kyllä taas pistää miettiin että minkä takia mä edes yritän pitää tän perheen kasassa.

[mjää]

Ehdottaako mies koskaan mitään tekemisiä/menemisiä?

 

["pettynyt"]

Ehdottaako mies koskaan mitään tekemisiä/menemisiä?

en ees muista koska olis ehdottanu mitään....

 

[mjää]

[QUOTE="pettynyt";23879442]en ees muista koska olis ehdottanu mitään....[/QUOTE]

ilmottaako se koskaan et se on menossa jonnekkin?

 

["pettynyt"]

ilmottaako se koskaan et se on menossa jonnekkin?

kyl se ilmottaa. tyyliin sillä hetkellä kun astuu kynnyksen yli. huikkaa mihin on menossa ja sanoo arvioidun ajan johon voi surutta lisätä ainakin 2h.

 

["pettynyt"]

mut toinen nainen- teoriat on erittäin epätodennäkösiä, ei vedetä niitä tähän nyt pliis..

 

[mjää]

[QUOTE="pettynyt";23879492]kyl se ilmottaa. tyyliin sillä hetkellä kun astuu kynnyksen yli. huikkaa mihin on menossa ja sanoo arvioidun ajan johon voi surutta lisätä ainakin 2h.[/QUOTE]

voiskohan se kumminkin tuolla "ilmoittamisella" ehdottaa että tekin menisitte mukaan? jos te ette vaan ymmärrä toisianne...

 

["shihtzu"]

Meillä oli oikeastaan tuollaista exän kanssa, kun se oli kotona se ei tehnyt yhtään mitään, eikä mihinkään jaksanut mennä. Omia menoja se kyllä meni ja töitä teki, mutta perheen kanssa ei tehnyt oikeastaan mitään.
Kaupassa kävin isäni tai tätini kanssa tai sitten pienempiä ostoksia vaunujen kanssa kävellen.

Lopulta mies kun päätti että haluaa erota, niin valitti mulle että eihän me koskaan tehdä mitään perheenä, ei käydä yhdessä kaupassa eikä mitään muutakaan. Totesinkin että mietipä vähän miksi ei, kun ei herra koskaan ole halunnut mennä mihinkään. Monta kertaa kysyin, että mennääkö tänään käymään kaupassa kun tulet töistä ja sain usein vastaukseksi ehkä ja sitten mies tuli töistä klo 20-21, että eipä siinä enää kauppaan menty.

 

[Annemari]

Kuulostaa ikävältä tilanteelta ja tiedän kyllä miten turhautunut olet,nyt vaan pitäisi saada jotenkin selville että miksi miehesi ei halua tehdä perheenä mitään ja jos se ei puhumalla selviä niin millä sitten.. Jos miehesi on kerta joskus muinoin osallistunut perheen arkeen ja itsekin ehdotellut puuhaa niin jokin syy siihen varmaan on että nykyisin ei huvita.

 

["haso"]

Helekutti...

Kuule, lopettakaa kotona kököttäminen. Tee kivoja asioita lapsesi kanssa, ystäviesi kanssa, jne. Mieheltä kysymättä. Käykää syömässä ulkona, matkustakaa, jne. Älkääkä edes pyytäkö miestä mukaan.

Ehkä miestä alkaa kiinnostaa teidän seura. Jos ei ala, niin seuraava askel eli ero on helpompi, kun olet taas oppinut nauttimaan elämästä, huomaat miten hienosti kaikki sujuu ilman hänen mukanaoloaankin, etkä odota kotona jos mies vaikka joskus kiinnittäisi teihin huomiota.

Totta tuo lainattu teksti. Pakko irrottaa itseään henkisesti, jos toinen ei kerta kaikkiaan tule vastaan yhtään. Se on todella ikävää, varsinkin, jos siitä toisesta välittää. Mutta jos mikään keskustelu (yleensähän miehet ei edes lähde keskusteluun mukaan) tai muu yritys ei auta, niin sit on kai vaan pakko tehdä omat johtopäätöksensä ja irrottautua ainakin tietyllä tasolla. Ja mennä yksin, lasten kanssa ja ystävien kanssa. Jos sit jossain vaiheessa huomaa, ettei suhteesta saa enää MITÄÄN irti, niin sit on ainakin helpompi erota, kun oma elämä on jo pääosin muualla.

