Eräs aviomies
Olit ollut jo monena päivänä huonolla tuulella, ja kuten aika usein kävi, purit sitä minuun. Poikamme oli viikonloppuna käymässä kotona opiskelupaikkakunnaltaan, joten en voinut vapaasti laittaa sinua vastuuseen huonosta käytöksestäsi. Huomautin siitä sinulle kuitenkin muutaman kerran, mikä ei juurikaan korjannut tilannetta; tiuskit myös pojalle ja minulle jopa haistattelit muutaman kerran, mikä on ehdottomasti yhteisten sääntöjemme vastaista, ja tiedät sen hyvin.
Niinpä eilen, kun olin vienyt pojan asemalle, istuin olohuoneeseen ja pyysin sinut juttelemaan tilanteesta. Kävit ovella ja pyysit pikaisesti anteeksi, et katsonut edes silmiini. Totesin, että anteeksipyynnön aika on vähän myöhemmin, ja että tiesit kyllä, mitä odotin sinun tekevän. Poskesi lehahtivat punaisiksi ja äkäisesti tuhahtaen käännyit kannoillasi ja menit ovet paukkuen makuuhuoneenseen. Hymyilyttikin, näytit syötävän suloiselta.
Olin kuitenkin päättänyt olla tiukka, olimme sopineet niin ja tiesin sinunkin sisimmässäsi odottavan sitä minulta. Niinpä hetken kuluttua kutsuin sinua nimeltä, ja tovin kuluttua palasitkin takaisin hiljaisin askelin, katse lattiassa -ja tuttu vanha nahkavyöni kädessäsi roikkuen. "No..." rohkaisin. Ujosti painoit kasvosi olkapäätani vasten ja mumisit: "Oon ollut aivan kauhea, anna mulle piiskaa". Tunsin suunnatonta hellyyttä, tiesin, miten vaikea sinun oli saada nuo sanat ulos suustasi. Halasin sinua hellästi ja otin vyön, jonka ojensit käteeni. Sen jälkeen pakotin itseni taas tiukkaan rooliin ja käskin sinun mennä makuuhuoneeseen odottamaan. Pää painuksissa menit ja minä menin vielä tupakalle.
Polttelin kaikessa rauhassa ja ajattelin suhdettamme. Ihailin tapaa, jolla suhtauduit näihin kurinpalautuksiin, joita aina joskus sinulle näin parhaaksi antaa. Vaikka olet temperamenttinen ja itsenäinen nainen, luottamuksessasi ja antautumisessasi, joita minulle osoitat, on jotain hyvin kaunista. Tottakai näihin piiskauksiin liittyy myös äärimmäisen kiihottavia elementtejä, ja valehtelisin, jos väittäisin, etten eilenkin tuntenut suorastaan pakottavaa halua, kun ajattelin tulevaa.
Tumppasin savukkeen ja menin sisälle. Istuit makuuhuoneen sängyllä minuun katsomatta. Vaatteesi olivat vielä päälläsi, mutta tyynyt olit kasannut vuoteelle valmiiksi. Tiedän, että housujen riisuminen on sinusta noloa, ja usein joudun sen tekemään itse, mutta nyt teit sen kiltisti pyynnöstäni, punaiset läikät poskilla palaen, ja sitten kävit pyytämättä nelinkontin tyynyjen päälle, kasvot peitteisiin haudattuna. Ihailin kauniita muotojasi hetken, sivelin pakaroitasi ja reisiesi yläosia ja herkkää ristiselän seutua. Samalla nuhtelin sinua taas kerran tiukkaan sävyyn, ja kerroin, miksi saat selkääsi. Olit vaiti, kätesi puristivat peitettä ja polvesi painuivat jännittyneinä yhteen, keskityit tulevaan, odotit...
Vedin kuitenkin reitesi päättäväisesti erilleen ja aloin läimäytellä takamustasi lujasti, ensin kämmenellä. Et päästänyt ääntäkään, ainoastaan syvät hengenvetosi kertoivat tuntemuksistasi. Huvittava urheutesi ärsytti minua jollain lailla. joten tartuin vyöhön ja aloin piiskata sinua sillä. Sydämeni hakkasi ja kaluni oli kivikova, kun hurjan kiihkon vallassa aloin suomia suojatonta takamustasi.
