Kyllä nainen on nainen vielä liki 100-vuotiaanakin.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "emmi"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
E

"emmi"

Vieras
Kävin tapaamassa isoäitiäni tänään ja hän tuli hyvin reippaana minua vastaan. Tuskin sain takin pois päältä kun paljaat varpaat oli mummilla esillä.
"kato kuin kauniit, olin jalkahoidossa tänään ja nyt on kauniit varpaat"
Hyvin toki oli tehty jalkahoito ja ripaus väriäkin laitettu. Varmaan ennen kaikkea parempi olla kun jalat on hoidettu mutta tässä tapauksessa se henkinen puoli ja kauniit varpaat vaikutti eniten.
Ja mummi on ihan selväpäinen.

Tuli vaan niin hyvä mieli kun toisellakin oli että on pakko jakaa tämä..
Ja tätä lisää vanhustenhoitoon.
 
Ymmärrän kyllä että kiireisessä vanhustenhuollossa ei aikaa turhille kotkotuksille ole mutta henkinen puoli vaan vaikuttaa todella paljon.
Mummi kyllä asuu yksityisessä laitoksessa ja itse tämän lystinsä maksoi mutta jalkahoitaja kyllä oli tilattu talon puolesta. Olen todella tyytyväinen mummin hoitoon tuolla laitoksessa muutenkin.
 
Tollanen on just sitä mitä vanhustenhoitoon kaivattais lisää - elämänlaatua! Jollekin se on lakatut varpaankynnet,toiselle papiljoteilla kiharretut hiukset,kolmannelle kissa jota silittää. Voi kun joku keksis jonkun systeemin millä taata vanhuksille jotain tällasia piristysruiskeita helposti niin kovin yksitoikkoiseen laitosarkeen.. Voiskohan jotain vapaaehtoistoimintaa kehittää? Tai jotain.. Hoitajilla ym on niin kiire omissa töissään,mutta..
 
Heillä on myös kissa tuolla :)
Elämänlaatu on muuten tuo sana mitä ajoin takaa. Hoitoa ja turvaa mutta myös sitä ihmisyyttä ja oikeutta olla vielä vanhanakin ihminen.
Mutta olisihan pieniä keinoja olemassa piristää arkea jos vain niihin tahdottaisiin tarttua. Vaikkapa seurakuntien toimesta esim.
 
[QUOTE="vieras";23621882]Tollanen on just sitä mitä vanhustenhoitoon kaivattais lisää - elämänlaatua! Jollekin se on lakatut varpaankynnet,toiselle papiljoteilla kiharretut hiukset,kolmannelle kissa jota silittää. Voi kun joku keksis jonkun systeemin millä taata vanhuksille jotain tällasia piristysruiskeita helposti niin kovin yksitoikkoiseen laitosarkeen.. Voiskohan jotain vapaaehtoistoimintaa kehittää? Tai jotain.. Hoitajilla ym on niin kiire omissa töissään,mutta..[/QUOTE]

Kyllähän monissa paikoissa on niitä vapaaehtoistyöntekijöitäkin, jotka veisivät esim. mummoja ulkoilemaan. Moni vanhus ei vaan halua. Ihan täysi työ saada jotkut mummelit välillä omasta huoneestaan ulos esim. päiväsaliin syömään tai ryhmäkeppijumppaan.

Toki on niitäkin, jotka aktiviteetteja kaipaavat eivätkä niitä saa. Esim. miehen mummo tykkäsi kun hänelle luki lehtiä, kun ei enää itse nähnyt.
 
Totta tuokin on että mummut on välillä aika tiukasti kiinni huoneissaan. Omakin mummi eli yhden ajanjakson aika tavalla omassa huoneessaan ja kieltäytyi aika monesta harrasteesta. Syyksi paljastui kaatumisen pelko ja bingon sopimattomuus.

Mutta onneksi nyt löytynyt näitä sopivia aktiviteettaja joihin uskaltaa osallistua.
 

Yhteistyössä