Toggle sidebar

Kun olette juovuksissa, mitä ajattelet puolisostasi?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "tjaa"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
T

"tjaa"

Vieras
Tuntuuko mies puoleensavetävältä? Ajatteletko miten rakas, ihana, komea jne. hän on? Vai häpeätkö miestä, mietit miten ikinä päädyitte yhteen tai minkä kamalan virheen olet tehnyt? Tuleeko koskaan sellaista heräämisen tunnetta, sellaista että nyt humalassa vasta tajuaa millainen parisuhde oikeasti onkin ja miten elämä on mennyt?

Pitääkö paikkaansa että lasten ja humalaisten suusta kuuluu se totuus..? Onko se totta tai ainakin puolitotuus, mitä humalassa ajattelee puolisostaan? Tuleeko humalassa esille ne tunteet ja ajatukset, joita muuten yrittää tukahduttaa VAI onko ne selvinpäin tunnetut tunteet kuitenkin totuus?
 
Kuuluis varmaan vastata että en oo ikinä ollu juovuksissa. Mutta olen. Silloin puoliso on ollut mun silmissä superihana ja olen kaikin tavoin halunnut tehdä häneen vaikutusta (varmaan tosi hyvän joo). Joistain särkylääkkeistä tajunnan tila vähän laskee myös ja tunnen kyllä puolisoni tosi ihanaksi silloinkin. En ole ollut ikinä päihtyneenä ärtyisä.
 
tulee olo kuinka paljon rakastankaan sitä.
joskus kuinka paljon häpeän sitä, mutta häpeän vaan silloin ku tuo isäntä on kiskonu viinaa ja sen käytös alkaa muistuttaa 5v pikkupoikaa :)
 
Hmm, se vähän riippuu.

Jos olen ilman miestäni ulkona, en kauheasti käytä aikaa mieheni ajattelemiseen :D
Mieheni kanssa ulkona ollessani (josta on kyllä aikaa!) vaihtelee paljon. Joskus ajattelen kämpimästi, joskus vähemmän lämpimästi :D

Taidan olla normaalia välinpitämättömämpi miestäni kohtaan humalassa.
Selvinpäin ajattelen kyllä lämpimästi, joten ei, ei pidä paikkaansa että humalaisen "suusta" tulee totuus.

Sitä paitsi kun ihminen on tarpeeksi humalassa, hänestä tulee täysi idiootti, joten en muutenkaan ole koskaan ajatellut, että humalaisen suusta tulisi totuutta.
 
Kun olen humalassa (jota sattuu valitettavan harvoin :D) mies on kotona lapsen kanssa, että minä pääsen iltaa viettämään. Näin on ollut lapsen syntymästä asti, koska meillä ei ole lapsenvahteja asuinpaikkakunnallamme. Vain todellisissa eriyistilanteissa (mm. tuttavien häät) järjestämme asiat niin, että lapsi menee hoitoon mummolaan, joka on 350km:n päässä. Ei viitsi nähdä moista ajelun vaivaa tavallisen illanvieton takia, vaikka lapsi mummolaan mielellään useamminkin lähtisi. Kun mies on iltaa viettämässä, minun vuoroni on olla kotona.

Ajatukset humalassa ollessani on miehestäni lämpimät; Valitsin mieheni oikein! Hän on mahtava ja osallistuva isä, ahkera työntekijä (eikä haittaa, että tienaakin hyvin) ja yhtä hoikka, hyvännäköinen ja komea kuin kymmenen yli kymmenen vuottakin sitten. Olen ylpeä miehestäni.

Pitäisiköhän tuo muistaa kertoa miehelle useamminkin? :)
 
jos mies ei ole paikalla, en edes ajattele häntä. En kyllä muitakaan ajattele siinä mielessä, eli mitään pettämistä eiole koskaan tapahtunut.
Jos mies on paikalla, tunteet on silloinkin aika neutraalit. Kuten yleensäkin.
 
[QUOTE="Vieras";28673969]Hmm, se vähän riippuu.

Jos olen ilman miestäni ulkona, en kauheasti käytä aikaa mieheni ajattelemiseen :D
Mieheni kanssa ulkona ollessani (josta on kyllä aikaa!) vaihtelee paljon. Joskus ajattelen kämpimästi, joskus vähemmän lämpimästi :D

Taidan olla normaalia välinpitämättömämpi miestäni kohtaan humalassa.
Selvinpäin ajattelen kyllä lämpimästi, joten ei, ei pidä paikkaansa että humalaisen "suusta" tulee totuus.

Sitä paitsi kun ihminen on tarpeeksi humalassa, hänestä tulee täysi idiootti, joten en muutenkaan ole koskaan ajatellut, että humalaisen suusta tulisi totuutta.[/QUOTE]

Miten - noin henkkoht kokemuksen kautta - tuntuu että sullakin se tottuus on se mitä ajattelet kännissä. Selvinpäin toki tykkää kun ymmärtää tiettyjä realiteetteja (ts. ei uskalla ajatella muuta kuin "niin kuin pitää ajatella"). Mutta kännissä kontrolli, myös mielen kontrolli heikkenee ja todellisuus astuu kehiin.

Tuli kokeiltua tuollainen liitto, kunnes tajusin että todellakin tunsin yhtä valjusti miestä kohtaan selvinpäin kuin kännissä. Vaati vaan vuosia myöntää että rakkaus oli muodollist - olihan meillä noin yleisesti ottaen kaikki hyvin ja mies varsin kunnollinen jne jne.