Ehkä olin turhankin raju, mene ja tiedä, mutta jo muutaman sivalluksen jälkeen urheutesi oli tipotiessään ja aloit parkua ja solvata minua silmittömasti. Tuttu vaihe, tiesin, mitä tuleman piti. Vetaisin paitani pois ja jatkoin. Aloit rimpuilla ja hyppäsit ylös kädet takamuksen suojana. Kyyneleet valuivat valtoimenaan tulipunaisilla poskillasi ja raollaan olevat huulesi vapisivat. "Sattuu aivan kamalasti", sanoit anovalla äänellä. Sanoin päättäväisesti, että piiskan kuuluu sattuakin ja painoin sinut takaisin tyynypinoa vasten. Et vastustellut, pyysit vain pitämään kiinni.
Tiesin, että se sai sinut tuntemaan olosi turvalliseksi ja samalla esti rimpuilusi, joten vedin sinut tiukasti kylkeeni kiinni ja jatkoin piiskaamista. Vyö viuhui pitkin pakaroitasi, joihin jäi kauniita punaisia juomuja, ja osansa saivat myös reitesi ja sääresi. Joka sivalluksella koko vartalosi jännittyi ja pakarasi puristuivat yhteen, yritit viimeiseen asti kestää murtumatta. Et silti vastustellut enää, painauduit vain luottavaisesti minua vasten. Tämä oli meidän tanssimme, tiesimme molemmat, missä mennään, ja se tunne sai minut haluamaan sinua aivan mielipuolisesti.
Tanssi piti kuitenkin tanssia loppuun saakka, tiesin sen ja keskityin kurittamiseesi. Vyö viuhui ja läiskähteli kiihottavastui ihollesi, ja lopulta aloit itkeä valtoimenaan ja vaikeroit ääneen. Samalla levitit reisiäsi ja nostit takamuksesi entistäkin paremmin tarjolle etkä vastustellut enää lainkaan. Näky oli suorastaan törkeän kiihottava, ja hurjana piiskasin sinua vielä hetken, kunnes vyö lensi nurkkaan, samoin omat housuni, ja työnnyin takaapäin suoraan sisääsi. Olit märkä ja valmis niinkuin aina piiskauksen jälkeen, ja rakastelimme mielipuolisen hulluina. Jälkeenpäin vedin sinut syliini, johon nukahdit, kun nyyhkytyksesi lopulta lakkasi ja olin kuivannut suudelmin kyyneleiset kasvosi. Silitin hiuksiasi hiljaa ja katselin untasi...rakastan sinua.
Niinpä eilen, kun olin vienyt pojan asemalle, istuin olohuoneeseen ja pyysin sinut juttelemaan tilanteesta. Kävit ovella ja pyysit pikaisesti anteeksi, et katsonut edes silmiini. Totesin, että anteeksipyynnön aika on vähän myöhemmin, ja että tiesit kyllä, mitä odotin sinun tekevän. Poskesi lehahtivat punaisiksi ja äkäisesti tuhahtaen käännyit kannoillasi ja menit ovet paukkuen makuuhuoneenseen. Hymyilyttikin, näytit syötävän suloiselta.
Olin kuitenkin päättänyt olla tiukka, olimme sopineet niin ja tiesin sinunkin sisimmässäsi odottavan sitä minulta. Niinpä hetken kuluttua kutsuin sinua nimeltä, ja tovin kuluttua palasitkin takaisin hiljaisin askelin, katse lattiassa -ja tuttu vanha nahkavyöni kädessäsi roikkuen. "No..." rohkaisin. Ujosti painoit kasvosi olkapäätani vasten ja mumisit: "Oon ollut aivan kauhea, anna mulle piiskaa". Tunsin suunnatonta hellyyttä, tiesin, miten vaikea sinun oli saada nuo sanat ulos suustasi. Halasin sinua hellästi ja otin vyön, jonka ojensit käteeni. Sen jälkeen pakotin itseni taas tiukkaan rooliin ja käskin sinun mennä makuuhuoneeseen odottamaan. Pää painuksissa menit ja minä menin vielä tupakalle.
