Hae Anna.fi-sivustolta

Kun minä olin nuori, niin...

Viestiketju osiossa 'Omat ruokaohjeet' , käynnistäjänä no, 11.10.2009.

  1. no Uusi jäsen

    liittynyt:
    19.02.2007
    Viestejä:
    2 428
    Saadut tykkäykset:
    0
    siis ; entä jos siivuttaisi...
     
  2. KasVisKaLa Uusi jäsen

    liittynyt:
    21.04.2009
    Viestejä:
    129
    Saadut tykkäykset:
    0
    Olen edelleen ja aina vaan nuori näin 48v kukkahattutätinäkin, mutta silloin kun olin vielä nuorempi, niin..... niin tosiaan, ne Jx:n mainitsemat neliskanttiset jugurttipurkit, oi taivas miten h y v ä ä se mustikkajugurtti oli.
     
  3. äippä66 Uusi jäsen

    liittynyt:
    17.09.2007
    Viestejä:
    3 817
    Saadut tykkäykset:
    1
    Meille ei jogurttia ostettu kun olimme lapsia. Vanhemmat olivat hyvin nuukia ja kaikki tällainen oli "hömpötystä" joten minulla ei ole sitten mielikuvaa miltä ne ennen maistuivat :(
     
  4. neulanen Uusi jäsen

    liittynyt:
    26.06.2006
    Viestejä:
    205
    Saadut tykkäykset:
    0
    Minä muistan myös ne neliskanttiset jogurttipurkit, mansikkaa, mustikkaa, hedelmäpommia. Olivat vain lapsen suuhun liian happamia ja meidän kissakin sylkäisi jogurtin pois.
    no, käsitinkö oikein että mietit sulaako siivutettu makkara keitettäessä? Meillä ainakin makkarasopassa palaset pysyivät ihan ehjinä. Joskus tehtiin niin, että perunoita keitettäessä laitettiin viime vaiheessa lenkki perunoiden päälle lämpiämään. Saunassa oli pellin koukussa joskus makkara kuumenemassa, joskus taas kivien päällä foliopussissa.
    Makaronilaatikko tehtiin pitkistä makaroneista, jotka pätkäistiin puoliksi. Niitä oli kiva pyydystää haarukkaan.
     
  5. no Uusi jäsen

    liittynyt:
    19.02.2007
    Viestejä:
    2 428
    Saadut tykkäykset:
    0
    Ihan vain siksi ajattelin, että jos niissä on 25% rasvaa, niin sulaisi rasva pois.
     
  6. Jatta66 Uusi jäsen

    liittynyt:
    20.03.2007
    Viestejä:
    307
    Saadut tykkäykset:
    0
    Mulle tulee lapsuudesta aina mieleen tuo saunamakkara, jota oli usein lauantaisaunassa joko kiukaan yläpuolella koukussa kypsymässä tai kivien päällä foliossa, ihan kuten neulasellakin. Lauantaina oli usein myös karjalanpaistia, joka oli hyvää heti uunista otettuna ja ruisleivän tai karjalanpiirakoiden kanssa. Niin lähes joka he... lauantai väännettiin niitä karjalanpiirakoita.

    Laipäresi (jossain päin sanottuna leipäressu) tulee myös mieleen lapsuudesta ruokana, jota ei ole sen jälkeen tullut koskaan tehtyä tai edes syötyä. Jogurttia opin syömään alasteella, kun ihana keittäjä totutti minua ja siskoani syömään sitä antamalla lasin pohjalle vähän jogurttia. Lopulta pystyimmekin syömään koko pikkupurkillisen jogurttia. En ole nähnytkään enkä edes tiennytkään olevan olleen noita neliskanttisia jogurttipurkkeja. Minun lapsuudessa jogurtit olivat jo niissä pyöreissä muovisissa pikkupurkeissa.
     
  7. *nessu* Uusi jäsen

    liittynyt:
    06.12.2006
    Viestejä:
    268
    Saadut tykkäykset:
    0
    Muistan myös tuon kiuasmakkaran jota kypsytettiin koukussa saunan kiukaan päällä. Karjalanpiirakoita oli myös usein ei kuitenkaan joka lauantai.
    Ei mitään mielikuvaa neliskanttisista jogurttipurkeista, siihen taidan olla liian nuori. Kaikki purkit olivat pieniä ja pyöreitä... oliko edes silloin isoja litran tölkkejä?
     
  8. Tuula I Uusi jäsen

    liittynyt:
    28.06.2006
    Viestejä:
    532
    Saadut tykkäykset:
    0
    Minun lapsuudessani 50-60 luvun vaihteessa makkara oli ainakin maaseudulla vielä harvinaista herkkua - joskus muistan olleen nakkeja ja perunamuhennosta. Leikkelemakkara oli niin harvinaista meidän ruokapöydässämme, että ostin sitä joskus pienillä taskurahoillani muutaman siivun koulumatkalla eväsleipien väliin, joissa ei normaalisti ollut muuta kuin kotona kirnuttua voita - toki hyvää sekin. 60-luvun lopulla alkoi jo olla useimminkin tarjolla makkaraa ja mm. tätä pippurilla ja sipulilla maustetussa vedessä keitettyä lenkkiä.

    Minulla on hyvin samanlaisia ruokamuistoja Strawberry Fieldsin kanssa. Juustokeitto tehtiin ternimaidosta keittämällä, kuumaa maitoa laitetiin kuivien leipäkuutioiden päälle ja leipäressua syötiin välipalana. Kun poikimisen jälkeen lehmät tuottivat ternimaitoa, saatiin myös lettuja ja pannukakkua ja sehän oli meidän lasten mieleen:)
    Mitään ei heitetty pois - mm. tähteelle jäänyt kaurapuuro paistettiin voissa ja syötiin välipalana.
    Lapsuudenkodissani päivittäinen ruoka muodostui vilja- ja maitotuotteista, kalasta, kotona kasvatetuista juureksista ja kasviksista, sienistä ja marjoista. Esim. näin syksyisin syötiin herkkuna uunissa kokonaisena paistettuja, makeiksi hautuneita lanttuja. Kotona tehtiin viiliä - jugurtista ei ollut tietoakaan. Jäätelöä sentään saatiin ostaa kesäisin kerran viikossa kauppa-autosta.

    Ruoka oli hyvää ja ravitsevaa ja taatusti luomua.

     
  9. outi58 Uusi jäsen

    liittynyt:
    21.06.2006
    Viestejä:
    1 641
    Saadut tykkäykset:
    0
    Kaurapuurosta tuli mieleeni sellainen ruoka, jota äitini teki usein kun tultiin koulusta. Kaurapuuron sekaan laitettiin puolukoita ja sitten ruoka laitettiin uuniin kypsymään, eli pinta sai ruskean värin. Sitä syötiin sitten maidon kera. Meillä paistettiin lanttuviipaleita paistinpannussa ruoan lisukkeeksi. Tankomakkarasta leikattiin paksuja viipaleita ja niistä paistettiin ns. makkarakuppeja, eli makkara muodosti vähän niinkuin "kupin " kypsyttyään.
    Makaronivelliä oli myös ruokana joskus.
     
  10. JohannaV Uusi jäsen

    liittynyt:
    25.04.2009
    Viestejä:
    351
    Saadut tykkäykset:
    0
    Sianlihaa, hirvenlihaa, naudanlihaa.... Läskisoosia, leipäkeittoa, rössypottua, palvilihakeittoa, kalakeittoa, paistettuja kaloja, kyljyksiä, paistettuja perunoita jne. jne. Oman pellon viljastoista leivottuja rieskoja, hiivaleipiä ja ruisleipiä.

    Nämä 70-luvun alussa pohojalaasessa maatalossa.
     