Ero tuli. Nykyään ollut naimissa jo 10 vuotta ja todentottakin, alkoholi ei tee muut kuin vahvistaa entisestään rakkauden tunnetta.
 
[QUOTE="heps";28674000]Miten - noin henkkoht kokemuksen kautta - tuntuu että sullakin se tottuus on se mitä ajattelet kännissä. Selvinpäin toki tykkää kun ymmärtää tiettyjä realiteetteja (ts. ei uskalla ajatella muuta kuin "niin kuin pitää ajatella"). Mutta kännissä kontrolli, myös mielen kontrolli heikkenee ja todellisuus astuu kehiin.

Tuli kokeiltua tuollainen liitto, kunnes tajusin että todellakin tunsin yhtä valjusti miestä kohtaan selvinpäin kuin kännissä. Vaati vaan vuosia myöntää että rakkaus oli muodollist - olihan meillä noin yleisesti ottaen kaikki hyvin ja mies varsin kunnollinen jne jne.

Ero tuli. Nykyään ollut naimissa jo 10 vuotta ja todentottakin, alkoholi ei tee muut kuin vahvistaa entisestään rakkauden tunnetta.[/QUOTE]

- En usko että ihan niinkään. Juon hyvin harvoin ja silloin kun johonkin pääsen, mies on kotona lapsen kanssa. Pyrin tuolloin ihan tietoisestikin "unohtamaan" miehen ja lapsen, koska saan kerrankin omaa aikaa, vain itselleni (ja sitä ei tapahdu usein) :)

Siitä on kauan aikaa, että olen miehen kanssa yhtäaikaa ollut humalassa, ja sitä aikaa kun muistelen niin miehen juodessa liikaa minua ärsytti hänen liiallinen humalatilansa, mutta kun olimme molemmat "sopivasti" humalassa, niin tunteet olivat lämpimämmät.

Kyllä, kännissä kontrolli heikkenee, mutta en ole samaa mieltä että todellisuus astuu kehiin. Monista tulee tarpeeksi humalassa riidanhaluisia, vittumaisia, ilkeitä kiukuttelijoita (en nyt viittaa minuun enkä mieheeni, vaan yleensä) tai sitten se kontrolli katoaa täysin eikä käyttäytymisessä ole päätä eikä häntää (aletaan puhumaan sekavia, ihan mitä sattuu jne.), ihmiseen ei saa minkäänlaista yhteyttä enää. Nämä siis tapauksia, jossa humalatila menee täysin yli, itse sammuisin ennen tuollaista, mutta tiedän ihmisiä jotka eivät esimerkiksi sammu vaikka kuinka vetäisivät viinaa. En siis todellakaan ole sitä mieltä, että se olisi todellisuus ja ihmisen oikea luonne paljastuu noissa tilanteissa, pienessä humalatilassa ehkä niinkin.
 
Yleensä rupeaa haluttamaan seksuaalisesti tosi paljon humalassa :) vaikea pitää näppejä erossa. Rakastettavalta ja ihanalta onalta kullalta se tuntuu humalassakin, hupsutellaan yhdessä vaan enemmän.

Ihan yhtä omistautunut olen omalle miehelleni humalassa kuin selvinkin päin vaikka mies ei mukana olisikaan, koen kovaa morkkista jo siitä että tanssisin jonkun tuntemattoman kanssa vaikka en sitä edes pettämiseksi miellä millään tapaa. Olen erityisen varautunut miesten kanssa silloin kun omani ei ole mukana vaikka mies ei todellakaan ole osoittanut mitenkään epäluottamusta minua kohtaan ja hänen puolestaan saisin muiden kanssa tanssia ja jutella. Mulla vaan on muutenkin omatunto kolkuttamassa aina kamalan herkästi :)
 
Ja vielä edelliseen (#9) lisäten, kun olen ennen lasta ollut viihteellä ilman miestä, niin silloin tunteet ovat poikkeuksetta olleet todella lämpimät miestä kohtaan ja olen ajatellut miestä paljon.

Eli vaihtelee suuresti, paljon riippuu tilanteesta :)
 
Riippuu humalatilasta, tietyssä pisteessähän koko maailma on mahtava, kaikki ihmiset ihania ja elämä ihanaa. Myös mies.

Jossain pisteessä tulee kiukku ja tulee helposti väittelyitä/riitaa tms. Myös miehen kanssa.

Jos tarpeeksi pitkälle mennään, niin ei tajua mistään mitään. Miehestäkään.

Eli en nyt tekisi kovin suuria päätelmiä :D
 
Valitettavasti tunnen syvää inhoa ja katumusta. Selvinpäin siedän ja jaksan kun en asiaa ajattele, vien vaan arkea eteenpäin lasten takia. Humalassa totuus iskee vasten kasvoja ja elämä tuntuu sietämättömältä. Harvemmin enää tulee juotua ;)
 
Mies soittaa mulle usein jonkun rakkauspuhelun jos on juhlissa. :laugh: Kerran se kiitti lapsesta ja siitä että olen lapsensa äiti, joskus se vaan latelee miksi olen niin ihana puoliso ja millon mitäkin. Sitten lupailee kaikkea kivaa mitä yhdessä tehdään ja myös toteuttaa ne. Huvittavaa. :D
Mulla tulee myös usein sellanen rakkausfiilis.
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa