M
Monser
Vieras
Eli asun yksinhuoltaja äidin ja pikkusiskoni kanssa. Viimeiset 2 vuotta on ollut jatkuvaa riitelyä... Nyt kun äitini on työtön ollut jo kauan ja viettää päivänsä kotona niin tuntuu että riitoja on aina. Hän ottaa rahojani, kilahtaa pienimmästäkin asioista, syyttää minua jokaisesta asiasta, vatkaa menneitä mokiani yms sanoo kuinka olisi tiennyt että olen tälläinen hirviö niin ei olisi koskaan pitänyt minua. Haukkuminen ja mollaaminen on yleistä tässä perheessä...Vika on aina minussa, ei hänessä, tai pikkusiskossa. Pikkusiskohan saa kaiken minkä halajaa! No, kun kuuntelen aikani noita mollaamisia ja annan samalla mitalla takaisin, siitä vasta sota syttyykin ja taas saan kuulla kuinka hirveä olen, pikkuhuora ja kieroutunut mieleltäni, ei kukaan mua kuulemma voi jaksaa. Usein päätyy siihen että äitini lähtee muualle yöksi, välillä juomaan. Mutta joka viikko pari päivää poissa. Silloin olen pikkusiskoni kanssa kahden. Se on mulle ihan ok, mutta taas kun hän palaa niin ilmapiirikin kiristyy.. No, ensi kesää odotellessa kun olen 18. vielä vuosi... Tosin, on minulla poikaystävä joka on 19 asuu omassa asunnossa. Siellä kun olen, tunnen itseni taas todella onnelliseksi, mutta enhän mä ehdi siellä olla kun 3 päivää viikosta kun on niin kiire palata kotiin.... Ei täällä jaksaisi olla mollattavana. Ja juuri on sosiaaliviranomaisista päästy sitä rumbaa kestikin pari vuotta. Kai sitten pitää esittää päällepäin että kaikki on hyvin.