Kylläpä sain korean kahvitarjoilun.

[vatruska]

Kävin auttamassa yhtä vanhaa rouvaa ,hänen autonsa kaivamisessa ja ajoin auton turvalliseen paikkaan ennen lumiauraa. Rouva pyysi kahville kotiinsa ja voi sitä herkkujen määrää. Oli leivoksia ,pullaa, pikkuleipiä ja suklaakakkua, kera kahvin.
Nyt on maha täynnä makeaa ja hyvä mieli.
Oli se rouva kyllä surkean näköinen eilen, kun se sitä autoansa ihmetteli tai pikemminkin sitä valkoista lumikasaa. Kylläpä tänään hymy oli herkässä ja voi niitä tarinoita mitä se mulle kertoi omasta nuoruudestaan. Että on täällä ollu lunta ennenkin mutta vähempi taloja.

 

[Jätkä]

Ihanasti teit. :heart:

 

[moi]

Ihanaa Tosi ihanaa et vielä on ihmisiä jotka auttaa ja ihmisiä jotka ottaa kiitollisena avun vastaan

 

[tuhlaajatytär]

Hyvät teot palkitaa.....ihanaa kun autoit rouvaa.

 

[vatruska]

Mä olen tuntenut sen rouvan jo vuosia. Aina kohdatessa ollaan juteltu niitä näitä ja maailmaan paranneltu. On hänen kauppakassiakin joskus kärrätty rattaiden alla. Siitä kai se ystävyys alkoi. Mutta autettavahan se oli kun yksi elelee. Eikä tuossa nyt kauaa mennyt. Oottelen nyt että soittaa koska katu on aurattu niin käyn ajamassa sen auton takas siihen talon eteen.
Jos vaikka saisin vielä sitä hyvää Suklaakakkua.

 

[feger]

Mukavaa!

 

[moi]

Meillä asuu naapurissa kans ihana mummo. Oon miettiny joskus et pitäis vissiin kutsua kahville joskus. Hänen kanssaan aina jutellaan pihalla ja tykkää lapsista paljo. Mä oon vaan vähän sellanen et en tiiä keksisinkö sit puhuttavaa jos kutsuisin tänne...

 

[vatruska]

Meillä asuu naapurissa kans ihana mummo. Oon miettiny joskus et pitäis vissiin kutsua kahville joskus. Hänen kanssaan aina jutellaan pihalla ja tykkää lapsista paljo. Mä oon vaan vähän sellanen et en tiiä keksisinkö sit puhuttavaa jos kutsuisin tänne...

Pyydä kahville vaan. Puhuttavaa kyllä keksitte. Ja nuo mummot on kyllä iloisia,jos saavat vähän muutakin toimintaa normaalin arjen sekaan.