  11. äippä66 Uusi jäsen

    liittynyt:
    17.09.2007
    Viestejä:
    3 817
    Saadut tykkäykset:
    1
    Meillä taisi olla harvase aamu kaurapuuroa. Minä ja isä syötiin se voisilmällä. Kyljykset muistan kotona sunnuntairuokana, ja muistan mummolan ihanan karjalanpaistin. Jostain syystä äiti ei sitä tehnyt. Viipaleperunalaatikkoa oli usein, ja silakkalaatikkoa myös. Silakkalaatikko oli lapsuusajan painajainen, mutta nykyään kyllä maistuu. Keittoja syötiin myös, ja jauhelihakastiketta perunamuussilla.
     
  12. Strawberry Fields Aktiivinen jäsen

    liittynyt:
    30.03.2008
    Viestejä:
    1 272
    Saadut tykkäykset:
    0
    Viiliä tehtiin kotona ja jugurttia maistoin ensimmäisen kerran koulussa välipalana, joskus -70 -luvulla.

    Ternimaidosta tehtiin uunijuustoa, lapsena en siitä tykännyt, mutta nyt olisi herkkua kun vain saisi joskus. Oulussa sitä ainakin oli siinä Kirkkokadulla Hovi-Hallissa myynnissä valmisruokatiskissä, mutta eihän tätä kauppaa enää ole ollut pitkään aikaan. Saakohan sitä muualta? No, isä tekee sitä joskus kun saa ternimaitoa, onneksi he saavat sitä herkkua. Raahessa päin ne syö makiaa juustoa (juhannusjuustoa), sitä en ole maistanut vaikka kaupastakin sitä sai kesällä.

    Jäätelöä saimme joskus kun täti toi yli tunnin ajomatkan päästä. Oli aina osittain sulanutta, mutta niin hyvää jäätelöä en ole sen jälkeen saanut. Sitä lapsuuden jäätelömakua olen tähän päivään asti etsinyt, mutta ei sitä taida löytyä :eek:).

    Meillä tehtiin myös naurishauvikkaita pirtin uunissa, niistäkään en pitänyt lapsena, mutta nyt varmaan pitäisin.
     
  13. annexan Uusi jäsen

    liittynyt:
    25.04.2009
    Viestejä:
    84
    Saadut tykkäykset:
    0
    Minun lapsuudessani/nuoruudessani useasti valmistettiin ;)
    - Makaroonivelliä
    - Riisivelliä
    - Ruisleipäkiisseliä
    - Maitoperunoita
    Lauantaisin, kun oli saunailta, niin silloin saimme "sittisuutaa"= sitruunalimonadia, joka nykyisin on Spriteä. Ja sitten lisäksi isän ja äitin palkkapäivänä saimme taloussuklaata.
     
  14. äippä66 Uusi jäsen

    liittynyt:
    17.09.2007
    Viestejä:
    3 817
    Saadut tykkäykset:
    1
    Meilläkin oli lauantai-iltaisin saunan jälkeen tuota sittistä. Oli silloin oikea ylellisyys :)
     
  15. JohannaV Uusi jäsen

    liittynyt:
    25.04.2009
    Viestejä:
    351
    Saadut tykkäykset:
    0
    Miten teillä huolehdittiin proteiininsaannista?
     
  16. no Uusi jäsen

    liittynyt:
    19.02.2007
    Viestejä:
    2 428
    Saadut tykkäykset:
    0
    Tuossa listassa oli melkein joka ruuassa maitoa, joka on valkuaisaineiden lähde.
     
