Kun mikään ei tunnu miltään?... masennustako?

["Höh"]

Oon tosi pitkään ollut hirmu väsynyt ja loppu, vaikka nukkuis kuinka niin väsyttää vaan. Aiemmin painoin duracell-pupuna menemään siis kaikki kotona oli tiptop, mutta sen ymmärsin lopettaa ja luulin, että se auttaisi, että väsymys helpottaisi ja jaksaisin paremmin mutta ei... Mun työ on hirmu kuormittavaa, enkä ole ainoa töissä joka kokee näin, vähän väliä joku on täältä uupumuksen vuoksi pois.
Aiemmin ajattelin ja koin, että se koti ja lapset antaa mulle iloa ja heidän avullaan koin hyvää oloa, latauduin ja jaksoin töissäkin. Mutta nyt tuntuu, ettei lapsetkaan enää tunnu miltään.Ja se on kamalaa ja huolestuttavaakin. Mua ei kiinnostais yhtään olla lasten kanssa, haluaisin vaan pois... jonnekin, olla vaan, unohtaa hetkeksi koko paskan arjen.

Olen käynyt muutaman kerran baarissa ns. tuulettumassa (vuosiin en käynyt ollenkaan) kuitenkin niin, että aamulla mies on mennyt harrastuksiinsa tms eli olen sitten baari-illan jälkeen ollut jo kymmeneltä aamulla lasten kanssa pulkkamäessä. Kun sanoin miehelle, että kaipaan tai tarviin irtiottoa niin hän sanoi että mähän juuri olin baarissa.
Sekö sitä sitten on? Irtiottoa, kun taas aamulla on vastuunkantajana?

No sitähän perhe-elämä on, en muuta väitäkään... mutta kun en jaksa. Eikä kiinnosta, ei mikään... Uusi harrastuskin jäi, kun ei ole voimia. Olen kiukkuinen koko ajan, itkettää ja silti niin turta. Oliko elämä nyt tässä? Mitä iloa on enää missään?

 

["a p"]

up

 

["vieras"]

Tarvit kunnon irtiottoa, lomaa ilman perhettä ja velvollisuuksia. Onko se mahdollista? Mulla oli tuo sama tilanne pitkään, ja nyt on todettu lievä masennus. Tee miten sinusta tuntuu, ei siten mitä miehesi sanoo.

 

["Lea"]

Minulla samoja oireita x100 ja diagnoosina vaikea psykoottinen masennus. Kirjoitin tämän siksi, että hanki äkkiä jotain apua itsellesi ennen kuin tilanne pahenee ja se takuulla pahenee ellet tee asialle jotain. Ensimmäiseksi juttelepa miehesi kanssa kunnon vakava keskustelu ja sovitte sinun irtiotostasi ja jostain lomasta. Ja jos loman jälkeen tilanne tuntuu vielä samalta tai pahenee niin sitten lääkäriin ja sitä kautta apua.

Tuolla vauhdilla olet pian täysin työkyvytön ja masentunut, hoida itsesi nyt heti! Tätä olotilaa en toivoisi edes pahimmalle vihamiehelleni...

 

["tööt"]

Millainen ruokavalio sinulla on? Saatko tarpeeksi vitamiineja? Saatko liikaa lisäaineita? Ovatko hiilihydraatit peräisin kasviksista ja täysjyvästä vai vehnästä ja sokerista? Mulla olo on kummasti kohentunut, kun muutin ruokavaliotani.

 

["a p"]

[QUOTE="tööt";25657678]Millainen ruokavalio sinulla on? Saatko tarpeeksi vitamiineja? Saatko liikaa lisäaineita? Ovatko hiilihydraatit peräisin kasviksista ja täysjyvästä vai vehnästä ja sokerista? Mulla olo on kummasti kohentunut, kun muutin ruokavaliotani.[/QUOTE]

Uskon saavani kyllä vitamiineja tarpeeksi, olen siis hyväkarpannut ja ollut hyvin innoissani ns. superfoodeista, raakaruokailusta yms. Vihersmoothieta syön, omegoja menee, d-vitamiinia, jne. Ja vältän vehnää ja valkoista sokeria... mutta kummasti vaan ei se ruoka oikein tunnut nyt vaikuttavan siihen mitä päässäni tapahtuu

Syön vielpä pääosin lisäaineetonta luomua, tämä ruokajuttu oli pitkään todellinen intohimoni ja harrastukseni.

Eli kiitos tästä, tärkeä huomio, mutta kohdallani koen ettei ruokavalio nyt auta.

 

[köökkipsykka]

Sä tarvit muuta sisältöä elämään kuin vain perheen ja työn. Mitä se voisi olla? Laita myös ruokavalio kuntoon, d-vitamiinia reilusti ja tavoitteita elämään?

 

["a p"]

Sä tarvit muuta sisältöä elämään kuin vain perheen ja työn. Mitä se voisi olla? Laita myös ruokavalio kuntoon, d-vitamiinia reilusti ja tavoitteita elämään?

Mitä ne tavoitteet voisi olla? Kun tuntuu, ettei mihinkään ole aikaakaa eli meillä vielä rakennusprojekti eli mies on aina pois ja näyttää olevankin seuraavaan vuoden Ja talon valmistuttua mies jatkaa työtään entiseen tahtiin eli on sitten sen vuoksi aina pois. Huoh!

Tosiaan aloin käymään salilla jossa on lapsiparkki jotta sain itselleni harrastuksen, mutta sekin tuntuu niin vaiekalta nykyään, siis lähteä sinne tai yrittää innostua siitä. Ei vaan jaksa. Ja vihaan itseäni tälläisenä, kiukkuisena akkana... ja samalla vihaan itseäni muutenkin, kamala ruma lehmä.

 

["vieras"]

[QUOTE="a p";25657755]Mitä ne tavoitteet voisi olla? Kun tuntuu, ettei mihinkään ole aikaakaa eli meillä vielä rakennusprojekti eli mies on aina pois ja näyttää olevankin seuraavaan vuoden Ja talon valmistuttua mies jatkaa työtään entiseen tahtiin eli on sitten sen vuoksi aina pois. Huoh!

Tosiaan aloin käymään salilla jossa on lapsiparkki jotta sain itselleni harrastuksen, mutta sekin tuntuu niin vaiekalta nykyään, siis lähteä sinne tai yrittää innostua siitä. Ei vaan jaksa. Ja vihaan itseäni tälläisenä, kiukkuisena akkana... ja samalla vihaan itseäni muutenkin, kamala ruma lehmä.[/QUOTE]

Sulla on kyllä masennuksen oireita. Masentunut alkaa välttää juuri niitä tärkeitä asioita kuten ystäviä tai harrastuksia kuvittelemalla että niin saa levättyä kun ei osallistu, ja siten ruokkiin masennusta. Minäkuva muuttuu kielteiseksi ja lopulta kaikki on omaa syytä. Lue joku mainfullness kirja.