Polttelin kaikessa rauhassa ja ajattelin suhdettamme. Ihailin tapaa, jolla suhtauduit näihin kurinpalautuksiin, joita aina joskus sinulle näin parhaaksi antaa. Vaikka olet temperamenttinen ja itsenäinen nainen, luottamuksessasi ja antautumisessasi, joita minulle osoitat, on jotain hyvin kaunista. Tottakai näihin piiskauksiin liittyy myös äärimmäisen kiihottavia elementtejä, ja valehtelisin, jos väittäisin, etten eilenkin tuntenut suorastaan pakottavaa halua, kun ajattelin tulevaa.
Tumppasin savukkeen ja menin sisälle. Istuit makuuhuoneen sängyllä minuun katsomatta. Vaatteesi olivat vielä päälläsi, mutta tyynyt olit kasannut vuoteelle valmiiksi. Tiedän, että housujen riisuminen on sinusta noloa, ja usein joudun sen tekemään itse, mutta nyt teit sen kiltisti pyynnöstäni, punaiset läikät poskilla palaen, ja sitten kävit pyytämättä nelinkontin tyynyjen päälle, kasvot peitteisiin haudattuna. Ihailin kauniita muotojasi hetken, sivelin pakaroitasi ja reisiesi yläosia ja herkkää ristiselän seutua. Samalla nuhtelin sinua taas kerran tiukkaan sävyyn, ja kerroin, miksi saat selkääsi. Olit vaiti, kätesi puristivat peitettä ja polvesi painuivat jännittyneinä yhteen, keskityit tulevaan, odotit...
Vedin kuitenkin reitesi päättäväisesti erilleen ja aloin läimäytellä takamustasi lujasti, ensin kämmenellä. Et päästänyt ääntäkään, ainoastaan syvät hengenvetosi kertoivat tuntemuksistasi. Huvittava urheutesi ärsytti minua jollain lailla. joten tartuin vyöhön ja aloin piiskata sinua sillä. Sydämeni hakkasi ja kaluni oli kivikova, kun hurjan kiihkon vallassa aloin suomia suojatonta takamustasi.
Ehkä olin turhankin raju, mene ja tiedä, mutta jo muutaman sivalluksen jälkeen urheutesi oli tipotiessään ja aloit parkua ja solvata minua silmittömasti. Tuttu vaihe, tiesin, mitä tuleman piti. Vetaisin paitani pois ja jatkoin. Aloit rimpuilla ja hyppäsit ylös kädet takamuksen suojana. Kyyneleet valuivat valtoimenaan tulipunaisilla poskillasi ja raollaan olevat huulesi vapisivat. "Sattuu aivan kamalasti", sanoit anovalla äänellä. Sanoin päättäväisesti, että piiskan kuuluu sattuakin ja painoin sinut takaisin tyynypinoa vasten. Et vastustellut, pyysit vain pitämään kiinni.
Tiesin, että se sai sinut tuntemaan olosi turvalliseksi ja samalla esti rimpuilusi, joten vedin sinut tiukasti kylkeeni kiinni ja jatkoin piiskaamista. Vyö viuhui pitkin pakaroitasi, joihin jäi kauniita punaisia juomuja, ja osansa saivat myös reitesi ja sääresi. Joka sivalluksella koko vartalosi jännittyi ja pakarasi puristuivat yhteen, yritit viimeiseen asti kestää murtumatta. Et silti vastustellut enää, painauduit vain luottavaisesti minua vasten. Tämä oli meidän tanssimme, tiesimme molemmat, missä mennään, ja se tunne sai minut haluamaan sinua aivan mielipuolisesti.
Tanssi piti kuitenkin tanssia loppuun saakka, tiesin sen ja keskityin kurittamiseesi. Vyö viuhui ja läiskähteli kiihottavastui ihollesi, ja lopulta aloit itkeä valtoimenaan ja vaikeroit ääneen. Samalla levitit reisiäsi ja nostit takamuksesi entistäkin paremmin tarjolle etkä vastustellut enää lainkaan. Näky oli suorastaan törkeän kiihottava, ja hurjana piiskasin sinua vielä hetken, kunnes vyö lensi nurkkaan, samoin omat housuni, ja työnnyin takaapäin suoraan sisääsi. Olit märkä ja valmis niinkuin aina piiskauksen jälkeen, ja rakastelimme mielipuolisen hulluina. Jälkeenpäin vedin sinut syliini, johon nukahdit, kun nyyhkytyksesi lopulta lakkasi ja olin kuivannut suudelmin kyyneleiset kasvosi. Silitin hiuksiasi hiljaa ja katselin untasi...rakastan sinua.
.