  17. Fiia Uusi jäsen

    liittynyt:
    17.11.2006
    Viestejä:
    1 050
    Saadut tykkäykset:
    0
    Vai miten teillä huolehdittiin proteiininsaannista ;). Sanonpa, että monessa kodissa muutama vuosikymmen sitten eivät äidit edes tienneet, mitä ovat proteiinit tai esimerkiksi hivenaineet. Oma äitini on pienestä mökistä Pohjois-Suomesta, ei käynyt kuin pakolliset kansakoululuokat. Hän laittoi hyvin yksinkertaista (mutta hyvää) ruokaa, jossa ei esimerkiksi vitamiineista ollut talviaikaan tietoakaan - perunaa, ruskeaa kastiketta joko margariiniin tai silavaan tehtynä, lihakeittoa (jossa liha etsi kaveria), maitoperunoita, puuroja, leipää jne. Varsinaisesti lihaa oli sunnuntaisin. Salaattia oli pari kertaa kesässä (lehtisalaattia, tomaattia, kurkkua ja keitettyä kananmunaa). Talvella syötiin "värinä" etikkapunajuuria, suolakurkkuja, keitettyä porkkanaa ja survottua puolukkaa. Ei se sen kummenpaa ollut työläiskodissa 50-60-luvulla. Terveitä ihmisiä meistä kummasti kasvoi ja se on ihme niistä rakennusaineista.
     
  18. KasVisKaLa Uusi jäsen

    liittynyt:
    21.04.2009
    Viestejä:
    129
    Saadut tykkäykset:
    0
    Ihmettelen samaa kuin Fiia!
    Entisaikaan ravinto oli mitä oli, syötiin mitä saatiin. Nykyisin on tarkat taulukot ja suositukset. Tietoa on saatavilla, tuskinpa siltä välttyy kukaan joka lehtiä lukee tai televisiota katsoo.
     
  19. Keltavuokko Uusi jäsen

    liittynyt:
    18.08.2008
    Viestejä:
    127
    Saadut tykkäykset:
    0
    Sittisuutasta tuli mieleen yksi erikoisherkku, jäätelösooda. Se tehtiin niin, että pitkän lasin pohjalle laitettiin vähän jäätelöä (vaniljaa, ei silloin kaupasta tainnut juuri muuta isommissa pakkauksissa saadakaan) ja sen päälle kaadettiin sitruunasoodaa (vastaa lähinnä nykyistä Spriteä) lasi täyteen. Vähän kun sekoitti, siitä tuli pirtelömäinen herkku. Nauttimiseen tarvittiin sekä pilli että pitkävartinen lusikka.

    Herkkuja saatiin tosin harvoin, ja todella niin kuin Fiia ja KasVisKaLa toteavat, syötiin mitä saatiin ja oltiin tyytyväisiä, kun ruokaa oli tarpeeksi. Kaikilla ei ollut, eihän silloin tunnettu työttömyysavustuksia, toimeentulotukea tai muuta yhteiskunnan apua huono-osaisille. Kaikilla ei ollut edes kasvimaata, elukoista nyt puhumattakaan, että ruokaa olisi ollut omasta takaa.

    Köyhästä 50-luvusta voisi ottaa oppiakin. Silloin ei mitään käyttökelpoista, oli se sitten vaate tai ruokaa, heitetty pois, vaan käytettiin raaka-aineena johonkin muuhun. Se oli ekologista, vaikka sitä sanaa silloin ei tunnettukaan. Esimerkiksi jos maito sattui happanemaan (sattui joskus, ennen kuin hankittiin jääkaappi), äiti teki siitä piimäkakkua.

    Vellit ja puurot olin ihan unohtanut, kyllä minutkin on kaurapuurolla kasvatettu, niin kuin kai suurin osa ikäpolvestani. Kumma kyllä, joka-aamuisesta puurosta ei tullut mitään kammotusta, vaan syön puuroa mielelläni edelleen silloin tällöin.
     
  20. JohannaV Uusi jäsen

    liittynyt:
    25.04.2009
    Viestejä:
    351
    Saadut tykkäykset:
    0
    Annexan, no, Fiia, KasVisKaLa, eikö teillä siis syöty lihaa tai kalaa? Kyllähän kalaa ainakin meillä on ollut aina ruokavaliossa, kun vaan on joku viitsinyt/ehtinyt kalastaa. Sehän on luonnonvara, jolla ei ole köyhyyden kanssa mitään tekemistä. Samaten riistaa on metsät pullollaan. Tietenkin ehkä maalla on helpompi ollut hankkia luonnon raaka-aineita kuin kaupungissa, mutta näkeehän noita kalamiehiä jo Lauttasaaren sillalla nykyäänkin.

