitä joulun rauhaisaa tunnelmaa. Jos jaksat voit leipoa lasten kanssa pipareita/torttuja, ovat helppoja kaupan taikinoista ja tekevät jouluisen olon, eikä esim. piparitaikina maksa paljoa.

En osaa oikein sanoa muuta, mutta voimia perheellesi ja ennenkaikkea sinulle. Te selviätte vielä, vaikka se nyt hankalalta tuntuu ja joulu on tulossa. Kokeile hakea seurakunnalta/sosiaalihuollolta apua jouluvalmisteluihin, niin saat sen stressin vähemmälle.
 

Yhteistyössä