Se mikä vaan näissä jutuissa on niin kummallista (ja omaa kokemusta on), on se, että miehet kuitenkin jaksaa lähteä kaveriensa kanssa ja semmosiin juttuihin, jotka on niiden omia, ts. joihin perhe ei edes voi osallistua mukaan. Sit jaksaa ja huvittaa kyllä.

 

["vieras"]

Luulen tietäväni tunteen. Surullista. EN tiedä jaksasinko itse olla loppu elämääni tuommoisessa suhteessa jos muutosta ei tulisi.

 

[Karju]

Tulee mieleen mun ja exän suhde aikoinaan. En saanu exää lähtemään oikein mihinkään koskaan, se sohvalla TV:n töllääminen oli paljon kiinnostavampaa. Jos ehdotin jotain, vastaus oli tyyliin "Mene vaan yksin".

Mitäs jos pyytäisit miestäs kertomaan, et mihin haluaisi lähteä perheen kanssa yhdessä?

 

["vieras"]

Ehkä mies vaan halus pitää lepopäivän...se yksi ja ainokainen vapaapäivä...ei aina jaksa mennä pää kolmantena jalkana. Kai teillä on kesälomat, jolloin on sitten paremmin aikaa.

Mä oon päättäny, että jos itse haluan jotain tehdä, teen sen vaikka ilman miestä...sen sijaan että jään märehtimään.

 

[Anatolia]

Että eroko vaihtoehto?
ei mun mielestä ole, vaikka on se mielessä käynyt. Vakaasti olen miettinyt että mihin mä oikeesti tarvin tota miestä kun yksin olen niin paljon kuitenkin.
Mutta enhän minä voi hajottaa lapsiltamme perhettä

Mitä perhettä?
Sinä ja lapset (& sun äiti) teette kaikenlaista yhdessä. Mies on joku saman katon alla asuva erillinen olio, joka ei osallistu yhteisiin tekemisiinne ja mahtaakohan edes huomata olemassaolonne...

Sanoisin kaiken kertomasi perusteella että teidän perhe olette sinä ja lapset (ja sun äiti). Mies on kämppis.

Jos mies on lasten kanssa paljon, niin sitten ymmärrän. Mutta onko? Meneekö hän lasten kanssa jäätelölle, käy potkimassa palloa, viekö kalastamaan....? Jää lasten kanssa kotiin kun sinä lähdet jonnekin ystäväsi kanssa, ja kun kotiudut niin isä & lapset ovat katsoneet yhdessä piirrettyä ja tehneet ruokaa?
Vai onko hän lapsiakin kohtaan yhtä välinpitämätön kuin sinua kohtaan?

Ja kumppanuudesta kahden aikuisen ihmisen välillä en viitsi edes alkaa puhumaan. Sekin on kyllä tärkeä asia perhettä.

 

[LisaMarie]

[QUOTE="pettynyt";23878670]
eikä ollu eka kerta. ja nyt tähän tulee n.20 henkee sanomaan, et puhu sille miehelles, keskustelkaa. mutta mua ei huvita, todellakaan. masentaa, ahistaa ja ärsyttää.[/QUOTE]

Mistä se mies tietää, kuinka pahoillasi olet ja että suo masentaa, ahdistaa ja ärsyttää, jos et puhu SILLE???
Se ei välttämättä tajua loukannensa suo mitenkään, jos et puhu sille!

 

["vieras"]

Lapsia voi viedä aikuistenkin juttuihin. Ei kannata myrkyttää yhteisiä vapaita jossakin helkkarin hoplopeissa. Ymmärrän hyvin,jos miestä ei huvita.