    Meillä on talon ja suvun lapsukaiset polkeneet kymmenien kilometrien päähän 50-luvulla kalaan. En tarkoita sitä, että emännän olisi pitänyt ravintotietoudesta mitään tietää, mutta kun miehet laitettiin kymmenen kilometrin päähän päiväksi kylmään metsätöihin, ei siellä makaronin voimalla selvinnyt. Kun minä olin pieni, päivä alkoi miesten metsäänlähtöpäivinä tukevalla lihaisella läskisoosiaamiaisella n. klo 06:30, jotta miehet jaksoivat päivän kylmässä metsässä ahertaa. Ei siellä todellakaan ilman liharuokaa päivää olisi jaksanut.

     
  21. no Uusi jäsen

    liittynyt:
    19.02.2007
    Viestejä:
    2 428
    Saadut tykkäykset:
    0
    Jos nykyajan ihmiset tankattaisiin metsätöihin, niin vyötäröllehän se jäisi. Olen minä syönyt läskisoosia ja kalaa ja syön vieläkin kalaa päivittäin, minulla on aina graavimuikkuja. isä opetti syömään suolasilakkaa, joita hän kutsui kärmeiksi. Siksi olenkin niin hyvin säilynyt.

    Mutta nyt pitää katsoa vähän tarkempaan, että paljonko ruuassa on rasvaa, koska halppisruokiin tyhjennetään tehtaissa kaikki, mikä on ruuanlaitosta jäänyt yli.
     
  22. Fiia Uusi jäsen

    liittynyt:
    17.11.2006
    Viestejä:
    1 050
    Saadut tykkäykset:
    0
    Minä asuin pikkukaupungissa, jossa ei vettä ollut kuin hanassa ;). Kerrostalossa ei ollut kasvimaata, joten kaikki ostettiin kaupasta.

    Ei isäni eikä kukaan läheisistä myöskään metsästänyt. Sitä varten olisi tarvittu ase eikä sellaiseen ollut rahaa.

    Kuten kerroin jo yllä, meillä oli lihaa yleensä viikonloppuisin. Arkena liharuokaa eniten muistutti läskisoosi. Kyllä minut ja veljeni on kasvatettu lähinnä ruisleivällä, perunalla ja erilaisilla puuroilla.

    Ymmärrän, että maatalossa tilanne oli ihan erilainen. Siellähän oli useimmilla kuitenkin lihaa omasta takaa, kanojakin ja omassa metsässä saattoi metsästää. Kaupunkilaiselämä työläiskortteleissa oli 50-60-luvulla ihan erilasta.
     
  23. KasVisKaLa Uusi jäsen

    liittynyt:
    21.04.2009
    Viestejä:
    129
    Saadut tykkäykset:
    0
    Johanna V, jo vain syötiin lapsuudenkodissani 1960-luvulla lihaa, kalaa, lintua, munia jne. Maitotaloustuotteita, viljaa, marjoja, sieniä, hedelmiä.
    Siis terveellisesti!
    En vain muista, että silloin olisi kukaan maininnut sanaa proteiini, tai että lautasmallia olisi mitenkään painotettu tai siitä mallia otettu. Ukkini kyllä hoki että "syö tyttö kalloo, etennii särkkee, suat lissee järkkee", : )
     
  24. JohannaV Uusi jäsen

    liittynyt:
    25.04.2009
    Viestejä:
    351
    Saadut tykkäykset:
    0
    KasVisKaLan ukin hokemassa on varmasti pointtinsa: hermokudoshan tarvitsee proteiinia syntyäkseen: vanha kansa oli viisas riippumatta siitä, miten asioita nimitettiin.

    Näinhän se on, nykyihmiset käyvät kuntosalilla, kun luontainen liikunta ei enää tule hankituksi ruokaa etsiessä. Sitten kun syö siihen malliin, miten lihansyöjäihminen on tottunut, vyötäröllehän se kertyy...
     
  25. nallepuh52 Uusi jäsen

    liittynyt:
    21.06.2006
    Viestejä:
    1 163
    Saadut tykkäykset:
    0
    Vanhanmallista kansakoulua kävin 50-luvun lopulla ja keittäjä teki meille ruokaa keittiössä, jossa tietenkin oli puuhella.
    Ruokalistan suosikki oli ruskea puuro eli hyvin haudutettu ruis-puolukkapuuro, joka kylmän maidon kanssa oli niin makoisaa ja makeaa, että siihen ei koskaan kyllästynyt eikä sitä ollut liian usein. LIstan häntäpäässä oli puolestaan perunat + sipulinen maitokastike eli valkokastike, jossa sipulit olivat vallan tuoreina ja aika pahanmakuisena. Lisukkeena etikkapunajuuria. Jättää ei ruokaa saanut - siitä tuli kamalat motkotukset. Kotoa piti tuoda voileivät ja maitopullo - se kuuluisa, joka jäätyi pakkaskeleillä koululaukussa.
    Kotona maalaistalossa tehtiin ne perinteiset hämäläiset ruokalajit ja piimäjuusto on ehdoton suosikkini. Teen sitä nykyään omille lapsilleni ja he ovat myös siihen tykästyneet. Isossa leivinuunissa paistuivat hiivaleivät, pullapitkot, setsuurit eli piimälimput, kääretorttulevy ja aito sokerikakku. Uuniriisipuuro oli hyvä viikonloppuruoka - leivinuunin jälkilämmössä.
    Läskisoosi on erittäin tuttu ruoka ja maukas sellainen - sian kylkisiivu oli suolattuna ruokakomerossa, ja sieltä sitä tuotiin, viipaloitiin ja tehtiin kastike. Se suolattu liha on koko kastikkeen salaisuus - nykyisin kaupasta ei saa siankylkeä suolattuna paitsi pekonia, mutta sen maku on ylisuolainen verrattuna tuohon karkeaan suolaan pantuun kylkeen.
    Mummuni kävi äitini kanssa usein leipomassa - varsinkin jouluksi. Itse tehdyt joulutorttut kerma-voitakinakuoressa, piparkakut, limput, laatikkoruoat ja luumusopat - loistavia ja maistuvia ruokia.

    Ruokailussa oli juuri se pieni ero, että syötiin vain nälkään säännöllisin väliajoin, eikä naposteltu jatkuvasti kuten nyt. Nyt syöminen on ajanviete ja kaikilla on kaapit täynnä ruokasälää, jonka takia sitten myös lihotaan. Jos ennen vanhaan tehtiin voileipä, niin ei sen päälle kasattu kinkkua, juustoa, vihanneksia ja persiljanoksaa, vaan yleensä pelkkä leipä ja joskus lauantaimakkarasiivu.

    Muistan myös sen ensimmäisen jugurttipurkin - nelikulmainen jäykkä Herajoen meijerin mansikkajugurtti. Jugurtissa oli kokonaisia mansikoita pari-kolme per purkki, mutta itse tuote oli melko hapan. Itse purkki oli etiketöity vain yhdeltä sivulta ja muut sivut olivat valkoiset ja paljaat. Koostumusten ja rasvojen perään ei tuolloin kukaan kysellyt - hyvä kun sai sen ylipäätään ostettua!
     

Tilaa Ruoka.fi-uutiskirje!

Ruoka.fi-uutiskirje tuo sähköpostiisi usimmat artikkelit, ruokablogit ja kilpailut.

Kaikki kentät ovat pakollisia
Luonnos tallennettu Luonnos poistettu

Jaa tämä sivu

Alibi
Anna
Deko
Dome
Erä
Hymy
Kaksplus
Kippari
Kotilääkäri
Kotiliesi
Koululainen
Ruoka.fi
Parnasso
Seura
Suomen Kuvalehti
TM Rakennusmaailma
Tekniikan Maailma
Vauhdin Maailma
Golfpiste
Vene
Nettiauto
Ampparit
Plaza
Muropaketti